Hyppää sisältöön

Asiantuntijat eri linjoilla koronapassin vaihtamisesta rokotuspassiin – HUS-pomo: Rokotuskattavuus paranisi, oikeusoppinut: Lisäisi ongelmia

Passi olisi keino lisätä rokotuskattavuutta, mutta iso hankaluus liittyy koronan sairastaneiden oikeuksiin.

Vielä tammikuun alussa koronapassilla sai pitää ravintoloiden ovet auki kello 20:een. Testaamisen pois jättävä, pelkästään rokotuksiin perustuva rokotepassi olisi oikeudellisesti hankala. Kuva: Henrietta Hassinen / Yle

Koronapassin ensitaival jäi lyhyeksi, kun omikronmuunnos osoitti leviänsä myös rokotettujen ihmisten välityksellä. Tämä vei passin logiikalta pohjan.

Ne, jotka ovat hankkineet koronapassin negatiivisella testituloksella, ovat esimerkiksi baareissa tai yökerhoissa erittäin alttiita saamaan tartunnan rokotetuilta, ja sairastumaan mahdollisesti vakavaankin koronatautiin.

Hallitus kuuli tiistaina asiantuntijoita siitä, onko mahdollista muuttaa koronapassi rokotepassiksi.

Tällöin passin saisi joko kahdella tai kolmella rokotuksella, tai vaihtoehtoisesti myös, jos on tehosterokotusten sijaan sairastanut koronataudin.

Hallituksen kaavailemasta mallista ei ole selvyyttä, ja asian valmistelu on alkumetreillä. Pääministeri Sanna Marin (sd.) totesi kuitenkin tiistaina passissa olevan vaikeita oikeudellisia ongelmia.

Oikeudellisesti rokotepassi olisi kaikkea muuta kuin yksinkertainen, toteaa sosiaali- ja terveysministeriön strategiajohtaja Pasi Pohjola Ylelle. Pohjola arvioi yleisellä tasolla, että rokotepassi edellyttää laajaa selvittelyä eri näkökulmista.

Voutilainen: Erittäin vaikea perustella

Julkisoikeuden professori Tomi Voutilainen Itä-Suomen yliopistosta suhtautuu rokotepassiin kriittisesti. Iso hankaluus liittyy koronan sairastaneiden oikeuksiin.

Voutilaisen mukaan perusoikeuksien rajoittamista on vaikea perustella, jos henkilö on saanut suojan taudilta koronavirustaudin sairastamisen seurauksena.

– Mikä on peruste, että henkilön pitäisi mennä rokottautumaan, jos hän on koronalle suojautunut jo taudin sairastettuaan, Voutilainen kysyy.

Voutilainen lisää, että rokottautumisen perusteena ei voi olla vapauksien saaminen.

– Rokotepassilla tuotaisiin lisäongelmia. Pakotettaisiin ottamaan rokote ilman että siihen on välttämättä lääketieteellistä perustetta, jos henkilö on sairastanut koronan.

Lehtonen: Passi olisi keino lisätä rokotekattavuutta

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin diagnostiikkajohtaja Lasse Lehtonen suhtautuu rokotepassiin lähtökohtaisesti myönteisesti. Hän näkee sen yhtenä keinona kansalaisten rokoteinnon lisäämiseksi.

– Jokainen maa pyrkii siihen, että väestön rokotuskattavuus on mahdollisimman korkea. Rokotukset ovat keskeinen tautien ennaltaehkäisyn muoto ja niiden edistäminen hyväksyttävä tarkoitusperä jopa koronapassilla, Lehtonen sanoi Yle Radio Suomen päivä -ohjelmassa keskiviikkona.

Tomi Voutilaisen mukaan rokottamiseen kannustaminen on riittämätön peruste perusoikeuksien rajoittamiseen.

Miten sairastettu korona todistetaan?

Mikäli rokotepassin saisi myös sairastamalla koronan, hankaluudeksi tulee se, että viralliseen koronatestiin on erittäin vaikea päästä. Kotitesti ei Suomessa riitä näytöksi sairastetusta koronasta.

Tomi Voutilainen pitää tärkeänä, että koronataudin sairastaneen mahdollisuus koronapassiin säilyy.

– On ongelma, että yhteiskunnallisesti on päätetty, että kaikkia ei testata joilla on oireita. Kaikki eivät saa virallista tietoa, onko heillä ollut korona vai ei.

Lasse Lehtonen näkee asian toisin. Lehtonen toteaa, että Suomi on itse valinnut tiensä, sillä digitaaliseen rokotustodistukseen liittyvä EU-asetus ei määrää, millainen todistuksen pitää olla.

– Sairastetun taudin osalta EU-asetus jättää liikkumatilaa, miten se pitää osoittaa, Lehtonen sanoo.

Lehtonen: Turhaa kuormittaa terveydenhuoltoa koronatodistuksilla

Lehtonen vertaa tilannetta niihin EU-maihin, joissa rokotepassi jo on käytössä.

– Suomi on ottanut tiukan linjan ja edellyttänyt, että tauti osoitetaan pcr-testillä, mutta se on meidän kansallinen päätöksemme, Lehtonen sanoo.

THL on arvioinut, että rokotuksen voi ottaa tilanteesta riippuen jopa parin kuukauden päästä sairastamisesta.

Lehtonen valitsisi tehosterokotukset pienimmäin riesan tienä koronapassin saamiseksi, jotta terveydenhuoltojärjestelmä ei kuormittuisi todistusten kirjoittamisesta.

– En pidä tarkoituksenmukaisena, että terveydenhuollon resursseja käytettäisiin todistusten kirjoittamiseen vaan melkeinpä kehottaisin, että taudin sairastaneetkin sen rokotuksen ottaisivat jos sitä matkailuun tarvitsevat, Lehtonen arvioi.

Voit keskustella aiheesta torstaihin 20.1. klo 23:een asti.

Lue myös: