Hyppää sisältöön

Koulujen turvallisuus koronapandemiassa on kiistan kohteena – rehtorit enimmäkseen rauhallisina: Sijaisia on saatu, ei hälyttävää kasvua poissaoloissa

Yle kysyi 16 suuren koulun rehtorilta ympäri Suomea, miten pandemia vaikuttaa oppilaisiin ja henkilöstöön.

Tyhjä koulupiha Torkinmäen koulussa.
Siiri Lapinoja ja Meeri Maasalo Kokkolan Torkinmän koulun 9 A -luokalta kertovat, millaista koulussa on pandemian aikana. Kuvaus: Petra Haavisto. Ediointi: Hanne Leiwo.

Julkisuudessa on esitetty eriäviä mielipiteitä siitä, pitäisikö koulujen olla lähi- vai etäopetuksessa nykyisessä pandemiatilanteessa.

Esimerkiksi koronamallinnoksista tunnettu Aalto-yliopiston professori Pauliina Ilmonen on sanonut Ylelle, että hän ei pidä lähiopetusta terveysturvallisena.

Opetusalan amattijärjestö OAJ on myös kertonut olevansa hyvin huolissaan koulujen turvallisuudesta. Ammattijärjestö on päättänyt käynnistää valtakunnallisen tehovalvonnan.

Lisäksi sosiaali- ja terveysministeriö (STM) ehti jo alkuvuodesta väläyttää kansallista etäkoulusuositusta, jota ei kuitenkaan annettu. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) Mika Salminen piti tärkeänä lähiopetuksessa jatkamista.

Nyt annetaan puheenvuoro koulujen rehtoreille.

Yle kysyi 16 suuren suomalaisen koulun rehtorilta, millaista koulujen arki nyt on. Eri puolilla Suomea sijaitsevissa kouluissa on useita satoja oppilaita vuosiluokilla 1-9.

Joissakin kouluissa korona näkyy vahvemmin oppilaiden ja henkilöstön poissaoloissa kuin toisissa.

Vastauksista ei kuitenkaan piirry sellaista kokonaiskuvaa, että koulujen tilanne olisi hälyttävä ainakaan tässä vaiheessa.

Espoo

Reilun 700 oppilaan Kilonpuiston koulussa Espoossa poissaoloja sekä henkilökunnassa että oppilaissa on enemmän kuin ennen joulua.

– Sijaisia on riittänyt, mutta olemme myös varautuneet siihen, että tilanne voi muuttua nopeastikin, kertoo rehtori Annukka Leutonen.

Hän arvelee, että valtaosa poissaoloista johtuu koronasta, vaikka kausiflunssaakin saattaa olla seassa.

Leutosen mukaan vain yksittäisiä oppilaita on jäänyt koronatartunnan pelossa kotiin.

– Sitä tapahtui enemmän epidemian alkuvaiheessa. Tällä hetkellä sellaista ei ole, että oltaisiin varmuuden vuoksi kotona.

Pääkaupunkiseudun oppilailla on maskisuositus kolmannesta luokasta ylöspäin. Myös henkilöstö käyttää maskia. Käsihygieniasta pidetään huolta, eikä ryhmiä yhdistellä.

Helsinki

Helsingissä Pukinmäenkaaren peruskoulussa koronasta johtuvia poissaoloja oli tiistaina 18. tammikuuta hieman alle 30. Yhteensä lapsia ja henkilökuntaa koulussa on noin 1 100.

– Siihen nähden mielestäni lukemat ovat aika pienet, toteaa rehtori Leena Hiillos.

Hänen mukaansa tapaukset, joissa oppilas jäisi pois koronatartunnan pelossa, ovat yksittäisiä.

– Muutamat ovat anoneet etäopetusta, jos kotona on esimerkiksi riskiryhmäläisiä. Puhtaasti huolestumiseen liittyviä yhteydenottoja en ole ainakaan itse saanut.

Ryhmät pidetään toisista erillään ja myös yläkoululaiset viettävät välitunnit ulkona. Lisäksi ruokalan läheisyydessä olevissa luokissa syödään omalla paikalla ruokalan sijaan.

Vantaa

Vantaalla noin 1 100:n hengen Lehtikuusen koulussa poissaolojen määrä oli tiistaina varsin normaali, kun taas viime viikolla poissaoloja oli tavanomaista enemmän, kertoo rehtori Elina Kuosmanen.

– Tilanne toki vaihtelee. Koronatilanne on kestänyt kaksi vuotta, ja se on pitänyt sisällään erilaisia aaltoja, Kuosmanen toteaa.

Alakoulun valinnaisaineiden ryhmien kokoonpanot on muutettu niin, että ne ovat luokittaisia.

– Jonkin verran rytmitämme sisälle ja ulos menemistä, mutta välitunnilla lapset voivat leikkiä yli luokkarajojen.

Lahti

Mukkulan koulussa on noin 820 oppilasta.

Rehtori Hanna Saarisen mukaan korona näkyy kouluarjessa. Joiltakin luokilta on paljon oppilaita pois. Osa oppilaista on pois altistumisen vuoksi, osa koronatartunnan vuoksi, ja osa muun sairauspoissaolon vuoksi.

– Muutakin flunssaa kuin koronaa on liikkeellä ja vatsatautia jonkin verran myös.

Henkilökuntaa on toistaiseksi riittänyt.

– Sijaisia löytyy vielä, mutta henkilökunnan poissaolojen lisääntyessä koko Lahden tasolla tilanne vaikeutuu ja sijaisten saaminen on varmasti hankalaa.

Koronaan on kaiken kaikkiaan suhtauduttu rauhallisesti.

– Muutamia yksittäisiä koronapelkoon liittyviä poissaoloja on tiedossa. Oppilasmäärään suhteutettuna niitä on kuitenkin melko vähän.

Maskin käyttösuositus koskee koululaisia 4.-luokkalaisista alkaen sekä koko henkilökuntaa.

Vanhempainillat, huoltajatapaamiset ja muut ryhmäkokoontumiset toteutetaan etäyhteyksin.

Kouluruokailu tapahtuu porrastetusti ruokailutilassa, jossa edelleen osoitetaan kunkin ryhmän omat pöydät.

Rehtori Hanna Saarinen ja apulaisrehtori Niina Kettunen keskustelevat koulun hygieniajärjestelyistä. Kuva: Petri Niemi / Yle

Hämeenlinna

Nummen yhtenäiskoulussa on noin 900 oppilasta.

Rehtori Kati Hirvosen mukaan koululaisten poissaolot eivät juuri eroa normaalista flunssa-ajasta. Oireita tarkkaillaan ehkä herkemmin ja jäädään pois, kun ohjeena on, ettei edes lieväoireisena tulla kouluun.

Opettajien ja muun henkilöiden poissaolojen kohdalla tilanne on samanlainen kuin oppilailla.

– Nyt muutamia opettajia on pois, vain osa koronan takia. Onneksi täällä Hämeenlinnassa työntekijät ovat myös päässeet vielä ihan viralliseen koronatestiin. Tämä oletettavasti muuttunee. Toistaiseksi olemme saaneet sijaisia aika hyvin.

Koulun tiedossa on, että vain yksittäisten huoltajien lapset ovat kysyneet mahdollisuutta jäädä koulusta pois siksi, että vanhemmat pelkäävät koronatartuntaa.

Koronaohjeista Hirvonen kertoo, että kädet pestään aina sisään tullessa, ruokailuun mentäessä, jonka yhteydessä myös käytetään käsidesiä. Liikuntasalista yksi lohko on ruokailukäytössä, jotta saadaan lisäväljyyttä. Maskit ovat käytössä 4. luokasta ylöspäin.

Tampere

Etelä-Hervannan koulussa on 850 oppilasta ja yli 80 opettajaa. Lisäksi koulussa toimii esiopetus, jossa on noin 120 lasta.

Rehtori Matti Annalan mukaan omikronmuunnoksen tartuntamäärät eivät juuri ole heilauttaneet koulun arkea. Poissaolot ovat pysytelleet samalla tasolla kuin muutoinkin koronapandemian aikana. Tosin opettajilla on ollut hieman enemmän sairauspoissaoloja omikronin myötä.

– Sijaisten saamisessa on hankaluuksia. Suurin pelko on siitä, miten aikuiset riittävät tulevina viikkoina kouluun. Viiden päivän karenssi helpottaa varmasti tilannetta.

Viime aikoina vain muutama oppilas on ollut poissa koulusta vanhemman toiveesta. Pandemian alussa useampi vanhempi veti lapsensa koulusta tartuntariskin pelossa.

Turku

Puolalan koulussa on noin 1 000 oppilasta.

Noin viidellä luokalla on poissaoloja tavanomaista enemmän. Koronan lisäksi oppilaita on jäänyt kotiin flunssan tai vatsataudin takia.

– Muilla luokilla oppilaita on pois yhdestä neljään, mikä on aika tavanomainen luku vuodenaikaan nähden, sanoo koulun rehtori Tuomas Nousiainen.

Henkilökuntaa ei ole ollut pois normaalia enempää. Tiistaina 60 opettajasta pois oli kuusi. Syksystä saakka vallinnut sijaispula ei Nousiaisen mukaan ole hellittänyt.

Koulun lähes tuhannesta oppilaasta vain muutama on jäänyt kotiin huoltajien pelätessä koronatartuntaa.

Voimassa olevia koronaturvatoimia on rehtorin mukaan noudatettu hyvin. Erityisesti korostetaan etäisyyksien pitämistä.

– Siinä kyllä on omat haasteensa. Isossa koulussa ja suurissa luokissa ollaan tiiviisti yhdessä. Lisäksi lapset ja nuoret hakeutuvat luontaisesti lähelle toisiaan, sanoo Nousiainen.

Koulun ulkoliikunta ja musiikkiluokkien kuorot ovat toistaiseksi tauolla.

Jyväskylä

Kuokkalan yhtenäiskoulussa on noin 1 030 oppilasta.

Rehtori Johnny Kotron mukaan korona näkyy sekä koululaisten että henkilökunnan lisääntyneinä poissaoloina. Poissaoloja on jonkin verran keskimääräistä enemmän, mutta ei poikkeuksellisen suurena aaltona.

– Henkilökuntaa on ollut koko korona-ajan herkemmin pois, kuten ohjeet edellyttävät. Opettajien sijaisia on toistaiseksi saatu melko hyvin, mutta koulunkäynnin ohjaajissa on ollut vajausta.

Tiedossa on ainoastaan yksittäisiä oppilaita, jotka ovat jääneet pois koulusta esimerkiksi sen vuoksi, että perheessä on riskiryhmäläinen ja koronan leviämistä on pelätty.

Ryhmien sekoittumista pyritään välttämään koko koulupäivän ajan. Maskisuositus on voimassa 12 vuotta täyttäneille. Lisäksi yskimishygieniasta ja käsienpesusta sekä desinfioimisesta muistutetaan säännöllisesti kaikkia.

Kotka

Kotkansaaren koulussa on oppilaita noin 680.

– Oppilaita on kaikilla luokka-asteilla vähän normaalia flunssakautta enemmän poissa. Vielä ei kuitenkaan näy suurta poissaolojen ryöpsähdystä, sanoo rehtori Anu Tiilikainen.

Sekä lapset että aikuiset ovat Tiilikaisen mukaan jääneet vastuullisesti kotiin sairastamaan.

Käsihygieniasta huolehditaan ja turvaväleistä muistutetaan lasten ikätaso huomioiden. Ruokailuihin ja siirtymisiin on saatu väljyyttä muokkaamalla tiloja ja aikatauluja. Myös ulkopuolisten vierailuja kouluilla on vähennetty.

Maskisuositus on voimassa 3. luokasta ylöspäin.

– Ei auta kuin seurata tilannetta tarkasti ja elää viikko kerrallaan. Tilanne säilyy varmasti kriittisenä ainakin talvilomaan asti.

Lappeenranta

1 100 oppilaan Kimpisen koulussa oppilaiden poissaolojen määrä on rehtori Tomi Valkeapään mukaan lisääntynyt jossain määrin, mutta edelleen poissaoloja on aika vähän tilanteeseen nähden.

– Toki tilanne voi muuttua nopeastikin, Valkeapää sanoo.

Henkilökuntaa on ollut pois vähäisissä määrin ja sijaisia riittää vielä.

Koulussa ohjeistetaan huolehtimaan turvaväleistä sekä hyvästä hygieniasta. Oppilaita koskeva maskisuositus on voimassa 3. luokasta ylöspäin. Ryhmiä pidetään erillään.

Valkeapään mukaan muita, kuten flunssasta johtuvia poissaoloja on tällä hetkellä ehkä jopa tavallista vähemmän. Ohjeena on jäädä kotiin pienistäkin oireista.

– Koulunkäynti sujuu tällä hetkellä oikein mukavasti kaikesta huolimatta.

Mikkeli

Kalevankankaan koulussa on arviolta noin 600 oppilasta.

Koronatilanne näkyy poissaoloina rehtori Janne Syrjäläisen mukaan.

Tiistaina sairastuneita oppilaita oli 11 ja karanteenissa 27. Myös opettajia on sairastunut koronaan. Yhteensä kolme opettajaa ja ohjaaja on sairaana, ja yksi odottaa koronatulosta karanteenissa.

Oppilaita on paljon pois koulusta myös kausi-influenssan takia.

Koululla on muun muassa linjattu, että alakouluissa opetusryhmät tulisi pitää erillään koko koulupäivän ajan. Valinnaisissa aineissa opetusryhmä voi vaihtua, mikäli opetusta ei voitaisi muutoin toteuttaa.

Ruokailu pyritään järjestämään mahdollisuuksien mukaan oman luokan tai ryhmän kanssa, ei yhteisruokailuna ruokasalissa. Ruokasalia voi kuitenkin käyttää porrastetusti.

Isoja yhteistilaisuuksia ei järjestetä, jos väljyys- ja hygieniatekijöitä ei voida huomioida.

Kuopio

Kuopiossa Neulamäen koulussa on noin 330 oppilasta.

Oppilaiden poissaolojen määrä on kasvanut jonkin verran. Henkilöstön poissaoloissa koronaviruksen leviäminen ei ole vielä aiheuttanut suurta päänvaivaa rehtori Erja Kokkoselle.

– Poissaolot on toistaiseksi saatu hyvin sijaistettua.

Koulun arjessa näkyvät koronan lisäksi myös muut flunssat. Kokkosen tiedossa ei ole perheitä, joiden lapset olisivat jääneet koulusta pois siksi, että vanhemmat pelkäävät koronatartuntaa.

Koronaohjeita on päivitetty Pohjois-Savon koronanyrkin tuoreen ohjeistuksen mukaisesti alkuviikosta. Esimerkiksi maskisuositus koskee kaikkia koululaisia ekaluokkalaisista alkaen.

Oulu

Oulun suurimmassa koulussa, Ritaharjussa, on 1 460 oppilasta.

Rehtori Pertti Parpala kertoo, että kevätlukukauden alku on ollut rauhallinen. Tällä viikolla koronatapauksia on tullut noin 20. Koronatilanne näkyy henkilökunnan poissaoloina, mutta tilanne ei vielä ole ollut hälyttävä, sillä sijaisia on riittänyt.

Riskiryhmään kuuluva perheenjäsen on muutamassa tapauksessa ollut peruste jäädä kotiin.

Koulun tärkeimmät ohjeet ovat: oireettomana kouluun, käsihygienia, maskisuositus 4. luokasta ylöspäin, opetustilanteissa turvavälit parhaalla mahdollisella tavalla, ruokailuaikojen porrastaminen.

Koulussa on ollut jokin verran liikkeellä normaalia flunssaa, mutta ei hälyttävässä määrin.

Ritaharjun koulu Oulussa. Kuva: Marko Väänänen / Yle

Kokkola

Torkinmäen yhtenäiskoulussa on 540 oppilasta.

Rehtori Hanna Pernun mukaan koulussa on jo tuttu näky, että luokassa on vain puolet oppilaista. Poissaolot ovat lisääntyneet sairastumisten ja karanteenien takia selvästi syksystä.

Vaikka koronatilanne on alueella huomattavasti pahentunut, vain muutama yksittäinen oppilas on etäopetuksessa sen takia, että vanhemmat pelkäävät koronatartuntaa. Keväällä 2021 heitä oli enemmän.

Henkilökunnalla ei ole vielä massiivisia poissaolomääriä, mutta niihin on varauduttu. Koulutyö ei ole vielä vaarantunut.

Sijaisia tarvitaan kuitenkin tavallista enemmän. Kaupungista on löytynyt tarjolle abiturientteja ja välivuotta viettäviä nuoria.

– He ovat aarteita meille. Välillä käytämme sijaisina myös koulunkäynninohjaajia.

Opettajille on tehty työparisysteemi, jos henkilökunnan poissaolot lisääntyvät, eikä sijaisia saada riittävästi. Silloin opettaja hoitaa oman työnsä ohessa myös työparin luokan.

Koronaväsymys näkyy varsinkin maskien käytön vähenemisenä. Koulussa on vahva maskisuositus 5.-9.-luokkalaisille, mutta oppilaat lipsuvat ohjeistuksesta. Käsiä pestään välitunnin jälkeen, ruokailun yhteydessä ja koulupäivän päätteeksi. Välituntiruuhkaa ja kohtaamisia yritetään vähentää jakamalla oppilaat porrastamalla sisääntuloa.

Torkinmäen koulu Kokkolassa. Kuva: Petra Haavisto / Yle

Kajaani

Kajaanin Keskuskoulussa on noin 650 oppilasta.

Rehtori Erna Huhtalan mukaan koronatilanne näkyy oppilaiden lisääntyneinä poissaoloina. Viime viikon aikana noin 30 oppilasta oli poissa joko eristyksessä tai karanteenissa. Henkilöstötilanne on kuitenkin hyvä, vaikka yksittäisiä opettajia on ollut poissa. Sijaisjärjestelyt on saatu organisoitua.

Tiedossa ei ole tapauksia, joissa lapset olisivat jääneet pois koulusta siksi, että vanhemmat pelkäävät koronatartuntaa. Huoltajat suhtautuvat tilanteeseen hyvin maltillisesti.

Tällä hetkellä myös flunssakausi näkyy kouluarjessa. Poissaoloja flunssan vuoksi on arviolta saman verran kuin koronasta aiheutuvia.

Maskisuositus on luokilla 1-9, turvavälit huomioidaan, ja ruokailu on porrastettu.

Kun koulu alkoi syksyllä Kajaanin Keskuskoulussa, epidemiatilanne näytti vielä valoisammalta kuin nyt. Kuva: Antti Tauriainen / Yle

Rovaniemi

Ounasrinteen koulussa on 750 oppilasta.

Rehtori Mari Vuorisalo pitää Ounasrinteen koulun poissaolojen lukumäärää kohtuullisena.

– Koronatartunnan tai altistumisen vuoksi oppilaista on poissa noin 10 prosenttia ja muita sairauspoissaoloja, kuten flunssaa, on noin kahdeksan prosenttia. Kasvua on, mutta aika maltillisissa lukemissa vielä ollaan.

Henkilökunta on toistaiseksi Ounasrinteen koulussa pysynyt terveenä muutamia sairastapauksia lukuun ottamatta. Henkilökunnan poissaoloja lisäävät kuitenkin omien lasten altistumiset tai koronatartunnat, kun vanhemmat hoitavat heitä kotona.

– Usein lasten hoitamiseen kotona on riittänyt pari päivää. Nyt menee vähintään viisi.

Vuorisalo ei ole huolissaan koulunsa kokonaistilanteesta, sillä yhteiset ohjeet ovat selvät, ja isoa osaa niistä on toteutettu jo syksystä saakka. Niitä ovat muun muassa hygieniasäännöt, porrastettu ruokailu ja turvavälit. Tuorein päivitys ohjeisiin on viime viikolta, jolloin Rovaniemen kaupungissa otettiin maskit käyttöön oppilaille myös alakoulussa.

Ounasrinteen koulussa on runsaasti avoimia oppimistiloja, joissa on aiemmin opetettu yhteisessä tilassa useita luokkia samaan aikaan.

– Niitä ei enää hyödynnetä, vaan kaikki tunnit pidetään luokkahuoneissa ja vältetään siten kontakteja. Välitunneilla ollaan omissa ryhmissä omalla alueella.

Vanhemmilla on koronaepidemian aikana kova tiedonjano, mutta varsinaista pelkoa rehtori ei ole havainnut heidän keskuudessaan.

Voit keskustella koulujen arjesta koronapandemiassa torstaihin 20.1.2022 kello 23:een saakka.