Kainuulla on etulyöntiasema hyvinvointialueeseen siirtymisessä. Vuosina 2004–2012 kokeiltu maakuntahallinto antaa hyvät eväät päätöksentekoon myös hyvinvointialueella.
Kainuussa kokeiltiin aikanaan Suomessa ainutlaatuista hallintomallia, jossa sotepalvelut koottiin yhteen. Silloin yhdeksi suureksi huolenaiheeksi nousi halu keskittää palveluja Kajaaniin ja Sotkamoon muiden kuntien kustannuksella.
Kainuun liiton aluekehitysjohtaja Jouni Ponnikas sanoo, ettei vastaavaa vastakkainasettelua ole nähtävissä aluevaalikampanjoissa, vaikka ehdokkaat oman kuntansa lähipalveluja puolustavatkin. Hyvinvointialueeseen siirryttäessä asia noussee kuitenkin vielä esille.
– Varmasti keskustelua käydään, mutta hyvinvointialuehan on yhtenäinen alue ja idea on nimenomaan, että se prosessin kautta pääsee ratkaisuihin, jotka tyydyttävät koko aluetta ja alueen kaikkia toimijoita, sanoo Ponnikas.
Ponnikkaan mukaan olennaista on, että hyvinvointialue määrittää, mitä lähipalvelut ovat ja millä tavalla ne voidaan kaikkien hyväksyttävästi tuottaa.
Suoraa toisintoa Kainuun hallintokokeilusta ei kuitenkaan haluta. Historiallisesta kokemuksesta huolimatta hallintokokeilun perintö ei saa määrittää hyvinvointialuetta.
– Se ei saa merkitä sitä, että ikään kuin vaan siirretään entinen toiminta uuden nimen alle. Me teemme nimenomaan hyvinvointialueuudistusta ja painotus on uudistus-sanalla. Tietenkin on pyrkimys parempaan, eikä vaan siihen, että jotenkin selvitään ja saadaan asiat ratkaistua, sanoo Jouni Ponnikas.
Kyse on asukkaiden aluehallinnosta
Kainuussa ei ole suurta riskiä sotepalvelujen keskittämisestä, arvioi Tampereen yliopiston kuntatutkija Jenni Airaksinen.
Hänen mukaansa harvaan asutuilla alueilla palvelujen keskittäminen ei ole yhtä todennäköistä kuin esimerkiksi suurten kasvukeskusten kehyskunnissa, joissa soten palvelupisteitä on vielä nyt tiheässä.
– Pitkien etäisyyksien alueilla täytyy olla palvelupisteitä. Suurin haaste ja muutospaine onkin nyt alueilla, joissa on pienipiirteinen kuntarakenne eli paljon kuntia ja tosi lähekkäin useita palvelupisteitä.
Kuntasidonnaisuudesta pitää myös päästä Airaksisen näkemyksen mukaan eroon.
– Tässä ei ole nyt kyse kuntien aluehallinnosta vaan asukkaiden aluehallinnosta.
Airaksinen ei näe myöskään aluevaltuutettuja omien kuntiensa edunvalvojina, vaan heidän on huolehdittava kokonaisuudesta.
– Ei yksi hyrynsalmelainen kesää tee. Tarkoitan, että jos aluevaltuustossa olisi yksi luottamushenkilö Hyrynsalmelta, olisi hänellä aika kova paine pitää yksin vastuullaan koko Hyrynsalmen asiat. Hänellä on sen sijaan vastuullaan koko Kainuun maakunnan asiat, ja lisäksi hänellä on vastuullaan tuoda esille sitä, millaista on elää Hyrynsalmella.
- Ylen aluevaalikoneessa (siirryt toiseen palveluun) käydään läpi ehdokkaiden arvoja, mielipiteitä sote-kysymyksistä ja alueellisia aiheita. Ylen vaaliteltoilla voit seurata aluevaaleihin liittyviä uutisia, Kainuun vaalitelttaan pääset tästä.
Juttua päivitetty 19.1.2022 klo 16.02: Korjattu Jouni Ponnikkaan titteliksi aluekehitysjohtaja.