Hyppää sisältöön

Tuleeko EU:ssa pörssiyhtiöiden hallituksiin naiskiintiö? Keskuskauppakamari: Ei ratkaise todellista ongelmaa

Keskuskauppakamari muistuttaa, että naisia on saatu lisää yritysten ylimpään johtoon ilman kiintiöitäkin. Naisjohtajuutta tutkineen professorin mukaan hallituksiin tarvitaan ylipäätään muitakin kuin suomalaisia kuusikymppisiä diplomi-insinöörejä.

Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen uskoo saavansa Saksan tukemaan EU:n laajuista sukupuolikiintiötä pörssiyhtiöiden hallituksissa. Kuva: EPA-EFE

Pitkään jumissa ollut yritysmaailman tasa-arvouudistus näyttäisi jälleen etenevän Euroopan unionissa. Samalla se on saanut taakseen vaikutusvaltaisen tukijan.

Oikeusministeriön lainsäädäntöneuvoksen Jyrki Jauhiaisen mukaan vaikuttaa siltä, että sukupuolikiintiöitä oltaisiin taas ottamassa käsittelyyn muutaman vuoden hiljaiselon jälkeen. EU:n puheenjohtajamaa Ranska on varannut aiheelle tilaa neuvoston kokouksesta maaliskuussa.

Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen kertoi hiljattain haluavansa, että EU päättäisi pörssiyhtiöiden ylimmän johdon sukupuolikiintiöistä jo tämän vuoden aikana. Von der Leyen kertoi tavoitteestaan kansainvälisen talousmedia Financial Timesin (FT) (siirryt toiseen palveluun) haastattelussa.

Käytännössä uudistus tarkoittaisi naiskiintiötä, sillä tällä hetkellä valtaosa yritysten hallitusjäsenistä on miehiä.

Von der Leyen kertoo olevansa valmis työskentelemään EU-puheenjohtajamaan Ranskan kanssa saadakseen direktiiviehdotuksen maaliin. Lopullista päätöstä hän odottaa tämän vuoden loppuun mennessä.

– On aika edetä tämän asian kanssa. Se on ollut hyllyllä kymmenen vuoden ajan, von der Leyen sanoi FT:n haastattelussa.

Komissio ehdotti sukupuolikiintiötä pörssiyhtiöiden hallituksiin jo vuonna 2012, mutta se ei ole vuosikymmenessä edennyt EU:n ministerineuvostossa.

Itse näen, että se on vähän niin kuin kiipeäisi takaperin puuhun. Silloin ratkotaan ennemminkin seurausta eikä alkuperäistä ongelmaa.

Anne Horttanainen, varatoimitusjohtaja, Keskuskauppakamari

Direktiiviehdotuksen mukaan pörssiyhtiöiden tulisi pyrkiä siihen, että hallitusjäsenistä vähintään 40 prosenttia olisi vähemmän edustettua sukupuolta, mikä tällä hetkellä tarkoittaa käytännössä naisia.

Kiintiö koskisi niin sanottuja ulkopuolisia hallitusjäseniä, jotka eivät kuulu johtoryhmään. Direktiivin ulkopuolella olisivat pienet yhtiöt sekä pörssiin listaamattomat yritykset.

Jos kiintiötavoite ei täyty, tulisi yrityksen antaa selvitys asiasta. EU-jäsenmaat saisivat itse päättää tulisiko yhtiölle seuraamuksia, jos se ei saavuta tavoitetta.

Suomen kanta on edelleen sama

Suomi on kannattanut direktiiviehdotusta EU:n laajuisesta sukupuolikiintiöistä.

Vastustajien joukossa ovat muun muassa Saksa ja Baltian maat, jotka jättäisivät mieluummin asian jäsenmaiden päätettäväksi. Yksi este kiintiöiden tieltä poistui, kun Iso-Britannia erosi EU:sta.

– Ehdotuksen läpimeno riippuu paljolti Saksan kannasta. Vaalien jälkeen siellä on voinut tilanne muuttua, Jyrki Jauhiainen sanoo.

Jauhiainen huomauttaa, että päivitetty kokonaiskuva jäsenvaltioiden kannoista puuttuu, sillä asiaa ei ole käsitelty ministerineuvostossa vuoden 2017 jälkeen.

Kahdeksassa EU-maassa on jo käytössä pakolliset sukupuolikiintiöt pörssiyhtiöissä. Niistä pisimmällä tasa-arvossa on Ranska, jossa vähintään 45 prosenttia pörssiyhtiöiden hallitusjäsenistä tulee olla miehiä tai naisia. EU:n keskiarvo on 30 prosenttia.

Ensin naisia lisää toimitusjohtajiksi

Varatoimitusjohtaja Anne Horttanainen iloitsee Keskuskauppakamarin naismentorointiohjelmasta, jolla se kouluttaa naisia liiketoimintajohtajiksi ja toimitusjohtajiksi. Kuva: Liisa Takala

Keskuskauppakamarin varatoimitusjohtaja Anne Horttanainen pitää komission tavoitetta hyvänä, mutta hän ei silti kannata sukupuolikiintiöitä.

– Itse näen, että se on vähän niin kuin kiipeäisi takaperin puuhun. Silloin ratkotaan ennemminkin seurausta eikä alkuperäistä ongelmaa, Horttanainen sanoo.

Horttanaisen mukaan todellinen ongelma on se, että naisia on liian vähän johtoryhmässä liiketoimintojen johdossa tai toimitusjohtajina. Tyypillisesti yrityksen ylimpään johtoon eli hallitukseen noustaan sen jälkeen, kun on ensin kerännyt kokemusta johtoryhmästä.

Johtoryhmän naiset johtavat edelleen pääosin tukitoimintoja eli esimerkiksi viestintää tai lakiasioita, eivät yrityksen keskeisiä liiketoimintoja.

Suomessa ja monissa länsimaissa yhtiötä johtavat johtoryhmä ja hallitus. Johtoryhmä tyypillisesti hoitaa yrityksen merkittävät operatiiviset asiat, kun taas sen yläpuolella oleva hallitus päättää yleisestä strategiasta ja yhtiön suunnasta.

Horttanainen huomauttaa, että Suomessa on tapahtunut hyvää kehitystä viimeisen 10 vuoden aikana ilman kiintiölainsäädäntöäkin. Keskuskauppakamarin seurannan (siirryt toiseen palveluun) mukaan vuonna 2021 suomalaisten pörssiyhtiöiden hallitusjäsenistä 29 prosenttia oli naisia. Vuonna 2011 naisten osuus oli vain 18 prosenttia.

Suomi on siis jo melko lähellä EU:ssa suunnitellun sukupuolikiintiön tasoa. Kansainvälisesti Suomi sijoittuu yritysjohdon tasa-arvovertailuissa lähelle kärkeä.

Merkittävä tekijä Suomessa on ollut pörssiyhtiöiden hallinnointikoodi, sanoo Horttanainen. Kyseessä on suositus eikä se ole sitova.

Pörssiyhtiöiden hallinnointikoodi on suositellut vuodesta 2010 lähtien, että pörssiyhtiöiden hallituksessa olisi sekä miehiä että naisia. Jos näin ei ole, yhtiön on annettava asiasta julkinen perustelu.

Naisten ryntäys hallituksiin ei vaikuttanut tulokseen

Keskuskauppakamarin Anne Horttanaisen huolena on, että kiintiölain myötä muutokset voisivat olla liian äkillisiä ja pahimmillaan hallituspaikat kasaantuisivat samoille harvoille naisille.

Näin nimittäin kävi Norjassa, kun siellä otettiin käyttöön 40 prosentin sukupuolikiintiö pörssiyhtiöiden johdossa vuonna 2007.

Liiketaloustieteen professori Sami Vähämaa Vaasan yliopistosta on seurannut akateemista tutkimusta ja keskustelua sukupuolikiintiöistä Norjan uudistuksesta lähtien eli 15 vuotta.

Norjan naiskiintiöiden vaikutusta on tutkittu paljon. Ainakin aluksi hallituksiin nousseet naiset eivät olleet yhtä kokeneita kuin miehet. Pieni joukko naisia, joilla oli kokemusta johtoryhmistä ja hallituksista, valittiin useamman yhtiön hallituksiin. Vähämaan tiedossa ei ole, onko tilanne tasaantunut ajan kuluessa.

Kaikkein pahin tilanne on se, että hallituksessa on yhdeksän 60-vuotiasta suomalaista miestä, jotka kaikki ovat koulutukseltaan diplomi-insinöörejä samoista yliopistoista.

Sami Vähämaa, professori, Vaasan yliopisto

Norjassa naisten nousu johtotehtäviin ei vaikuttanut juurikaan yhtiöiden taloudelliseen menestykseen, kuten markkina-arvoon tai tulokseen.

Sen sijaan tutkimusten mukaan yritykset, joiden johdossa on naisia, sitoutuvat paremmin yhteiskuntavastuuseen, ilmastonmuutoksen torjuntaan sekä raportointiin. Naisedustus hallituksessa voi laskea yritysten riskisyyttä.

Hallituksen naisjäsenet ovat tunnollisempia, valmistautuvat paremmin hallituksen kokouksiin ja ovat useammin paikalla kuin miehet.

Liiketaloustieteen professori Sami Vähämaa uskoo itsesääntelyn riittävän. Kuva: Niko Siltaloppi

Vähämaa ei kannata sukupuolikiintiöitä, koska sillä ei välttämättä löydetä parhaita mahdollisia ihmisiä hallitukseen. Hän korostaa, että hallituksiin tarvitaan lisää naisia, mutta myös muunkinlaista monimuotoisuutta.

– Kaikenlainen monimuotoisuus on hyväksi yritysten ylimmässä johdossa. Kaikkein pahin tilanne on se, että hallituksessa on yhdeksän 60-vuotiasta suomalaista miestä, jotka kaikki ovat koulutukseltaan diplomi-insinöörejä samoista yliopistoista, sanoo Vähämaa.

Von der Leyen muutti mielensä kiintiöistä

Miten yritysten erilaisiin johtotehtäviin saataisiin lisää naisia?

Horttanaisen mukaan tyttöjä tulisi pienestä pitäen rohkaista opiskelemaan matemaattis-luonnontieteellisiä aineita, sillä sitä osaamista suomalaisissa pörssiyhtiöissä tarvitaan. Uranousussa olevat naiset saisivat Horttanaisen mukaan olla vähemmän itsekriittisiä ja ottaa tarjottuja johtajan paikkoja vastaan.

Sami Vähämaa uskoo, että naisjohtajien määrä tulee Suomessa kasvamaan, sillä nuoremmissa sukupolvissa naiset ovat paremmin koulutettuja kuin miehet.

Ursula von der Leyen on itsekin ehtinyt muuttaa mieltään sukupuolikiintiöistä. Nuorena lääkäriopiskelijana Von der Leyen oletti työelämän tasa-arvon tapahtuvan luonnostaan. Myöhemmin hän ymmärsi, että se vaatii tiukempia keinoja.

– Olen oppinut, että jos halutaan tarvittava määrä naisia hallituksiin, pitää olla lainsäädäntöä tuuppimassa yrityksiä oikeaan suuntaan, Von der Leyen sanoi.

Uutista korjattu 25.1.2022 klo 9:04: Korjattu virheellinen tieto, että Norja olisi yksi sukupuolikiintiöitä vastustavista maista. Norja ei ole EU:n jäsenvaltio.

Kannatatko sukupuolikiintiöitä? Keskustelu on auki kello 23 asti.