Hyppää sisältöön

"Aivopesua", "ei haittaa arkielämää", "vain terveystarkastuksen jälkeen" – selvitimme, miksi moni Suomen venäjänkielinen ei halua koronarokotetta

Vieraskielisten osuus rokottamattomien keskuudessa kasvaa. Yle Novosti selvitti, mistä venäjänkielisten laaja rokotevastaisuus johtuu.

Kuva: AFP

Koronaviruksen omikron-variantti leviää vauhdilla, ja viranomaiset ovat erityisen huolestuneita vieraskielisten tilanteesta: heillä on paljon tartuntoja, ja monet kieltäytyvät rokotuksista.

THL: vieraskielisten osuus rokottamattomista on kasvanut

Rokotekattavuus nousee Suomessa myös vieraskielisten keskuudessa, eikä venäjänkielisten tilanne eroa muita kuin virallisia kieliä puhuvien keskiarvosta, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL.

Jos taas tarkastellaan rokottamattomia, niin tässä ryhmässä vieraskielisten osuus on hieman kasvanut.

– Lokakuussa vieraskielisten osuus rokottamattomista oli koko väestön tasolla 21 %. Joulukuun puoleenväliin mennessä heidän osuutensa oli noussut parilla prosentilla, sanoo THL:n tutkimuspäällikkö Natalia Skogberg. Hän johtaa Tulevaisuutta luomassa -hanketta, jossa kehitetään toimintamalleja maahan muuttaneiden selviytymiseen poikkeus- ja kriisitilanteissa. Hanke koordinoi THL:n monikielistä ja -kanavaista koronaviestinnän toimintaryhmää.

Skogbergin mukaan syyt koronarokotteesta kieltäytymiseen voivat olla moninaiset: joku epäilee niiden turvallisuutta, toinen on varma omasta terveydestään ja siitä, ettei virus ole vaarallinen. Rokotevastaisuuden taustalla voi olla myös epäluottamus viranomaisia kohtaan, riittämätön suomen kielen taito tai kyvyttömyys erottaa valeinformaatio oikeasta tiedosta.

Skogberg sanoo, että omaa terveyttä koskevaa päätöksentekoa helpottaa mahdollisuus saada tietoa koronapandemiasta äidinkielellään.

– Viranomaiset ovat panostaneet monikieliseen tiedotukseen. Tiedot ja suositukset muuttuvat sitä mukaa kun epidemia ja rokotusaste kehittyvät.

THL:n venäjänkielisiä matkustussuosituksia on katsottu pandemian aikana 16 000 kertaa, venäjänkielinen tiedote (siirryt toiseen palveluun) koronaviruksesta on luettu yli 4000 kertaa ja rokonarokotteista kertovaa videota (siirryt toiseen palveluun) on katsottu 1700 kertaa. THL pyrkii välittämään koronatietoa myös venäjänkielisten järjestöjen kautta ja kohdentamalla mainosviestintää sosiaalisessa mediassa.

"Ei rokotetta ilman terveystarkastusta", "en käy kapakoissa", "rokotteista ei ole tarpeeksi tietoa"

Kuva: Antro Valo / Yle

Rokotuksista keskustellaan aktiivisesti myös Suomen venäjänkielisten someryhmissä. Niissä rokotteita sekä vastustetaan että puolustetaan kiihkeästi.

Yle Novosti otti yhteyttä kymmeniin somekeskustelijoihin, jotka ovat esittäneet rokotevastaisia mielipiteitä, pyytäen heitä perustelemaan kantansa. Suurin osa kuitenkin kieltäytyi haastattelusta.

Heidän mielestään rokotteisiin liittyvät kysymykset ovat ”provokatiivisia”, eivätkä he halua olla “osallisena aivopesussa”. Eräs syytti viranomaisia ja tiedotusvälineitä “sataprosenttisen valetiedon levittämisestä” ja “rikoksista oikeuksia ja ihmisyyttä vastaan”.

Muutamat halusivat kuitenkin kertoa kantansa julkisesti.

Tatjana Kuopiosta (ei halua esiintyä sukunimellään) kertoi, ettei halua ottaa rokotetta “henkilökohtaisista syistä”.

– En aio ottaa rokotetta sen enempää Suomessa kuin muuallakaan. Mielestäni ainakin ihmisille, joilla on terveysongelmia tai tehty esimerkiksi sydänleikkaus, tulisi tehdä täydellinen terveystarkastus ennen rokotusta.

Tatjana toimii siivousalalla. Hän kertoo, että rokottamattomuus on jo vaikuttanut hänen työtehtäviinsä, sillä esihenkilö oli uhannut vähentää työtunteja, jos hän ei ota rokotusta.

Muilla elämänalueilla hän ei ole toistaiseksi törmännyt ongelmiin, sillä hän ei omien sanojensa mukaan käy kapakoissa tai diskoissa. Tatjana myös ilmoitti, ettei tarvitse tietoa rokotuksista venäjäksi, sillä osaa hyvin suomea.

Rokotuksista on kieltäytynyt myös Porvoossa asuva IT-asiantuntija Vladimir, joka myöskin haluaa esiintyä vain etunimellään.

– Rokote on uusi, ja sen mahdollisista sivuvaikutuksista tulevaisuudessa ei ole vielä tarpeeksi tietoa. Toistaiseksi on myös epäselvää, kuinka monta rokotetta on otettava.

Vladimir huomauttaa, että myös rokotetut voivat saada tartunnan ja levittää virusta.

– Mielestäni on tärkeämpää tehdä testi ja varmistua, ettei kanna virusta ja sairasta oireetonta koronaa. Näin voi olla varma, ettei tartuta muita. Mielestäni riittää, että noudattaa varotoimia eli huolehtii hyvästä hygieniasta ja käyttää maskia.

Vladimirin mukaan rokottamattomuus ei haittaa merkittävästi jokapäiväistä elämää. Kerran hän ei päässyt ravintolaan ilman koronapassia, mutta sekin ongelma ratkesi, kun hän meni läheiseen pikaruokapaikkaan, jossa ei kyselty passin perään.

Vladimir sanoo, että erottelu “etuoikeutettuihin” rokotuksen ottaneisiin ja rokottamattomiin ei mitenkään edistä rokotusintoa. Hän voisi muuttaa mielensä rokotuksen suhteen vain jos työnantaja määräisi. Vladimirin mukaan jotkut hänen ystävistään ovat ottaneet rokotuksen juuri tästä syystä.

– Koronauutisista on tullut jo taustahälyä, enkä jaksa niitä enää erityisesti seurata, – kertoo Vladimir, mutta mainitsee, että on kyllä lukenut viranomaisten suosituksia ja Yle Novostin uutisia aiheesta.

THL:n ylilääkäri Nohynek: rokotteet ovat turvallisia ja niiden tärkein tehtävä on suojata vakavilta tautimuodoilta

THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek Kuva: Benjamin Suomela / Yle

Novosti Yle pyysi THL:n ylilääkäri Hanna Nohynekiä kommentoimaan Tatjanan ja Vladimirin väitteitä.

Nohynek kertoo, että mRNA-rokotteita ei ole ollut laajassa käytössä ennen vuotta 2021, mutta itse tekniikkaa on kuitenkin tutkittu jo parikymmentä vuotta. Tähän päivään mennessä mRNA-rokotteita on annettu satoja miljoonia annoksia.

– Turvallisuusseurantaa on tehty laajasti, siksi myös harvinaisista haitoista on hyvä tietämys ja niistä on myös raportoitu säännöllisesti.

Nohynekin mukaan joitakin rajauksia on turvallisuussyistä jouduttu tekemään: esimerkiksi adenovirusvektorirokotetta (mm. AstraZeneca) ei anneta alle 40-vuotialle ja Modernan mRNA-rokotetta ei suositella alle 30-vuotialle miehille.

Nohynek myöntää, ettei edes kolme rokotetta anna täydellistä suojaa tartuntaa vastaan.

– Se on totta, mutta rokotusten tärkein tarkoitus on suojata ihmisiä vakavilta tautimuodoilta. Kukaan ei voi tietää ennalta, miten vakavan taudin omikron omalla kohdalla aiheuttaa.

Nohynek sanoo, että täydellinen terveystarkastus ennen rokotusta on “vanha neuvostoaikainen perinne”, jota ei Suomessa pidetä tarpeellisena. Sen sijaan olisi hyvä tietää allergiasta, joka voi olla esteenä mRNA-rokotteen ottamiselle.

Entä miten tulisi toimia, jos on jo ottanut venäläisen Sputnik-rokotteen?

– Erilaisten rokotteiden käyttäminen on tehokasta ja turvallista. Tosin useat rokoteannokset voivat aiheuttaa myös enemmän paikallisoireita kuten nopeasti ohi menevää kuumetta, lihassärkyä ja väsymystä.

Nohynek korostaa, että rokotteen antama suoja on tarpeen myös perusterveelle nuorelle ihmiselle.

Venäjänkielisen artikkelin kääntänyt Heli Jormanainen

24.1.2022 klo 9.34: Tarkennettu Natalia Skogbergin kommentteja.