Hyppää sisältöön

Laki hoitajien "pakkorokotuksista" huutaa täsmennystä – kunnat pohtivat, mitkä ovat poikkeuksia rokottamattoman työskentelyyn riskiryhmien kanssa

Lain astuessa voimaan helmikuun alussa rokottamaton hoitaja voisi vain erityisestä syystä työskennellä haavoittuvien ryhmien kanssa. Kunnissa pelätään, että edessä on kaaos, jos lain tulkinta jää toimijoille.

Mies mustassa hengityssuojassa katsoo kameraan.
Riihimäen sosiaali- ja terveysjohtaja Jouni Sakomaan mukaan alueilla on hyvin erilaisia ohjeistuksia ja tulkintoja. Lakipykälän soveltamiseen kaivataan ministeriöstä kipeästi yleisiä valtakunnallisia ohjeistuksia.

Laki hoitajien pakollisista rokotuksista aiheuttaa vaikeuksia ja herättää kritiikkiä sote-alalla. Eduskunta päätti ennen vuodenvaihdetta, että pakolliset koronarokotukset koskevat kaikkia ammattiryhmiä, jotka työskentelevät lähikontaktissa vanhusten tai muiden haavoittuvien ryhmien kanssa.

Lakiin jäi kuitenkin porsaanreikä, jonka perusteella erityisestä syystä myös rokottamaton hoitaja voisi työskennellä haavoittuvien ryhmien kanssa. Kunnissa pohditaan nyt, mikä tuo erityinen syy on.

– Veikkaan, että käytännössä kaikilla sote-toimijoilla tulee olemaan ensi kuun alussa tilanne, että ainakin jossain määrin tämä erityinen syy väistämättä tulee. Se johtuu siitä, että henkilökuntaa ei ole, arvioi Riihimäen sosiaali- ja terveysjohtaja Jouni Sakomaa.

Sakomaan mielestä lakipykälässä pitäisi tarkemmin määritellä, miten laissa mainittu erityinen syy määritellään.

– Mitä tehtäviä tämä tarkalleen ottaen koskee? Onko jokin prioriteettijärjestys, jos on pakkotilanne, että joudutaan käyttämään rokottamatonta henkilökuntaa?

Riittävä hoitajien määrä tuottaa päänvaivaa jo ennen lain voimaantuloa monessa paikassa. Kuvassa katsotaan televisiota riihimäkeläisessä Riihikodissa. Kuva: Ville Välimäki / Yle

Asiasta on alueilla hyvin erilaisia ohjeistuksia ja tulkintoja. Lakipykälän soveltamiseen kaivataan ministeriöstä kipeästi yleisiä valtakunnallisia ohjeistuksia.

– Jos tämä jää toimijoiden omaksi tulkinnaksi, siitä seuraa vain kaamea kaaos, sanoo Sakomaa.

“Jos yhtä lakia pyritään noudattamaan, joudutaan rikkomaan toista”

Uutta rokotuspykälää valmisteltaessa arvioitiin, että noin 55 000 sote-alalla työskentelevää on vailla suojaa covid-19-tautia vastaan.

Riihimäen kaupungin tekemän selvityksen mukaan kaupungin palveluksessa on parisenkymmentä rokottamatonta hoitajaa. Se on lähes kymmenen prosenttia kaupungin hoitohenkilökunnasta.

Riihimäellä varaudutaan siihen, että kuun vaihteessa voimaan astuva laki aiheuttaa kaupungissa hoitajapulaa. Ongelmaksi muodostunee hoitajamitoituksen riittäminen. Sakomaa ennakoi, että esimerkiksi vanhuspalveluissa lakisääteistä henkilöstömitoitusta ei pystytä helmikuun alun jälkeen noudattamaan.

– Jos yhtä lakia pyritään noudattamaan, joudutaan rikkomaan toista, toteaa Sakomaa.

Hoitajapula ei helpota hyvinvointialueiden valmistelua

Hoitajapula on äitynyt korona-aikana aiempaakin pahemmaksi. Tehyn syksyllä 2021 tekemän kyselyn mukaan lähes 90 prosenttia nykyisistä hoitajista on harkinnut alanvaihtoa.

Sakomaan mukaan hoitoalan tukalassa tilanteessa mietitään kaiken aikaa ratkaisuksi sitä, että houkutellaan takaisin sote-alalta muihin töihin lähteneitä työntekijöitä.

– En usko tähän ratkaisuun oikeastaan ollenkaan. Jos joku on vaihtanut alaa, kynnys vaihtaa takaisin on iso.

Suoraa ja yksiselitteistä lääkettä ei Sakomaallakaan ole hoitajapulan ratkaisemiseksi. Mutta hänellä on selkeä viesti valtakunnan päättäjille.

– Säädösten jatkuva kiristäminen ja normiohjauksen tiukentaminen ei ratkaise näitä ongelmia. Kun samalla valmistellaan hyvinvointialueita, niin työtä ei yhtään edistä se, että olemme koronan kanssa kaiken aikaa täysin liemessä.