Hyppää sisältöön

Bidenin ex-neuvonantajat Ylelle: Pandemia ei ehkä lopu omikroniin, mutta voimme oppia elämään koronan kanssa – tätä uusi normaali tarkoittaisi

Omikronaalto pyyhkäisi Etelä-Afrikan yli kuukaudessa, ja osassa Eurooppaakin tartuntamäärät ovat laskussa. Mutta mitä tulee hyökyaallon jälkeen? Kukaan ei tiedä.

Animaatiossa nostettu esiin Joe Bidenin, Sanna Marinin ja Mika Salmisen kommentteja koronasta.
Animaatiossa nostettu esiin Joe Bidenin, Sanna Marinin ja Mika Salmisen kommentteja koronasta.

Useat maat eri puolilla maailmaa julistivat itsenäisyyden koronasta vain huomatakseen, että se oli hyvin ennenaikaista.

Yhdysvalloissa presidentti Joe Biden julisti heinäkuussa 2021, että koronaviruksesta on saatu niskalenkki. Pian tartuntakäyrät lähtivät taipumaan väärään suuntaan.

Suomessakin rokotuskattavuuden kasvaessa annettiin vapaudenviestiä: nyt saa mennä, tehdä ja kokea, pääministeri Sanna Marin sanoi Ilta-Sanomien haastattelussa (siirryt toiseen palveluun) syyskuussa.

– Kukaan ei ottanut tosissaan satojen kilometrien tuntinopeudella kohti syöksyvää kierrepalloa eli variantteja, epidemiologi Michael Osterholm sanoo Ylelle videohaastattelussa viitaten amerikkalaisittan pesäpallotermeihin.

– Tämä virus on yllättänyt meidät uudestaan ja uudestaan, onkologi Ezekiel Emanuel sanoo Ylelle videohaastattelussa.

Osterholm ja Ezekiel kuuluivat Bidenia koronatoimissa neuvovaan asiantuntijaryhmään (siirryt toiseen palveluun) siirtymäkaudella ennen tämän virkaanastujaisia.

He ja neljä muuta Bidenin entistä neuvonantajaa ovat esittäneet (siirryt toiseen palveluun) katseen kääntämistä akuutista hätätilasta kohti tulevaisuutta: kuinka voisimme siirtyä uuteen normaaliin ja elää koronan kanssa?

Kuva: Harri Vähäkangas / Yle

Tärkeintä on nöyryys

Kysyimme Osterholmilta ja Emanuelilta sekä suomalaisasiantuntijoilta, mitä omikronaallon jälkeen on odotettavissa ja mitä koronan kanssa eläminen voisi tarkoittaa.

Yhdysvallat ja maailma keskittyy ensinnäkin liikaa koronan tukahduttamiseen, Emanuel sanoo.

– Covid tulee olemaan yksi hengitystieinfektio muiden joukossa.

Kysymys kuitenkin kuuluu, milloin näin tapahtuu.

Ex-neuvonantajien näkemys on tietyllä tavalla tyhjentävä: me emme tiedä. Emme tiedä myöskään varmuudella esimerkiksi rokotusten ja sairastetun taudin tuoman immuniteetin kestoa tai lääkkeiden tehoa pitkäkestoista koronaa vastaan.

– Tärkeintä koronan kanssa elämisessä on nöyryys, Emanuel sanoo.

Pandemia ei ehkä lopu omikroniin

Optimistinen ennuste on Emanuelin mukaan se, että omikron jatkaa vallitsevana muunnoksena. Variantti tarttuu herkästi, mutta näyttää aiheuttavan suhteellisen lievää tautia. Vaikka nykyisiä rokotteita ei pidetä tehokkaina tartunnan estäjinä, ne suojaavat vakavalta taudilta ja kuolemilta.

Kun nykyinen aalto on ohi, väestössä on laaja immuuniteetti sekä rokotuskattavuuden että tartuntojen määrän vuoksi. Tilanne on rauhallinen ainakin joitakin kuukausia.

– Jokunen tartuntapiikki nähdään vielä, mutta ne ovat luultavasti vähemmän voimakkaita, Emanuel sanoo.

Omikronaalto pyyhki Etelä-Afrikan yli kuukaudessa, ja tartuntakäyrä on kääntynyt laskuun osissa Eurooppaa, esimerkiksi Britanniassa. Osterholmin mukaan omikronaalto voi olla ohi 3–8 viikossa.

Se, mitä seuraavaksi tapahtuu, riippuu viruksesta ja meistä itsestämme.

Michael Osterholm

Pessimistisen ennusteen mukaan omikronin jälkeen ilmenee uusi variantti, joka väistää immuunisuojaa entistä ovelammin tai aiheuttaa vakavampaa tautia, Emanuel sanoo.

Monet asiantuntijat katsovat, että riski huolestuttavien virusmuunnosten syntymiselle on olemassa niin kauan, kun koronaa vastaan ei ole maailmanlaajuisesti tarpeeksi immuniteettia.

Ylen haastattelemien asiantuntijoiden näkökulma on, että ennen pitkää pandemia väistyy ja korona jää kiertelemään kotoperäisenä eli endeemisenä tautina. Tämä ei tarkoita automaattisesti, että virus olisi vaaraton.

– Endeeminen tauti voi aiheuttaa enemmän tai vähemmän tautitaakkaa, mutta ei akuuttia, voimakkaasti aaltoilevaa kriisiä, sanoo Helsingin yliopiston virologian professori Olli Vapalahti.

Parempia rokotteita, parempia lääkkeitä

Uudessa normaalissa yhteiskunta varautuu kumpaankin vaihtoehtoon.

Sitä kohti pyrkiessämme katse tulee kääntää terveydenhuoltoon.

Yhdysvalloissa tämä tarkoittaa esimerkiksi työvoiman riittävyyttä ja joustavuutta (siirryt toiseen palveluun) sekä hoidon, rokotteiden ja testauksen saatavuutta tulotasosta riippumatta. Sähköistä tiedonkulkua tartunnanjäljityksessä ja terveydenhuollossa on parannettava – Yhdysvalloissa esimerkiksi koronapassina toimii (siirryt toiseen palveluun) edelleen paperinen, käsinkirjoitettu läpyskä.

Tampereen yliopiston epidemiologian professori Pekka Nuorti sanoo, että Suomessa useissa asioissa ollaan jo Yhdysvaltoja edellä.

– Esimerkiksi tartuntatauti- ja rokotusrekisterien kattava ja lähes reaaliaikainen tiedonkeruu ja niiden yhdistäminen muihin terveydenhuollon rekistereihin ovat olleet jo pitkään tartuntatautien seurannan ja torjunnan rutiinitoimintaa.

Bidenin entiset neuvonantajat ehdottavat, että koronaa alettaisiin kohdella yhtenä hengitystieinfektiona muiden joukossa (siirryt toiseen palveluun). Rajoitustoimia otettaisiin käyttöön, mikäli tartuntoja, kuolemia ja sairaalahoitoon johtuneita sairastumisia olisi viikoittain enemmän kuin pahimpina hengitysinfektiovuosina.

Suomessa rokotetutkimuskeskuksen johtajan Mika Rämetin mukaan korona on jossakin vaiheessa poistettava yleisvaarallisten tartuntatautien listalta.

–Tartuntatautilaki vaatii koronatapauksissa tartunnanjäljitystä, mikä syö resursseja.

Osterholmin mukaan on aika tehdä parannuksia sen eteen, ettei koronaviruksen aiheuttamaa hoidon tarvetta jouduta priorisoimaan. Hoitovelan kertyminen huolettaa myös Suomessa.

Koronan takia olemme viivästyttäneet esimerkiksi syöpädiagnoosien tekemistä.

Michael Osterholm

Hyvä lähtökohta on, että ihmiset ylipäänsä pidetään poissa sairaalasta. Tutkijaryhmän mukaan Yhdysvalloissa tämä edellyttää (siirryt toiseen palveluun) muun muassa 90 prosentin rokotuskattavuutta. Näin korkea rokotuskattavuus puolestaan vaatisi tiukempia rokotuspakkoja.

– Vaikka nykyiset rokotteet ovat merkittävä työkalu, ne eivät ole täydellisiä. Meidän on kehitettävä koronarokote 2.0, sitten 3.0, sitten 4.0, Osterholm sanoo.

Bidenin entiset neuvonantajat laittaisivat panokset nyt varianttispesifeihin rokotteisiin, useampiin variantteihin tehoaviin rokotteisiin ja limakalvoimmuniteettia vahvistaviin nenäsumutteisiin.

Varianttispesifien rokotteiden kanssa tosin ollaan helposti myöhässä, Nuorti sanoo. Hän muistuttaa, että deltamuunnostakin vastaan alettiin kehittää rokotetta ennen kuin omikron iski.

Tutkijoiden mukaan olemassa olevat koronalääkkeet ovat jo osoittautuneet tehokkaiksi. Niiden käyttöön kuitenkin liittyy rajoitteita muun muassa siksi, että lääkekuuri tulisi aloittaa koronataudin alkuvaiheessa.

– Siinä vaiheessa, kun nämä lääkkeet saadaan laajemmin käyttöön ja niiden käyttö koordinoidaan nopean testauksen kanssa, voimme tehdä huikeaa työtä välttääksemme vakavaa tautia, Osterholm sanoo.

Bidenin entisten neuvonantajien mukaan nyt tulisi kehittää lääkkeitä, jotka iskevät tiettyyn varianttiin, ja lääkkeitä, jotka auttavat koronataudin myöhäisemmässä vaiheessa.

On myös kehitettävä lääke, jota ei voida valmistaa yhdessäkään laboratoriossa – luottamus terveydenhuoltoon instituutiona on vahvistettava. Osterholmin mukaan esimerkiksi rokotusten saatavuus matalan tulotason maissa on todellinen ongelma, mutta rokotuksia jätetään ottamatta kaikkialla myös rokoteskeptisyyden vuoksi.

Kasvomaskin käyttämisestä normi

Ylen haastattelemien tutkijoiden mukaan perusterveille työikäisille nykyisten rokotteiden tehosteannoksista ei ole hyötyä enää kolmannen kierroksen jälkeen. Tästä on saatu viitteitä (siirryt toiseen palveluun) Israelista, joka alkoi jakaa neljänsiä annoksia osalle väestöstään joulukuussa.

Kaikki riippuu siitä, milloin seuraava pandemia-aalto iskee, jos iskee, ja millaisen variantin kera. Olennaista on myös väestön immuunisuoja siinä vaiheessa. Yksi suuri kysymys on se, kuinka vahvan ja pitkäkestoisen immuniteetin koronan sairastaneet lapset ovat saaneet.

Uusia laajemmankin väestön rokotuskierroksia voi olla vielä odotettavissa, mutta todennäköisesti vasta uusien rokotteiden kera.

Osterholm muistuttaa, että ihmisten käyttäytymisellä on rokotteista huolimatta edelleen suuri merkitys. Koronaviruksen leviämistä ehkäisevät toimet tehoavat myös muihin hengitystieinfektioihin.

Tehokas ilmastointi kouluissa, työpaikoilla, julkisessa liikenteessä ja baareissa ehkäisee tartuntoja. Nuhaisena ei pitäisi mennä töihin. Kasvomaskin käyttämisen tulisi olla täysin normaalia epidemiakausina.

Jutussa on hyödynnetty Osterholmin ja Ezekielin sekä Celine Gounderin, Rick Brigtin, Luciana Borion sekä David Michaelsin kolmea mielipidekirjoitusta "uuden normaalin" koronastrategiasta, jotka on julkaissut Journal of American Medical Associations (siirryt toiseen palveluun) loppiaisena.

Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit keskustella aiheesta 27.1. kello 23:een saakka.

Lue lisää aiheesta:

Aiheesta muualla: