Hyppää sisältöön

Vaalimainoksessa voi huijata ilman rangaistusta – oikeusoppinut: "Ei sitä valvo oikein kukaan"

Äänestäjän kuluttajansuoja vaaleissa on ohut: jos ehdokas mainostaa vaikka väärää koulutusta tai paikkansa pitämätöntä työkokemusta, siitä ei seuraa rangaistusta. Saatuja ääniäkään ei mitätöidä.

Äänestäjällä ei ole kuluttajansuojaa vaalimainosten suhteen. Professori Matti Tolvanen korostaa myös äänestäjän omaa vastuuta ottaa selvää, mistä vaaleissa on kyse ja kenen ehdokkaan taustoihin voi luottaa. Kuva: Jouni Immonen / Yle

Jos ei mainehaitta hetkauta, eikä poliittisen uran lyheneminen pelota, ehdokas voi kertoa itsestään vaalimainoksissa mitä lystää. Ainoa virallinen kontrolli on, että ehdokaslistoista tarkistetaan jokaisen nimi ja ammatti.

Itä-Suomen yliopiston rikos- ja prosessioikeuden professori Matti Tolvanen tuntee vaalilain toimittuaan reilut 20 vuotta Joensuun keskusvaalilautakunnan ja liki yhtä kauan Pohjois-Karjalan vaalipiirilautakunnan puheenjohtajana.

Tolvanen myöntää, että vaalilaki ei tunne mainosvilppiä.

– Lainsäädäntö ei sääntele ollenkaan kuluttajansuojaa vaaleissa toisin kuin vaalirahoitusta, professori toteaa.

Tavanomainen vaalimainonta on eri asia.

– Itsensä kehuminen on ehdokkaalle normaalia, että mainostaa itseään päteväksi. Nyt puhutaan siitä, että antaa itsestään äänestäjille ihan virheellistä tietoa vaikkapa siitä, mitä tehtäviä on hoitanut, väärän CV:n, Tolvanen tarkentaa.

Hän ei kuitenkaan usko, että vaalimainonnan valvonta muuttuisi.

Valvonta kansalaiskontrollin varassa

Oikeusoppinut pitää lähes mahdottomana laatia vaalimainontaa koskevaa lainsäädäntöä.

– On vaikea säännellä muuta kuin, että tiedot ehdokasasettelun yhdistelmässä ovat oikeita. Vaalirahoituksen sääntelykin on ollut ongelmallista, onko siinäkään kontrolli riittävää, kun vaalirahoituslakiakin pystyy kiertämään, professori Tolvanen pohtii.

Mainostietojen paikkansa pitävyyttä ei valvota, ellei ehdokkaan taustaryhmä – yleensä puolue – sitä tee.

– Ei sitä valvo oikein kukaan. Pitää lähteä siitä, että demokratiassa kansalaiskontrolli pelaa, Tolvanen toteaa.

Digikampanjointi on oma lukunsa. Painettu vaalimainos on helpompi tarkistaa jälkikäteen kuin kontrolloida ehdokkaan netissä antamia tietoja, joita voi olla useissa somekanavissa ja -ryhmissä. Siellä tietoja on helppo muuttaa.

– Se on liki mahdotonta kontrolloida ylipäätään ja niin villi maailma, että varmasti kannattaa pitää varansa ja äänestää niitä ehdokkaita, joiden taustojen oikeellisuudesta voi olla varma, Tolvanen neuvoo.

Vaikka huomaisi selvän valheen vaalimainoksessa, ei kannata ryhtyä kirjelmöimään oikeuskanslerille.

Vaikka ehdokas antaa äänestäjälle itsestään paikkansa pitämättömiä tietoja, hän ei silti menetä saamiaan ääniä tai vaikkapa valtuustopaikkaa. Kuvituskuva. Kuva: Tiina Jutila / Yle

Ura politiikassa voi tyssätä

Poliittisella mainonnalla ei ole eettistä tai muutakaan valvontaelintä.

– Ei voi kannella eduskunnan oikeusasiamiehellekään, koska se ei kuulu heidänkään toimivaltaansa, antaako ehdokas oikeaa tietoa, Matti Tolvanen huomauttaa.

Oikeustieteen professori epäilee, että puolueet innostuisivat perustamaan vaalimainontaa setvivää neuvostoa tai vastaavaa.

Paikkansa pitämättömiä tietoja havainneita hän kehottaa olemaan yhteydessä ehdokkaan paikalliseen taustaryhmään tai mediaan. Nyt ensimmäisten aluevaalien alla väärä tieto koitui kohtalokkaaksi (siirryt toiseen palveluun) PS:n ehdokkaalle Uudellamaalla.

– Paras valvoja saada asia esille on media, kyllä se näin valitettavasti menee, Tolvanen tuumaa.

Puolueelle on aina noloa joutua selittelemään ehdokkaansa tekemää huijausta julkisesti. Harvoin puolueet myöskään tiedottavat, mitä epärehellisyydestä seuraa.

– Kyllä ura loppuu poliittisessa elämässä siihen, jos tämmöinen havaitaan, professori Tolvanen uskoo.

Äänestäjällä vastuu ottaa selvää

Kun joku pyrkii sosiaali- ja terveysasioihin keskittyvään aluevaltuustoon vaikkapa arvostelemalla polttoaineen korkeaa hintaa, se on oma lukunsa.

– Se on puhtaasti eettinen kysymys ja asia, johon ei voi puuttua. Kuluttajansuoja toteutuu vain sillä, että äänestäjät ovat valveutuneita ja ymmärtävät, mistä vaaleissa on kysymys, Matti Tolvanen toteaa.

Professori korostaa äänestäjän omaa vastuuta.

– Demokraattiseen yhteiskuntaan kuuluu, että äänestäjä ennen äänestyspäätöstä ottaa selvää mistä vaaleissa päätetään. Jos joku esiintyy sellaisilla teemoilla, joista näissä vaaleissa ei ole ollenkaan kysymys, se on äänestäjän asia arvioida äänestääkö hän sellaista, Tolvanen tuumaa.

Hänen mielestään vakiintuneet mediat ovat aluevaalien alla antaneet äänestäjille riittävästi tietoa, mistä aluevaltuustot päättävät.

– Jos joku ei halua ottaa vastaan tietoa, se on oma ongelma. Ei tässä äänestäjästäkään voi tehdä syyntakeetonta, kyllä pitää olla valveutunut. Äänestäjällä on valta päättää, ketä äänestää, professori Tolvanen korostaa.

Aiheesta voi keskustella 23.1. kello 23:een saakka.

Lue lisää vaalimainonnasta: