Hyppää sisältöön

Puolustusvoimat on tehostanut valmiuttaan – valmiuspäällikkö: Itämeri heijastaa maailman turvallisuustilanteen muutoksia

Pääesikunnan valmiuspäällikön Janne Huuskon mukaan turvallisuustilanteen muutokset Itämerellä ovat heijastumia muualla tapahtuneesta kehityksestä.

Ruotsin puolustusvoimien joukkoja partioimassa Gotlannissa 16. tammikuuta. Ruotsi nosti valmiuttaan ja toi lisäjoukkoja Gotlantiin. Kuva: Karl Melander / EPA

Puolustusvoimat kertoo olevansa valmis säätelemään sotilaallista valmiuttaan, mikäli tilanne Itämerellä kiristyy. Jos Ukrainan tilanne muuttuisi avoimeksi sodaksi, se vaikuttaisi Puolustusvoimien mukaan myös Itämeren turvallisuustilanteeseen, kuten muutkin jännitteet ovat heijastuneet.

Pääesikunnan valmiuspäällikkö Janne Huusko kertoo, että turvallisuustilanne on heikentynyt Itämerellä jo useiden vuosien ajan. Siihen on varauduttu rakentamalla valmiutta esimerkiksi lainsäädäntöä kehittämällä ja erityisillä valmiusyksiköillä.

Ruotsi nosti valmiuttaan ja toi lisäjoukkoja Gotlantiin. Miten Suomen valmiutta on nostettu viime viikkoina?

– Puolustusvoimat seuraa lähialueiden tilannetta aina tarkkaan ja niin tietysti juuri tälläkin hetkellä. Olisi epäluonnollista, jos emme tarvittaessa säätelisi valmiutta niiden havaintojen perusteella, joita tästä ympäristöstä teemme. Valmiuden sääätelyn yksityiskohdat ovat operatiivista tietoa ja niiden niukka kommentointi on Suomessa valittu linja, Huusko sanoo.

Onko nyt valmiutta nostettu?

– Me seuraamme turvallisuusympäristön tapahtumia ja valmiuden säätely on meille ihan normaalia toimintaa. Me säätelemme valmiutta sen mukaisesti, mitä turvallisuusympäristössä tapahtuu.

Venäläinen AirBridgeCargo-lentoyhtiö lensi lauantaina Suomen yli poikkeuksellista reittiä. Mitä siitä voi päätellä?

– Kyseinen siviililentoyhtiön kone on lentänyt tässä tapauksessa hyväksytyn lentosuunnitelman mukaisen reitin. Siviili-ilmailun lennonvarmistuselimet hyväksyvät kaikki siviiliyhtiöiden reitit normaalin prosessin mukaisesti ja Ilmavoimilla on käytössään myös nämä tiedot, joita hyödynnetään ilmatilannekuvan muodostamisessa.

– Me arvioimme tilannetta kuten kaikissa tapahtumissa omista näkökulmistamme ja näiden arvioiden tiedonturvallisuusluokka ei mahdollista asian syvällisempää käsittelyä.

Aiemmin tänään puolustusvoimain komentaja kenraali Timo Kivinen kertoi Ylelle Itämeren turvallisuustilanteen kiristyneen erityisesti 2–3 viime kuukauden aikana. Kivinen kuitenkin lisäsi, ettei Suomen välittömässä läheisyydessä ei ole tällä hetkellä sellaista sotilaallista toimintaa, jolla olisi suoraan Suomeen kohdistuvia vaikutuksia.

Huusko kertoo tilanteesta tismalleen samoin sanoin.

– Suomen välittömässä läheisyydessä ei ole tällä hetkellä sellaista sotilaallista toimintaa, jolla olisi suora Suomeen kohdistuva vaikutus.

Kuva: Tiina Paju / Yle

Miten Venäjän uhittelu Ukrainalle ja Itämerellä sitten liittyvät toisiinsa?

– Turvallisuustilanteen jännitteet Euroopassa heijastuvat myös Itämeren alueelle, mikä näkyy esimerkiksi sotilaallisen toiminnan kasvuna. Itämeri on tavallaan maailman peili – tapahtumat muualla heijastuvat Itämerelle ja taas toisaalta Itämeren tapahtumat voivat heijastua toisaalle.

– Täällä nähdyt toimet liittyvät osin turvallisuusympäristön muutokseen ja toisaalta ovat ihan tavallista sotilasarkeen liittyvää toimintaa esimerkiksi vaikka harjoitusten osalta. Tilanteen kehittyessä avoimeksi sotatoimeksi Ukrainan suunnalla – jos näin kävisi – niin sillä on varmasti heijastusvaikutuksensa tuon teorian mukaan myös Itämeren alueelle. Meidän perustehtävämme on seurata sotilaallista toimintaympäristöä, kuten teemme nytkin.

Huuskon mukaan toimintaympäristö Itämerellä on muuttunut turvallisuuden kannalta jo pitkään.

– Turvallisuusympäristön muutos on ollut käynnissä jo useamman vuoden ajan. Sen taustalla on kansainvälisen tilanteen heikentyminen ja suurvaltojen keskinäisen kilpailun voimistuminen. Viimeisten vuosien aikana sotilaallinen aktiviteetti on kasvanut Itämeren alueella ja esimerkiksi Itämerellä toimii jatkuvasti useiden eri maiden taistelualuksia.

– Useiden venäläisten maihinnousualusten liikkuminen Itämerellä samanaikaisesti ei ole ihan tavanomaista, mutta sitä on kuitenkin tapahtunut aiemminkin. Esimerkiksi muutamia vuosia sitten vastaavia aluksia on havaittu jopa kahdeksan, ja silloin niiden liikkeet liittyivät käynnissä olleeseen harjoitukseen. Tällaisen yksittäisen alushavainnon perusteella ei siis voida tehdä välttämättä kovin paljoa johtopäätöksiä sitomatta niitä isompaan kontekstiin, Huusko sanoo.

Ruotsi vahvisti Gotlannin puolustusta, koska Gotlannilla on aivan erityinen strateginen sijainti Itämerellä. Suomea puolestaan kiinnostaa demilitarisoidun Ahvenanmaan puolustus. Miten Suomi on siihen valmistautunut?

– Totta kai olemme valmistautuneet puolustamaan Ahvenanmaata, se on sopimuksenkin mukaan meidän velvollisuutemme. Siihen liittyvät yksityiskohdat ovat tietoturvaluokaltaan sellaisia, että niitä ei voi tässä käsitellä.

– Yleisesti ottaen minkä tahansa kohteen puolustamiseen on useita erilaisia keinoja: voidaan käyttää joukkoja, voidaan käyttää ilmavoimaa, voidaan käyttää merivoimaa tai muita menetelmiä. Usein näitä keinoja yhdistellään, vaihdellaan – ja toimitaan tilanteen ja kohteen mukaan, Huusko sanoo.

Voit keskustella aiheesta torstaihin 20.1. klo 23:een asti.

Korjattu: Otsikkoa muutettu klo 23.40 niin, että siinä kerrotaan puolustusvoimien valmiuden tehostamisesta. Muutos tehtiin puolustusvoimien annettua lisätietoa.

Lue myös: