Hyppää sisältöön

Sairaanhoitaja saa Suomessa yli tonnin vähemmän kuin Tanskassa – kansainvälinen vertailu paljastaa hoitajien palkkakuopan syvyyden

Suomalainen sairaanhoitaja ansaitsee selvästi vähemmän kuin kollegansa Pohjois-Euroopassa. Samaan aikaan työtahti on kova, koska hoidettavien määrä on tasaisessa kasvussa.

Suomessa sairaanhoitajien palkat ovat jääneet jälkeen pohjoismaisesta tasosta. Kuva: Jari Kovalainen / Yle

Suomella on ongelma. Sairaanhoitajia ja muita hoitoalan ammattilaisia ei ole tarpeeksi.

Moni ehdokas on huomisissa aluevaaleissa vaatinut tähän parannusta. Puolueet ovat lupailleet järjestää lisää hoitajia ja nostaa heidän palkkojaan.

Tekemistä riittää. OECD-järjestön vertailusta näkee, että Suomessa sairaanhoitajan saavat vähemmän palkkaa kuin monessa muussa maassa.

Siinä missä suomalainen sairaanhoitaja saa keskimäärin 3 200 euroa kuukaudessa, esimerkiksi Tanskassa samasta työstä maksetaan 4 300 euroa.

– Muissa Pohjoismaissa sairaanhoitajat saavat noin 20 prosenttia enemmän palkkaa. Norjassa ero on 25 prosenttia, mutta toisaalta siellä on korkeampi hintataso, kertoo ammattijärjestö Tehyn ekonomisti Ralf Sund.

Kyse ei ole vain siitä, että toisissa Pohjoismaissa tienataan paremmin. Sairaanhoitajat saavat enemmän palkkaa myös esimerkiksi Saksassa ja Belgiassa.

Taulukossa alapuolelle jäävät lähinnä Itä-Euroopan maat ja Kreikka. Vähiten hoitajille maksaa Liettua. Myös siellä on alkanut olla pulaa sairaanhoitajista – aivan kuin Suomessa.

Suomalaiset hoitajat keskikastissa

Eurooppalaisessa vertailussa suomalainen sairaanhoitaja tienaa suunnilleen yhtä paljon kuin kollegansa Ranskassa.

Ylen haastattelemat asiantuntijat muistuttavat, että kansainvälisiin palkkavertailuihin pitää suhtautua pienellä varauksella. Ansioiden vertailu maiden välillä on vaikeaa etenkin terveydenhoitoalalla, missä työnimikkeet, erilaiset lisät ja vaihtelevat työmuodot vaikuttavat suuresti tilipussin kokoon.

Euromäärien lisäksi voidaan tarkastella, miten sairaanhoitajien palkka suhteutuu maan keskipalkkaan. Myös tässä vertailussa Suomi putoaa listan häntäpäähän.

Suomessa sairaanhoitajien palkka on hieman alle maan keskipalkan. Monissa Euroopan maissa sairaanhoitajat saavat enemmän palkkaa kuin suurin osa muusta työväestöstä.

Esimerkiksi Espanjassa sairaanhoitaja ansaitsee noin 30 prosenttia yli maan keskipalkan. Myös pohjoisempana, Saksassa ja Irlannissa, sairaalassa työskentelevä sairaanhoitaja saa kymmenen prosenttia yli maan keskipalkan.

Jokaisella maalla on omat talouspoliittiset ja historialliset syynsä sairaanhoitajien tietylle palkkatasolle.

Yksi yhteinen tekijä kuitenkin löytyy, sanoo Tehyn Ralf Sund.

– Kyllä palkkaus jollain tasolla kertoo siitä, miten yhteiskunnat arvottavat eri töitä.

Suomessa eniten hoitajia koko EU-alueella

Yhtä tyhjentävää selitystä sille, miksi hoitajien palkat laahaavat juuri Suomessa ei ole.

Syitä voi etsiä luvuista. OECD:n tilastoista huomaa (siirryt toiseen palveluun), että Suomessa on väestöön suhteutettuna enemmän hoitajia kuin missään toisessa EU-maassa.

Tuhatta asukasta kohti täällä on 14 hoitajaa. Se on kolme enemmän kuin Ruotsissa.

Hoitajien suuri määrä selittyy pitkälti maamme väestörakenteella. Suomessa väestö on kovaa vauhtia nousemassa Euroopan iäkkäimmäksi ja se teettää paljon hoivatyötä.

– Hoitajat ovat Suomessa erittäin suuri palkansaajaryhmä. Ja tietysti isolle ryhmälle palkankorotuksen saaminen on aina vaikeampaa kuin pienelle porukalle, Tehyn ekonomisti Sund sanoo.

Suojapukuihin sonnustautuneet sairaanhoitajat hoitavat koronaviruspotilasta teho-osastolla Bilbaossa. Espanjassa sairaanhoitajat ansaitsevat selvästi yli maan keskipalkan. Kuva: Luis Tejido / AOP

Toinen keskeinen selitys sairaanhoitajien verrattain matalalle palkkatasolle on alan naisvaltaisuus.

Myös Ruotsissa tai Norjassa suurin osa sairaanhoitajista on naisia, mutta muissa Pohjoismaissa miesten ja naisten palkkaerot eivät ole yhtä suuria kuin Suomessa.

– Suomessa sukupuolten välisen palkkatasa-arvon saavuttamisessa ollaan muita Pohjoismaita jäljessä, sanoo Sosiaali ja terveysministeriön tasa-arvoyksikön projektipäällikkö Outi Viitamaa-Tervonen.

Samaan aikaan työmarkkinat ovat Suomessa voimakkaammin sukupuolittuneet kuin muualla Pohjois-Euroopassa. Suomessa peräti 90 prosenttia sairaanhoitajista on naisia.

Tasa-arvo – tai sen puuttuminen – selittää kuitenkin huonosti sen, miksi esimerkiksi Saksassa tai Italiassa sairaanhoitaja tienaa suomalaista kollegaansa paremmin.

Ulkomainen työvoima ei ole ratkaisu

Suomessa naisvaltaiset toimialat eivät ole nousseet talouselämän vetureiksi kuten miesvaltainen vientiteollisuus. Myös tämä näkyy sairaanhoitajien palkassa, arvioi yhteiskuntapolitiikan professori Teppo Kröger Jyväskylän yliopistosta.

– Heikko palkkaus on tulos vuosikymmenten kehityksestä. Osaltaan se vähentää ihmisten haluja hakeutua alalle ja kasvattaa hoitajapulaa, Kröger sanoo.

Väestön ikääntyessä tilanne pahenee. Tämän vuosikymmenen loppuun mennessä erilaisia hoitajia tarvitaan lisää noin 30 000.

Saksalainen sairaanhoitaja valmistelee koronarokotetta Potsdamissa. Saksassa sairaanhoitajat ansaitsevat hieman enemmän kuin Suomessa. Kuva: Sean Gallup / AOP

Miten hoitajapula pitäisi sitten ratkaista?

Asiantuntijoiden mukaan ulkomaisella työvoimalla vajetta on pitkän päälle vaikea paikata. Suomi ei ole aasialaiselle hoitajalle yhtä houkutteleva kohde kuin muut Pohjoismaat.

– Kuvaavaa on, että Ruotsi ja Norja houkuttelevat myös suomalaisia työntekijöitä, Tehyn ekonomisti Sund sanoo.

Työntekijäpuolen mukaan ongelmaan olisi olemassa verrattaina yksinkertainen lääke – tuntuva palkankorotus.

Onko varaa säästää?

Jos kunta-alan sote-työehtosopimuksen piirissä työskentelevälle hoitohenkilöstölle annettaisiin 300 euron palkankorotus, vuotuinen hintalappu nousisi lähelle miljardia euroa.

Se on paljon rahaa.

Ammattijärjestö Tehyn ekonomisti kääntää asian toisin päin. Hoitajapula itsessään aiheuttaa suuria taloudellisia kustannuksia, kun hoitojonot kasvavat ja ihmisten sairaslomat pitenevät.

Näin syntyvät menot voivat Sundin mukaan itse asiassa ylittää palkankorotuksen hintalapun.

– Pitäisi oikeastaan kysyä, onko meillä varaa olla antamatta palkankorotusta? Sund kiteyttää.

Tiedossa ei kuitenkaan ole, miten paljon palkankorotukset todella toisivat lisää hoitajia alalle.

– Parempi palkka voi tuoda terveydenhuoltoalalle lisää työntekijöitä, mutta se yksin ei saa heitä pysymään alalla. Myös kiire ja liian suuri työtaakka karkottaa ihmisiä muihin töihin, professori Kröger sanoo.

Hän korostaa hoitajapulan olevan yhteiskunnallinen ongelma, joka on yksinkertaisesti vain pakko ratkaista – tavalla tai toisella.

– Muuten koko hoiva- ja hoitoala on vaarassa romahtaa, Kröger muistuttaa.

Voit keskustella aiheesta sunnuntaihin klo 23:een saakka.

Lue lisää: