Hyppää sisältöön

Vesivoimayhtiö haluaa rakentaa ensimmäisen kalauoman Kemijoen alajuoksulle ja se ilahdutti jokivartiset: "Toivotaan, että asia menee eteenpäin"

Kemijoki Oy:ltä on vaadittu toimivien ohitusratkaisujen rakentamista Kemijoen kaikkiin voimalaitoksiin. Nyt 700 metriä pitkä kalauomaratkaisu on edennyt luvitusvaiheeseen joen alajuoksulla Keminmaassa.

Taivalkoski on yksi Suomen suurimmista vesivoimalaitoksista. Suunniteltu kalauoma on 700 metriä ja keskimäärin 3 metriä leveä
Taivalkoski on yksi Suomen suurimmista vesivoimalaitoksista. Suunniteltu kalauoma on 700 metriä ja keskimäärin 3 metriä leveä

Kemijoki oy hakee lupaa rakentaa kalauoma Kemijoen Taivalkosken voimalaitoksen yhteyteen. Yhtiö on jättänyt vesitalouslupahakemuksen Pohjois-Suomen aluehallintovirastoon.

Suunniteltu uoma sijoittuisi alakanavan itärannalle ja siinä hyödynnettäisiin luonnonmukaisia ja teknisiä ratkaisuja. Tässä vaiheessa suunnittelua rakentamisen kustannuksiksi on arvioitu noin 10 miljoonaa euroa.

Jokiyhtiö arvioi, että kalauoman luvitus, rakentaminen ja tutkimustuloksiin perustuva viimeistely vievät useita vuosia.

– Tämä on iso kehitys-, mutta myös tutkimusprojekti, jonka tavoitteena on palauttaa vaelluskalakantaa Kemi- ja Ounasjokeen. Jos lupakäsittely etenee ilman valituksia, voisimme olla valmiita aloittamaan rakentamisen reilun vuoden päästä, sanoo Kemijoki oy:n toimitusjohtaja Tuomas Timonen.

Kemijoessa ja sen valuma-alueella on yhteensä 21 voimalaitosta. Mereltä katsottuna ensimmäinen on Pohjolan Voima Oy:n Isohaaran voimalaitos ja toinen Kemijoki Oy:n Taivalkoski. Kuva: Vesa-Pekka Hiltunen / Yle

Lohijokitiimi iloitsee suunnitelmista

Kemi- ja Ounasjokivarren kuntia edustavan Lohijokitiimi-yhdistyksen mielestä jokiyhtiön suunnitelmat on syytä ottaa ilolla vastaan. Yhdistys on ajanut lohikalojen palauttamista pohjoisen jokiin vuodesta 2001 lähtien.

– Tämä on erittäin hyvä uutinen. Toivotaan, että asia menee eteenpäin, lupa kalauomalle saadaan ja sen rakentaminen toteutuu, sanoo lohijokitiimin toiminnanjohtaja Jukka Viitala.

Lohijokitiimin toiminnanjohtaja Jukka Viitala ilahtui jokiyhtiön suunnitelmasta. Kuva: Antti Ullakko / Yle

1990-luvulta lähtien kalatiehankkeiden parissa työskennellyt Jukka Viitala toivoo myös, että kalateihin vaikuttavat voimalaitosten käyttöön liittyvät ongelmat saataisiin ratkaistua. Kyse on muun muassa voimalaitosten käyttökatkoista.

– Vaikka meillä on uomat tai teknilliset kalatiet, minkälaiset kulkuyhteydet hyvänsä, ne vaativat jatkuvan voimalaitoksen käytön, jotta kala pysyy siinä kalatien suulla ja hakeutuu sinne. Tämä on ollut ongelma pitkään Kemijoella, esimerkiksi Isohaarassa, Viitala toteaa.

Mallia haettu Ruotsista

Suunnittelukumppanina kalauomahankkeessa on ollut muun muassa teollisuuteen ja ympäristörakentamiseen erikoistunut suunnittelu- ja konsultointipalveluyritys Sweco, joka on vuodesta 2019 lähtien tarkastellut Taivalkosken alueelle kahdeksan vaihtoehtoisen kalauoman toteutusreittiä.

Kriteereinä Kemijoen ensimmäiselle kalauomalle ovat olleet tekninen toteutettavuus sekä kalojen käyttäytyminen eli niiden mahdollisuus päästä padon yli. Swecon kala-asiantuntija Peter Rivinojan mukaan suunnittelutyöhön on tuotu parhaita käytäntöjä ja oppeja Ruotsista Uumajanjoelta ja Vindeljoelta.

Selvitystyössä toteutuskelpoisimmaksi vaihtoehdoksi on todettu alakanavan itärannalle sijoittuva kalauoma, jonka kokonaispituus on lähes 700 metriä. Uoma kulkisi suurimman osan matkasta Tervolantien ja asutuksen välisellä alueella.

Uoman keskimääräinen leveys on kolme metriä ja keskikaltevuus kaksi prosenttia. Houkutusvirta-altaan tilavuus on noin 6 000 kuutiometriä.

– Altaan avulla voidaan saada aikaan riittävä houkutusvirtaama. Allas toimisi myös varasto- ja tutkimusaltaana sekä tarvittaessa kiinniottoaltaana, Timonen kertoo.

Kalauomaa suunnitellaan voimalaitoksen itärannalle (kuvassa vasemmalla). Kuva: Antti Ullakko / Yle

Velvoitteen muutoshakemus odottaa yhä ratkaisua

Lapin ely-keskus jätti vuonna 2017 Kemijoen kalatalousvelvoitteen muutoshakemuksen Pohjois-Suomen aluehallintovirastoon, koska se katsoi, etteivät nykyiset kalatalousvelvoitteet Kemijoella ole riittäviä. Avista kerrotaan, että tavoitteena on saada muutoshakemus ratkaistua kuluvan vuoden aikana.

Kemijoki oy ilmoitti jo alkuunsa, ettei se hyväksy ely:n vaatimuksia, joista merkittävimpiä ovat juuri toimivien kalateiden rakentamiset Kemijoen kaikkiin voimalaitoksiin. Yhtiö on pitänyt vaatimuksia ja tavoitetta epärealistisena.

– Meillä on ely-keskuksen kanssa sama tavoite eli palauttaa vaelluskalaa jokeen. Ei ole kuitenkaan tutkimusten valossa näyttöä siitä, että pelkillä kalatieratkaisuilla voitaisiin luoda itsensä ylläpitävä vaelluskalakanta. Osittainenkin palauttaminen vaatii lisäksi tukitoimia, kuten istutuksia, Timonen sanoo.

Jos Taivalkosken kalauoman rakentamiselle saadaan lupa, etenevät jatkosuunnitelmat Kemijoella vaiheittain.

– Tämä on pitkä tie ja vaatii paljon tutkimustyötä, Timonen toteaa.

Yhteistyötä tehty kalakantojen elvyttämiseksi

Vuodesta 2019 lähtien Taivalkosken voimalaitoksella on ollut käytössä myös hydraulinen Kalasydän-kalatie, joka yhtiön mukaan on osoittautunut toimintavarmaksi ja tulokset rohkaiseviksi. Taivalkoskella oli viime kesänä koekäytössä myös Kalasydän oy:n kehittämä Smolttisydän, jonka avulla merelle vaeltavat poikaset ohjataan kulkemaan padon ohi.

Tuomas Timonen muistuttaa, että yhtiö on sille määrättyjen kalatalousvelvoitteiden lisäksi tehnyt myös vapaaehtoista työtä vaelluskalan elinympäristöjen parantamiseksi. Kunnostuksia tehtiin viimeksi Tervolan Runkausjoella (siirryt toiseen palveluun)viime vuonna.

Timosen mukaan Kemijoki oy on käyttänyt vuosittain 1–2 miljoonaa euroa vapaaehtoisiin kunnostuksiin sekä mäti- ja pienpoikasistutuksiin.

Kemijoki oy on osallistunut yhteistyöhön osana Lapin liiton Vaelluskalatyöryhmää, joka on tuonut yhteisen pöydän ääreen kalatalousalueiden, vesivoimayhtiöiden ja Metsähallituksen edustajat sekä Luken ja ELY-keskuksen asiantuntijat.

– Olemme edistäneet yhdessä ohitusratkaisun lisäksi myös sitä tukevia toimenpiteitä, kuten mäti- ja poikasistutuksia, alasvaellusratkaisuja sekä kartoittaneet sopivia alueita elinympäristökunnostuksia varten, kertoo Lapin liiton Vaelluskalatyöryhmän projektipäällikkö Lassi Kontiosalo.

Uutista päivitetty kello 17.27. Lisätty Lohijokitiimin Jukka Viitalan kommentit ja päivitetty otsikkoa.

Lue myös:

Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit osallistua keskusteluun Yle Tunnuksella 21.1. kello 23 saakka.