Hyppää sisältöön

Korona-apurahoja jakava Taike on hukkua hakemustulvaan – kriitikoiden mielestä rahaa jaetaan väärin ja liian vähän

Kulttuuriväen hätä koventaa kritiikkiä valtiovallan koronatukitoimia kohtaan. Taiken mukaan kentällä liikkuu myös väärää tietoa siitä, mitä korona-apurahan saaminen edellyttää.

Helsingin kaupunginteatteri on lykännyt kevätkauden aloituksen maaliskuulle. Teatterissa käydään parhaillaan koko henkilökuntaa koskevia yt-neuvotteluja. Kuva: Esa Syväkuru / Yle

Esiintymisareenat ja teatterit on monilla paikkakunnilla jälleen suljettu koronarajoitusten vuoksi. Monella vakituisessa työsuhteessa olevalla taiteilijalla on yt-neuvottelut edessään. Vaikein tilanne on kuitenkin kulttuuri- ja taidealan freelancereilla.

Muusikoiden keikat ja kiertueet on peruttu tai lykätty pidemmälle, näyttelijät turhautuvat työttöminä. Teattereilla on valmiiksi harjoiteltuja näytelmiä jonoksi asti odottamassa. Uusia työtilaisuuksia on siis vähän tai ei lainkaan, vaikka rajoitukset purettaisiin tänään.

Joillekin ainoa toivo on Taiken korona-apuraha, jota viimeisimmässä haussa tavoitteli 7500 kulttuurialan ammattilaista tai ryhmää, joilla ei ole vakituista työsuhdetta.

Taiteen edistämiskeskus Taike on valtion virasto, joka jakaa apurahoja ammattitaiteilijoille ja avustuksia taiteen alan yhteisöille.

Paula Tuovinen on johtanut Taiteen edistämiskeskusta vuodesta 2018 lähtien. Hän maksaisi freelancetaiteilijoille mieluummin palkkaa kuin apurahaa. Kuva: Antti Haanpää / Yle

Normivuonna Taiken kautta kulkee noin 12 000 apuraha- ja avustushakemusta vuodessa. Koronatukihakemuksia on puolestatoissa vuodessa rysähtänyt Taikelle runsaat 34 500. Nämä ovat siis tuleet normihakemusten päälle. Se tarkoittaa sitä, että samaan aikaan, kun taiteilijat ovat kärvisteleet työttöminä, viraston väki ja arviointiasiantuntijat ovat urakoineet apurahapäätöksiä uupumukseen asti.

– Kyllä meidänkin henkilöstö on ollut todella kovilla. Valtiovalta laskee koko ajan vain sairaanhoidon kapasiteettia, muttei juurikaan ymmärrä ajatella muun yhteiskunnan kestävyyttä, moittii Taiken johtaja Paula Tuovinen.

– Mutta ennen kaikkea, pandemia on ollut koko alalle kauhea katastrofi.

Tähän mennessä korona-apurahoja on jaettu viisi kertaa, kuudes satsi on käsittelyssä, ja seitsemättä valmistellaan opetus- ja kulttuuriministeriössä parhaillaan. Pääasiassa valtion lisätalousarviosta rahoitettua tukea on jaettu vuosien 2020-2021 aikana tähän mennessä 79 miljoonaa. Sillä on katettu noin 17 000 hakijan ansionmenetyksiä. Koronatuet ovat olleet pääasiassa muutaman tuhannen euron työskentelyapurahoja.

Kitaristi ei halua olla apurahataiteilija

Osa vapaan taide- ja kulttuurikentän tekijöistä kuuluu ammattiliittoon. He olivat koronarajoitusten ensivaiheessa oikeutettuja ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan.

– Kun tämä kriisi on pitkittynyt, tällaiset aikamääriin sidotut tuet, kuten ansiosidonnainen työttömyysturva, on jo käytetty, kertoo Näyttelijäliiton hallituksen puheenjohtaja Antti Timonen.

– Monella muutkin tukiverkot ovat hapertuneet, ja se omaisuus, mitä pystyy realisoimaan, on realisoitu.

Freelancetaiteilijoita edustavien järjestöjen mielestä Taiken pitäisi korvata taiteilijoille heidän ansionmenetyksiään. Taike kuitenkin joutuu noudattamaan valtionavustuslain mukaista velvoitettaan. Sen tehtävä on jakaa apurahoja, ei korvauksia.

Taiteilija-apuraha-anomusten teko taas on tuntunut monista turhauttavalta. Freelancemuusikoiden yhdistyksen puheenjohtaja Pekka Lehti kertoo, että keikkaileva ammattimuusikko ei miellä olevansa apurahataiteilija.

– Freemuusikot näkevät itsensä ehkä enemmän käsityöläisinä. Korona-aikana on käynyt ilmi, että yhteiskunta ei oikein tunnista tällaista tapaa tehdä töitä, Lehti sanoo.

Muusikot ovat tottuneet käymään keikoilla ja saamaan siitä palkkion. Apurha-anomusten rustailu tuntuu vieraalta. Kuva: Nelli Kenttä / YleX

Freelancetaiteilijoiden keskuudessa on myös tuskailtu, että Taiken korona-apurahaa varten pitäisi olla jokin suunnitelma ja projekti. Vaan, mitä suunnitella, kun tulevaisuus on hämärän peitossa, sumussa, kuten Pekka Lehti toteaa. Monella ei ole työryhmää tai käsitystä siitä, minne esityksensä voisi edes kuvitelmissaan sijoittaa.

Taiken johtaja Paula Tuovinen vakuuttaa, että keinotekoisia projekteja ei tarvitse kehitellä. Korona-apurahaa voi anoa vaikka omien taitojen ylläpitoon ja harjoittelemiseen. Puhe projektien väkisinvääntämisestä on kentällä liikkuva sitkeä huhu.

– Kolme perustetta pitää osoittaa. Ensiksi pitää todistaa olevansa alan ammattilainen. Toiseksi, että on menettänyt tuloja koronarajoitusten vuoksi. Kolmanneksi vaaditaan suunnitelma, jossa hakija osoittaa, mitä aikoo tehdä sillä välin kun normaalityö ei ole mahdollista.

Tuovinen sanoo, että suunnitelmassa voi mainita vaikkapa ammattitaidon ylläpitämisen harjoittelemalla, opiskelun, laitteiden huoltamisen tai tulevien töiden suunnittelun.

Teatterit toivoivat koronapassin, harvennettujen katsomoiden ja kasvomaskien pelastavan kevätkauden näytökset. Toisin kävi. Kuva on Turun kaupunginteatterista. Kuva: Petteri Bülow / Yle

Koronatukihakemuskierrokset ovat olleet keskenään hieman erityyppisiä. Tällä on haluttu varmistaa, että tuet ovat kaikkien ulottuvilla. Hakijoita on valosuunnittelijoista roudareihin ja tanssijoista stand up -koomikoihin.

Koska esittävien taiteiden sulku alkoi uudelleen omikron-viruksen vuoksi, järjestöt kirjelmöivät lisärahoituksen puolesta.

Lisäksi Näyttelijäliitto vaatii takaisin vuonna 2020 voimassa olleita työttömyysturvan poikkeussääntöjä, (siirryt toiseen palveluun) joiden mukaan ansiopäivärahan enimmäisaika ei kuluisi, jos työnteko on estynyt koronarajoituksista johtuen. Myös työssäoloehdon kerryttämistä pitäisi lyhentää.

Apurahoja jakavan Taiken johtaja Paula Tuovinen ymmärtää kulttuurikentän tuskan.

– Tämä on vähän kuin koko porukka kärsisi pitkäkestoisesta koronasta. Ihmisten henkeä ahdistaa, heillä on päänsärkyä, vatsavaivoja ja muita stressioireita. Tästä ei toivuta noin vain, kun esitystoiminta taas alkaa, tuskailee Tuovinen.

Taiteilijoita siirtyy muihin töihin – osaaminen valuu hukkaan

Alalla on sellainenkin huoli, että lahjakkuudet ovat alkaneet valua taiteen parista muille aloille. Taike ja Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cupore julkistavat helmikuussa osia tutkimuksesta, jonka alustavat tulokset kertovat osaajien paon olevan totta.

Taiteen alalla on korkeasti koulutettua väkeä. Paula Tuovisen mukaan kulttuurialan työntekijöistä on korkeakoulutettuja 64 prosenttia, kun koko väestön kohdalla luku on 43 prosenttia. Taiteilijoilla on hyvät eväät hakeutua jatkokoulutukseen tai vaihtaa kokonaan muulle alalle.

Kun alan sosiaaliturva on hutera ja vain harva pääsee tekemään palkkatöitä, moni alkaa viimeistään neljäkymmenen korvilla tähyillä muualle ilman koronaakin.

Paula Tuovinen viittaa omaan entiseen taiteenalaansa, tanssiin.

– Näen kyllä, että niistä tanssitaiteilijoista, joita olen kouluttanut taideyliopistossa, harva tekee loppuun saakka uransa tanssin parissa. Se johtuu ennen kaikkea siitä, että rakenteet ovat heikot.

Korona on nostanut kärjistetysti esiin monia jo pitkään tiedossa olleita taiteilijoiden sosiaaliturvan puutteita, mutta se ei ole Paula Tuovisen mielestä pelkästään huono asia. Nyt on tullut selväksi se, että kulttuuriala on sirpaloitunut ja yhteistä edunvalvontaa on liian vähän. Se taas johtaa siihen, että alan lobbausvoima on heikko.

Tuovinen toivoo, että tästä otetaan opiksi. Hän uskoo, että korona-aika on myös oikeasti avannut poliitikkojen silmät näkemään, miten iso ja merkittävä taide- ja kulttuurikenttä on. Sitä muusikotkin toivovat.

– Yhteiskunnan pitäisi näyttää, että taiteilijoistakin pidetään huolta ja arvostetaan. Sitten tämä porukka olisi taas valmiina antamaan elämyksiä niille, jotka on olleet kaksi vuotta zoomissa, Freelancemuusikoiden puheenjohtaja Pekka Lehti sanoo.

Lue myös: