Hyppää sisältöön

Kahden lapsen äiti laski kotiin jäämisen hinnan ja kompensoi tappiot sijoituksilla: "Parisuhteessa ei voi olla kahta eri varallisuusluokkaa"

Hyvinkääläinen Jenna Mattila pitää tasa-arvon vuoksi tärkeänä, että perheissä puhutaan rahasta. Lasten vuoksi kotiin jääminen ei vähennä vain sen hetken tuloja, vaan vaikuttaa jopa eläkkeeseen ja urakehitykseen.

Jenna Mattila rakastaa numeroita. Hän on tehnyt tarkat laskelmat siitä, miten neljän vuoden kotonaolo vaikutti hänen tuloihinsa. Kuva: Ville Välimäki / Yle

Kun raskaustesti näytti positiivista, hyvinkääläinen Jenna Mattila kaivoi esiin Kelan laskurit. Hän halusi selvittää, miten perhevapaille jääminen vaikuttaa perheen tuloihin. Hänelle ja hänen miehelleen oli alusta asti selvää, että Mattilan lapsi olisi kotona ainakin kaksivuotiaaksi asti.

Laskelmista kävi ilmi, että jos perhe jatkaisi samaan malliin, varat putoaisivat pakkasen puolelle. Täytyi siis alkaa karsia menoista.

Nyt Mattila on palannut työelämään oltuaan lähes neljä vuotta kotona hoitamassa kahta lastaan. Koneelle on kertynyt tarkat laskelmat kotonaolon hinnasta. Perhevapaille jääminen ei vaikuta vain niitä käyttävän sen hetken tuloihin, vaan voi huonontaa palkkakehitystä ja pienentää eläkettä.

Menojen maksaminen puoliksi ei ole reilua

Jenna Mattilan mielestä on tärkeää, että vanhemmat jakavat perheen tulot ja menot reilulla tavalla. Yhteisen lapsen kanssa kotiin jäävän ei kuulu kantaa yksin päätöksen taloudellista taakkaa.

Ennen lapsia Mattila maksoi miehensä kanssa yhteiset menot puoliksi. He olivat ostaneet asunnon puoliksi, ja heidän tulonsa olivat lähellä toisiaan. Ylijäävän rahan kumpikin sai käyttää miten halusi. Vielä vanhempainvapaalla puoliksi jakaminen toimi, sillä Mattilan tulot eivät juuri pudonneet ansiosidonnaisen tuen ansiosta, kun työmatkojen maksaminen jäi pois.

Kotihoidontuki toi esiin aivan toisenlaisen tilanteen. Lapsilisien kanssa Mattila olisi saanut käteen noin 500 euroa samaan aikaan, kun mies olisi jatkanut tienaamista töissä. Menoja ei voinut enää jakaa vain puoliksi.

– Olisin neljässä vuodessa tehnyt 770 euroa velkaa samaan aikaan, kun puoliso olisi kerryttänyt varojaan 24 000 euroa. Se ei ole tasapuolista. Parisuhteessa ei voi olla kahta eri varallisuusluokkaa, varsinkin kun puhutaan perheenlisäyksestä eikä esimerkiksi omaehtoisesta opiskelusta.

Perhe päätti, ettei Mattilan mies maksa hänelle suoraan rahaa, vaan he jakoivat menot uudestaan. Mattila maksoi vain ruuat ja vauvaan liittyviä kuluja. Molemmat joutuivat vähentämään menojaan, mutta Mattilallekin jäi hieman omaa rahaa.

Ja rahat hän käytti sijoittamiseen, jotta hänellä olisi myös eläkkeellä varaa toteuttaa asioita.

Pienet hoitovapaat haukkaavat eläkkeestä kymmeniätuhansia

Pitkään kotonaolo näkyy naisten eläkkeissä, jotka ovat pienemmät kuin miesten. Iso syy siihen on miesten suuremmat tulot, mutta myös lasten saaminen vaikuttaa lopputulokseen.

Danske Bankin senioristrategi Kaisa Kivipelto muistuttaa, että eläkeköyhyys on yhä ongelma Suomessa.

– Jokainen voi miettiä tämän hetken palkkaa kuukaudessa. Eläkkeellä jää käteen puolet siitä. Riittääkö se kaikkiin elinkustannuksiin? Mukavien eläkevuosien saaminen vaatii lähtökohtaisesti omaa panostusta.

Eläkettä kertyy myös perhevapaiden aikana – vanhempainrahakauden aikana jopa hieman enemmän kuin palkkatyössä. Kotihoidontuella oleminen taas järsii eläkettä.

Mattila laski, että hänen neljän vuoden perhevapaansa vähensivät eläkekertymää noin 120 euroa joka eläkekuukaudelta. Jos elämä jatkuu eläkkeen alkamisesta vielä kaksikymmentä vuotta, menettää Mattila sinä aikana lähes 30 000 euroa.

Laskelman perhevapaiden vaikutuksista omaan eläkkeeseen voi tehdä nopeasti eläketurvan laskurilla (siirryt toiseen palveluun).

Hyvinkääläinen Jenna Mattila on tarkka rahoistaan. Sijoitusinto on saanut hänet asettamaan aina vain korkeampia sijoitustavoitteita. Kuva: Ville Välimäki / Yle

Menetetyt rahat eivät huoleta Jenna Mattilaa, sillä hän uskoo, että sijoitukset korvaavat menetykset. Sijoittaminen alkoi kiinnostaa, kun hänellä oli äitiyslomalla aikaa tutustua aiheeseen ja hieman rahaa säästössä. Lopulta innostus kasvoi niin, että Mattila halusi laittaa sijoituksiin rahat, jotka jäivät käteen vapailta.

– Supistin omat kulut niin, että en käynyt parturissa ja laitoin kuntosalikäynnit tauolle. Ajattelin, että voin tehdä rattaiden kanssa lenkkejä ja muuten jumpata kotona. Minulle oli tärkeää, että sain rahaa säästöön.

Eläketurvaa varten hänen ei tarvitse säästää kymmeniä tuhansia euroja, jos sijoitukset kasvavat korkoa korolle yli kolmekymmentä vuotta. Voit tutustua korkoa korolle -ilmiöön tarkemmin tästä.

Sijoituspotissa jopa yli 60 000 euroa eläkeiän kynnyksellä

Neljän vuoden aikana Mattila onnistui nipistämään tuista sijoituksiin 5 800 euroa. Jos potti kasvaa tuotto-odotusten mukaisesti seitsemän prosenttia vuodessa, se on 66 000 euroa, kun Mattila saavuttaa eläkeiän.

Kun lasten hankkimista suunnitellaan, on senioristrategi Kaisa Kivipellon mielestä hyvä tehdä laskelmia jo eläkeaikaa varten, vaikka se voi tuntua kaukaiselta. On tärkeää aloittaa sijoittaminen ajoissa, jolloin pienistäkin summista ehtii kasvaa ajan kanssa suuria.

Sijoittaminen on Kivipellon mukaan hyvä tapa säästää, koska tuotot suojelevat säästöjä inflaatiolta. Sijoituksiin voi silti laittaa vain sellaista rahaa, jota ei tarvitse vuosikausiin.

– Jokaisen täytyy miettiä oma tilanne. Pitää pohtia, pystyykö nukkumaan yön hyvin, jos kaikki sijoitukset ovat kiinni osakemarkkinoilla, joiden arvo voi heilua. Vai tarvitaanko muita omaisuusluokkia, joiden arvo ei heilu niin paljon?

Kivipelto sanoo, ettei sijoittamisen aloittamista tarvitse pelätä. Ennen eläkeikää on vielä runsaasti vuosia aikaa tulla mestariksi.

– Voi miettiä, miten paljon enemmän nyt tietää vaikka asuntolainoista tai talouden toiminnasta kuin kymmenen vuotta sitten. Jos nyt aloittaa sijoittamisen, kymmenien vuosien jälkeen alkaa olla siinäkin aika pro.

Lasten kotihoito hidastaa myös urakiitoa

Lasten takia kotiin jääminen voi vaikuttaa ura- ja palkkakehitykseen. Kun lasta hoitanut palaa työelämään, hän todennäköisesti jatkaa urallaan siitä, mihin jäi ennen perhevapaita. Samaan aikaan koko ajan töissä olleet ovat saattaneet kiivetä ylöspäin uraputkessa.

Perhevapaiden pitämisen vaikutusta tuloihin on vaikea mitata, ja siksi kotonaololle ei voi toistaiseksi antaa tarkkaa hintalappua.

Tanskalaisessa tutkimuksessa huomattiin (siirryt toiseen palveluun), että kymmenen vuotta ensimmäisen lapsen synnytyksestä naisten palkat olivat keskimäärin 20 prosenttia pienemmät kuin ennen lapsen tuloa. Lapsisakko johtui siitä, että pienten lasten äidit ovat vähemmän töissä kuin isät. He saavat vähemmän ylennyksiä, eikä heidän palkkansa nouse. Tutkimuksen mukaan lapsen saaminen ei vaikuta miesten palkkoihin.

Tanskalaisen tutkimuksen tulokset eivät todennäköisesti ole Suomessa täysin samanlaiset, joten aiheesta tarvitaan kotimaista tutkimusta.

Myös isiä houkutellaan jäämään kotiin

Valtion taloustieteellisen tutkimuskeskuksen tutkimusprofessori Tuomas Kosonen on tutkimusryhmässä, jossa selvitetään kotihoidon vaikutusta työuriin Suomessa. Hän arvelee, että lapsisakko voi olla Suomessa aluksi jopa suurempi, sillä Tanskassa ei ole kotihoidontukea.

Kotiin jäämisen vaikutuksia uraan voi yrittää Kososen mukaan hieman miettiä, vaikka helppoa laskukaavaa siihen ei ole. Vaikutukset on hyvä pitää mielessä, kun perhe tekee päätöksiä, siitä, hoidetaanko lasta kotona myös vanhempainrahakauden jälkeen kun lapsi on jo yksivuotias.

– Voi arvioida, miten taidot pysyvät työnantajan silmissä.

Lapsen saaminen osuu erityisesti äidin tuloihin. Ennen perhevapaiden alkamista on siksi hyvä puhua perheen raha-asiat selviksi.

Tällä hetkellä perhevapaat houkuttelevat erityisesti äitejä jäämään kotiin. Elokuussa voimaan astuva perhevapaauudistus tähtää siihen, että isät käyttäisivät enemmän vapaita. Mutta se vaatii isoa asennemuutosta yhteiskunnassa, eikä se tapahdu hetkessä.

Kosonen muistuttaa, että palkkakehityksen hidastumista ei kannata liikaa murehtia. Suomessa tuet ovat hyviä kansainvälisesti vertailtuna, eikä vanhempien esimerkiksi tarvitse säästää tulevaisuutta varten tuhansia euroja lapsen koulutukseen.

Lapsia ei voi mitata rahassa

Jenna Mattila toivoo, että voi esimerkillään kannustaa äitejä pohtimaan taloutensa turvaamista. Koskaan ei voi tietää, mitä elämässä tapahtuu. Laskelmien tekeminen vaatii hieman vaivaa, mutta ilman hyvää matikkapäätäkin pääsee pitkälle.

Perheenäiti on huomannut, että tulomenetyslaskelmat herättävät tunteita sosiaalisessa mediassa. Eihän lapsia voi mitata rahassa!

– En ole laskenut näitä siksi, että tietäisin, mitä lasten takia menetän. Vaan siksi, että raha-asioissa ei voi laittaa päätä pensaaseen. Nykymaailmassa mahdollisuudet vaativat valuuttaa. Sitä ei voi ohittaa olankohautuksella elämänsuunnitelmassa.

Voit keskustella aiheesta 27.1. kello 23.00 saakka. Tervetuloa!

Lue lisää: