Hyppää sisältöön

Kuvataideakatemia näyttää koskemattomalta, vaikka se on toiminut jo syksyn uusissa tiloissa – katso video

Taideyliopiston kuvataideakatemia oli pitkään evakossa ennen muuttoa uusiin tiloihin. Dekaanin mukaan opiskelijat ovat antaneet tiloista positiivisen palautteen lisäksi myös kritiikkiä.

Kuvataideakatemia
Kuvataideakatemia

Taideyliopiston uusi rakennus Helsingissä Sörnäisten rantatiellä näyttää matkan päästä tylyltä, kun kohdetta lähestyy Suvilahdesta. Poikkeuksellisen suuret, ammottavat ikkunat herättävät huomiota. Mihin tätä rakennusta oikein käytetään?

Uudisrakennuksen edessä tunne on kuitenkin täysin toinen: lämmin tiiliseinä pehmentää kylmähköä ensivaikutelmaa, vaikka kohteen käyttötarkoitus jää vielä hämäräksi. Tämä on Kuvataideakatemian uusi koti, mutta sitä ei heti uskoisi rakennuksen jylhissä sisätiloissa. Ne ovat todella kliiniset.

Uudisrakennuksen pääsuunnittelija, arkkitehti Asmo Jaaksi (JKMM-arkkitehdit) kertoo, ettei kuvataideakatemialle löytynyt maailmalta esikuvia. Tai löytyi, mutta ne olivat kaikki huonoja.

Jaaksin piti suunnitella uusi rakennus tyhjästä.

– Se on toisaalta aika hieno ja onnellinen lähtökohta.

Jaaksi tunnetaan myös helsinkiläisen Amos Rex -taidemuseon suunnittelijana. Taideyliopiston uudisrakennuksen lopputulokseen vaikuttivat alueen teollinen perimä ja akatemialaisten toiveet.

– Teimme modernin tulkinnan perinteisestä teollisuusrakennuksesta. Sillä voi selittää kohteen ulkoarkkitehtuuria, Jaaksi sanoo.

Sisätiloista pyrittiin tekemään mahdollisimman muunneltavat, sillä kukaan ei Jaaksin mukaan tiedä, mitä taide ja taideopetus ovat tulevaisuudessa.

Hän kuvailee kohdetta “raakatilaksi”, jonka rakennuksen toiminta muotoilee loppuun. Arkkitehdin puheissa vilahtaa myös sana karkea, kun hän kuvailee interiööriä.

Kuvataideakatemia on ollut pitkään evakossa, joten odotukset uusien tilojen suhteen ovat varmasti olleet korkealla. Kuvataideakatemian opiskelijat ja henkilökunta osallistuivat hankkeen aikana tilojen suunnitteluun.

– Ehkä aiemmissa tiloissa opiskelijat olivat tottuneet omiin huoneisiin ja nurkkauksiin, mutta kaikessa pitää nykyään säästää. Jouduimme etsimään tilojen tehostamisessa ratkaisun, jossa tällaiseen isompaan, laajempaan ja muunneltavaan tilaan piti saada yksityinen ja rauhallinen työpiste. Siinä oli soviteltavaa, Jaaksi sanoo.

Kuvataideakatemian vetäjä, dekaani Hanna Johansson, kertoo saaneensa opiskelijoilta sekä positiivista että negatiivista palautetta uusista tiloista.

– Tällainen valtava tila ei ole heti täysin käyttökunnossa. Täällä on valtavasti tekniikkaa ja erilaista säätämistä uuden tilan käyttöönotossa. Se on puolestaan aiheuttanut tiettyä kritiikkiä ja pettymystä, Johansson toteaa.

Voit keskustella aiheesta torstaihin 20.1. klo 23.00 asti.

Asmo Jaaksi on Kuvataideakatemian uusien tilojen pääsuunnittelija. Kuva on otettu tammikuussa 2022. Kuva: Jussi Koivunoro / Yle