Hyppää sisältöön

Hyvinvointialueilla virisi toive valtion lisärahoituksesta tietojärjestelmiin – nyt rahapulaa joudutaan paikkaamaan purkkavirityksillä

Kanta-Hämeen hyvinvointialueen muutosjohtaja Jukka Lindberg kertoo, että valtiovarainministeriö on kysellyt alueilta puuttuvan rahoituksen määrää. Nykyinen rahoitus ei riitä tietojärjestelmien sujuvaan yhteensovittamiseen alueen sisällä.

Rahojen puutteessa palveluverkosto joudutaan rakentamaan vanhanaikaiseen ja hajanaiseen ICT-toimintaympäristöön. Arkistokuva. Kuva: Petri Lassheikki / Yle

Hyvinvointialueilla on virinnyt toive valtion lisärahoituksesta tietojärjestelmiin. Moni hyvinvointialue sai joulukuussa vain murusia hakemastaan ICT-muutostuesta. Tämä on johtanut suuriin ongelmiin ensi vuoden alusta aloittavien hyvinvointialueiden toimintoja suunniteltaessa.

Esimerkiksi viime viikolla Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue ilmoitti, että se ei voi ottaa hoitaakseen sille kaavailtuja tehtäviä vuoden 2023 alussa, jollei se saa lisärahoitusta.

Myös Kanta-Hämeen hyvinvointialue sai vain murto-osan hakemistaan rahoista. Hyvinvointialue haki välttämättömiin muutostöihin ja hankintoihin 22,4 miljoonaa euroa. Kanta-Hämeen hyvinvointialue saa valtiolta kuitenkin vain noin 7,6 miljoonaa euroa.

Pientä lohtua toi alkuviikosta tullut tieto, että viime vuonna toiminnan käynnistämiseen saatu miljoonan euron siemenraha ei vähennä joulukuussa myönnettyä avustusta. Rahaa on nyt siis käytettävissä noin 8,6 miljoonaa.

Hajanainen järjestelmä kasvattaa riskiä, kun toiminnot siirtyvät hyvinvointialueille

Kanta-Hämeen hyvinvointialueen muutosjohtaja Jukka Lindberg kertoo, että Kanta-Hämeessä palvelut voidaan kuitenkin siirtää hyvinvointialueen hoidettavaksi ensi vuoden alusta. Puuttuva rahoitus pakottaa miettimään, mitkä ovat kaikkein välttämättömimpiä asioita hoitaa kuntoon.

– Se johtaa monessa asiassa sellaisiin purukumivirityksiin koko ICT-järjestelmässä.

– Kysymys on lähinnä riskitasosta. Millaisia riskejä siihen liittyy, jos järjestelmä on kovin hajanainen.

Jukka Lindbergin mukaan Kanta-Hämeessä terveydenhuollon potilastietojärjestelmät ovat jo hyvin integroitu. Kuva: Timo Leponiemi / Yle

Isoimpia kuntoon laitettavia asioita on talous- ja henkilöstöhallinnon järjestelmät. Niiden pitää olla käytössä heti kun hyvinvointialue aloittaa toimintansa. Asiakas- ja potilastietojärjestelmien on myös pakko toimia heti paukusta. Lindbergin mukaan Kanta-Hämeessä terveydenhuollon potilastietojärjestelmät ovat jo hyvin integroitu. Sosiaalipuolella joudutaan todennäköisesti lähtemään liikkeelle kahdella järjestelmällä.

Ehdoton takaraja on helmikuussa

Lindberg kertoo, että valtiovarainministeriö kyseli viime viikolla puuttuvan rahoituksen määrää. Lindbergin mukaan hyvinvoitialueelta puuttuu välttämättömään valmisteluun 7,8 miljoonaa euroa. Tästä 4,5 miljoonaa on ICT-valmistelun osuutta.

– Kyllä siellä varmaan valtionvarainministeriössä jollain tavalla fundeerataan sitä, onko tämä se kohta, jossa on pakko lisärahoittaa, jotta tämä reformi saadaan ylipäätään eteenpäin ja käyntiin 2023.

Lindbergin mukaan hyvinvointialueiden vastuuvalmistelijoilla onkin virinnyt pientä toivoa, että lisärahoitusta voisi vielä tulla.

– Kyllä jotenkin ajattelisin, että asiaa tällä hetkellä ainakin vakavasti pohditaan valtiovarainministeriössä, sosiaali- ja terveysministeriössä ja osittain myös sisäministeriössä. Kyllä minä odotan lähipäivinä selvää viestiä, mitä tässä tehdään.

Lindbergin mukaan lisärahoituksesta pitäisi saada tieto jo tammikuun aikana. Ehdoton takaraja on helmikuun lopussa, jotta aikaavievät järjestelmät ylipäätään saadaan kuntoon tämän vuoden aikana.

– Helmikuun jälkeen meidän ei pidä enää arpoa sitä paljonko meillä on rahaa.

Lisää Kanta-Hämeen uutisia Yle Areenassa: kuuntele, katsele ja lue mitä lähelläsi tapahtuu.