Hyppää sisältöön

Urheiluakatemia kasvattaa huippu-urheilijoita, mutta kehottaa opiskelemaan myös siviilielämää varten – se on hyvä, sanovat urheilijat itse

Suomessa toimii parikymmentä urheiluakatemiaa. Niissä on yhteensä 18 000 urheilijaa yläasteikäisistä yli kolmekymppisiin huippuammattilaisiin.

Taika Koilahden kevät sujuu kasvatustieteen opiskelujen ja kesän yleisurheilukauteen valmistautumisen merkeissä. Kuva: Kalle Mäkelä / Yle

Pituushypyn kaksinkertainen Suomen mestari Taika Koilahti aloitti kasvatustieteen opinnot Turun yliopistossa syksyllä 2020.

– Urheilun ehdolla mennään, mutta nautin opiskelusta ja treenaamisesta. Minulle tämä sopii tosi hyvin, ei ole ollut yhtään hankalaa.

Koilahden pääaineena on erityispedagogiikka, mutta tulevaisuuden ammatista ei ole vielä tietoa.

– Teen opinnot avoimin mielin. Sieltä pystyy suuntautumaan monen juttuun, mutta opettajaa minusta ei tule, tietää Koilahti jo nyt.

Myös salibandyn kaksinkertainen maailmanmestari Lauri Stenfors on opiskellut menestyksellisen urheilu-uran ohessa.

Tradenomiksi valmistunut TPS:n ja maajoukkueen puolustaja työskentelee tällä hetkellä Nordeassa pankkineuvojana kolme päivää viikossa.

– Se on toiminut pirun mallikkaasti. Täyden työviikon tekeminen ja pelaaminen huipputasolla ei olisi mahdollista.

Lauri Stenfors kannustaa nuoria urheilijan alkuja suhtautumaan opintoihin yhtä vakavasti kuin urheilemiseen.

– Se polkee samaan suuntaan, kun sen tekee oikein. Opiskelkaa ja pelatkaa samalla, niin ihminen nauttii.

– Itse tajusin ehkä normaalia myöhemmin, että työelämä ja opiskelu kantaa myös urheilu-uralle, sanoo Lauri Stenfors. Kuva: Kalle Mäkelä / Yle
Susanna Tapanilla ei ole vielä selvää kuvaa, mitä aikoo tehdä urheilu-uran jälkeen: – Mutta kyllä se varmaan jotain urheilun saralla on toivottavasti. Kuva: André Ringuette/HHOF-IIHF Image/

Ringeten moninkertainen maailmanmestari ja Suomen naisten jääkiekkomaajoukkueen kantaviin voimiin kuuluva Susanna Tapani vannoo hänkin opiskelujen nimeen.

Tradenomiksi valmistunut Tapani sanoo, että opiskelu ja työnteko ovat hyvää vastapainoa urheilulle.

– Päivässä on vähän muutakin sisältöä, ei ihan koko ajan mieti urheilua.

Koilahtea, Stenforsia ja Tapania yhdistää se, että he ovat Turun Seudun Urheiluakatemian (siirryt toiseen palveluun) kasvatteja.

– Urheiluakatemia on merkinnyt tosi paljon. Se on mahdollistanut huippu-urheilijaksi kasvamisen. Siitä se oikeastaan alkoi, kun liityin urheiluakatemiaan, Susanna Tapani sanoo.

Opiskelut maaliin

Vuonna 2004 perustettu Turun Seudun Urheiluakatemia (TSU) on yksi Suomen kuudesta valtakunnallisesta urheiluakatemiasta. Jäseniä sillä on tällä hetkellä 1 180.

Suurin osa on yläkouluikäisiä ja Kerttulin urheilulukion oppilaita, mutta myös huippu-urheilijoita riittää. Heitä on vajaa kahdeksankymmentä.

Suomessa on yhteensä parikymmentä urheiluakatemiaa (siirryt toiseen palveluun), joissa on 18 000 urheilijaa. Suurin osa joko jo on tai ainakin tähtää kansalliselle huipputasolle.

TSU:n toiminnanjohtaja Mika Korpela sanoo kuitenkin, että akatemioissa ei ole kyse pelkästään huippu-urheilijoiden tuottamisesta Suomeen.

– Tärkein asia on se, kuinka urheilu ja opiskelu saadaan yhdistettyä niin, että urheilijan arki olisi mahdollisimman joustavaa.

Akatemian keskein tavoite on, että urheilija hoitaa opiskelut asianmukaisesti maaliin. Tässä voi akatemia tulla apuun. Se voi esimerkiksi neuvotella oppilaitoksen kanssa, saisiko lukujärjestystä rakennettua joustavammaksi.

Aikaisemmin monille huippu-urheilijoille kävi niin, että urheilu-uran päättyä pudottiin tyhjän päälle. Ei ollut koulutusta eikä ammattia.

Mika Korpela sanoo, että nyt urheilijoita kannustetaan opiskelemaan, hankkimaan koulutusta ja ammatti.

– Kun urheilu-ura päättyy, on valmiuksia siirtyä siviilielämän puolelle.

Atte Juuti valmentaa Lauri Stenforsia. Aamutreeneissä harjoitellaan peippausta ja maalintekoa suorasta syötöstä. Kuva: Kalle Mäkelä / Yle
31-vuotias Lauri Stenfors on pelannut huipulla 14 vuotta. – Matka on ollut pitkä, toivottavasti jatkuu vielä viisi vuotta, hän sanoo. Kuva: Kalle Mäkelä / Yle
Kupittaan Urheiluhalli on tullut vuosien saatossa tutuksi harjoituspaikaksi Taika Koilahdelle. Kuva: Kalle Mäkelä / Yle

Akatemia auttaa

Turun Seudun Urheiluakatemian rahoitus tulee Turun kaupungilta ja opetus- ja kulttuuriministeriöstä, urheilijoille akatemian jäsenyys ei maksa mitään.

Akatemian kautta valmennus, harjoitustilat ja monet muut asiat ovat ilmaisia. Huippu-urheilijoille jopa lääkärit, psykologit sekä fysio- ja ravitsemusterapeuttien palvelut ovat maksuttomia.

– Sopivampaa komboa ei oikein pysty miettimään, urheilijasta pidetään hyvää huolta. Siellä on ohjattua aamutreenitoimintaa yhdistettynä koulunkäyntiin, ja on terveys-ja ruokapalvelut. Jos tähtää huipulle, se on oikea vaihtoehto, sanoo Lauri Stenfors.

Myös Taika Koilahti kiittelee Turun Seudun Urheiluakatemian palveluja.

– Se on tosi merkityksellistä. Jos tulee ongelmia, apu on heti lähellä.

Ensi kesä on yleisurheilun superkesä, sillä heinäkuussa järjestetään MM-kisat ja elokuussa kilpaillaan Euroopan mestaruuksista.

Taika Koilahden kevät menee kisoihin valmistautuessa, joten opiskeluja joudutaan vähän rukkaamaan. Tähän mennessä opinnot ovat sujuneet normaalitahtiin.

– Olen suunnitellut lukujärjestyksen vähän helpommaksi keväällä, kun haluan panostaa harjoitteluun.

Susanna Tapani pelaa tällä hetkellä jääkiekkoa ammatikseen KHL:ssä kiinalaisen KRS Vanke Rayn joukkueessa. Hän on kuitenkin miettinyt jo opintojen jatkamista urheilu-uran jälkeen. Tapani on jo tradenomi, mutta yliopistomaailma kiinnostaa.

– Vähän on vielä auki, mitä alan opiskelemaan.

Voit keskustella aiheesta Yle Tunnuksella. Kommentointi sulkeutuu 21.1. kello 23.

Lue lisää: