Hyppää sisältöön

Hitsaajista on pula, eikä koulutus vastaa teollisuuden tarpeita – hitsausta kokeillut lukiolainen: "Nykynuorisolla on fyysinen työ jäänyt vähiin"

Suomi on ollut jo kauan ulkomaisen hitsausosaamisen varassa. Metalliala ei kiinnosta nuoria, ja oppilaitokset eivät kykene kouluttamaan riittävän monipuolisia hitsaajia.

Lukiolainen Veeti Nivasalo pääsi kokeilemaan hitsaamista Oulussa hitsauspäivillä, joilla yritettiin houkutella alalle työntekijöitä. Kuva: Timo Nykyri / Yle

Oulussa on herätty hakemaan muutosta hitsaajapulaan. Kyseessä on kuitenkin ala, jossa on töitä tarjolla. Luokkahitsaajan kuukausipalkka on kolmen tonnin luokkaa.

Teollisuus kokee, että ammatilliset oppilaitokset antavat tänä päivänä sieltä valmistuville hitsaajille selvästi aikaisempaa heikommat valmiudet käytännön työhön.

Ylen haastattelemien kokeneiden teollisuusosaajien mukaan koulutustason muutos näkyy muun muassa puutteellisena kuvanlukutaitona. Myös koneiden säätöjen sekä eri hitsausprosessien hallitseminen on aikaisempaa vaillinaisempaa.

Näkemys jaetaan myös työntekijäpuolella. Oululaisen konepajayritys Sah-Kon hitsaaja Matti Huuhtanen sanoo, että käytännön harjoittelua on koulutuksessa nykyään vähemmän kuin ennen.

– Sitä pitäisi saada lisättyä. Jos opiskelijat pääsisivät suoraan töihin harjoittelujaksoihin, saataisiin kehitettyä heidän osaamistaan jo opiskeluaikana.

Hyvä hitsaaja osaa siis lukea tarvittavia piirustuksia ja hallitsee eri tekniikoita. Sen lisäksi tarvitaan hyvät kädentaidot ja motoriikka. Tällaisia hitsaajia valmistuu nykyään ammatillisista oppilaitoksista selvästi aikaisempaa vähemmän.

Aitiopaikalta alan kehitystä kaksi vuosikymmentä seurannut Sah-Kon toimitusjohtaja Jukka Estama arvioi, että nykyään valmistuvilla hitsaajilla on selvästi heikommat valmiudet käytännön työhön kuin vielä kymmenkunta vuotta sitten.

– Koulussa hitsaus on mig-painotteista, mutta oikeissa töissä tarvitaan myös tig-hitsausta ja puikkohitsausta. Niitä ei opeteta nykyään juuri laisinkaan, sanoo Estama.

Hitsaaja työssään Sah-Kon konepajalla Oulussa.
Hitsaaja työssään Sah-Kon konepajalla Oulussa. Toimitusjohtaja Jukka Estama sanoo, että koulutuksen nykyiselle laatutasolle pitäisi asettaa selkeästi korkeampia vaatimuksia.

Lukion jälkeen ammattikouluun ja hitsaajaksi?

Kun metalliteollisuusyritys GBW:n toimitusjohtaja Marko Jokinen keksi idean järjestää hitsauspäivän yrityksen ja Oulun yliopiston yhteiskäyttöisissä koulutustiloissa, Business Oulu tarttui siihen empimättä.

Business Oulun palvelupäällikkö Mari Rautiaisen mukaan aiempaa kokemusta konseptista ei ole.

– Ehdottomasti kokeillaan tätä, jotta saadaan keinolla millä hyvänsä ihmisiä lähtemään uralle, jossa työmahdollisuuksia todella on.

Pandemian hellittäessä toimintaa on tarkoitus jatkaa ja laajentaa.

Yksi hitsauskokeilijoista oli oululainen lukiolainen Veeti Nivasalo. Hän kertoo olleensa aina kiinnostunut metallialasta ja erityisesti hitsauksesta. Lukion jälkeen ajatuksissa on ammatilliseen koulutukseen meno.

– Voisin tulla tälle alalle töihinkin tulevaisuudessa. Tämä on ihan omanlaisensa maailma ja tarkan työn ala.

Hän arvioi ikäluokkansa vähäisen kiinnostuksen hitsausta kohtaan johtuvan työn fyysisyydestä ja alan heikosta imagosta.

– Nykynuorisolla on fyysinen työ jäänyt vähiin, sanoo Nivasalo.

Lukiossa opiskelevaa Veeti Nivasaloa metallityöt kiinnostavat. Kuva: Timo Nykyri / Yle

Puhelimella olo on hitsatessa hankalaa

Riippumaton tarkastuslaitos Dekra kohtaa hitsaajien osaamisongelman asiakasyritystensä ongelmina.

Dekran toimitusjohtaja Matti Anderssonin mukaan syy siihen, että ammattikouluista ei valmistu osaajia entiseen tapaan, on vaatimustason lasku.

Tämän takia yritykset joutuvat kouluttamaan itse tarvitsemansa työvoiman. Andersson arvioi, että yhteiskunnalle olisi edullisempaa parantaa ammattikoulujen opetuksen tasoa.

– Alan ammattikoulutusta pitäisi antaa yritysten kanssa yhteistyössä. Teoriaopetus voisi tapahtua koulussa ja harjoittelu työpaikoilla käytännön töissä.

Hitsaajapula näyttää vielä pahemmalta kun asiaa tarkastellaan 160 kilometrin päässä Oulusta Kuusamoon suuntaan.

Alan koulutus lopetettiin Taivalkoskella vuonna 2013. Sen jälkeen Telatekilla on ollut vaikeuksia saada tarvitsemiaan osaajia Taivalkosken yksikköönsä. Paikalliset opiskelevat aloja joihin Taivalkoskella voi saada koulutusta, ja Oulusta katsottuna Telatekin Taivalkosken yksikkö ei sijaintipaikkana houkuttele.

– Erittäin haasteellista on saada ammattilaisia töihin tänne, koska töitä löytyy lähempääkin nykyisiä koulutuspaikkoja, sanoo Telatekin Taivalkosken konepajapäällikkö Ulla Mäkitalo.

Telatekin toimitusjohtaja Juha Iiposen mukaan yksittäisten rekrytointikoulutusten kautta on voitu ottaa töihin joitakin osaavia mutta pätevöitymättömiä hitsaajia.

Iiponen sanoo suoraan, että usein törmätään siihen, että nuorella on elämänhallintavaikeuksia. On vaikeaa, kun pitäisi tulla töihin tiettyyn aikaan ja olla koko päivä töissä ja vain tauolla voi käyttää kännykkää.

Iiponen määritteleekin hyvän hitsaajan ominaisuuksista ensimmäiseksi sen, että kykenee toimimaan työpaikan sääntöjen mukaan. Lisäksi on tietysti hallittava myös hitsausta.

Taivalkoskelta valmistunut hitsaaja Matti Majava on ollut alalla jo 16 vuotta. Taivalkoskinen suosittelee alaa muillekin.

– Tässä näkee oman työnsä jäljen, sanoo Majava.

Mikä avuksi hitsaajapulaan? Voit keskustella aiheesta 21.1. klo 23:een saakka.