Hyppää sisältöön

Pienpaahtimoiden kahvimyllyt polkevat, koska suomalaisten maku muuttui: "Kahvi on muutakin kuin kofeiinipäräys"

Suomessa juodaan kahvia enemmän kuin missään muussa maassa. Keskimäärin kahvia nautitaan kolme kupillista päivässä.

Katso, miten kahvi paahtuu pienpaahtimossa
Katso, miten kahvi paahtuu pienpaahtimossa

Pienpaahtimossa leijuu makeahko kahvin tuoksu. Pääpaahtaja Jussi Tyrisevä kaataa saavillisen brasiliaisia käsin poimittuja kahvipapuja paahtimeen. Lehmus Roasteryn pienpaahtimossa Lappeenrannassa paahdetaan kahvia joka arkipäivä.

Paahtimo valmistaa tällä hetkellä noin kymmentä eri kahvilaatua. Yritysten erikoistilaukset lisäävät eri laatujen määrää. Kiinnostus erityyppisiin kahvilaatuihin on kasvanut.

– Meillä kysyntä on kasvanut lähes 20 prosenttia vuodesta 2020, kertoo Lehmus Roasteryn toimitusjohtaja Arttu Muukkonen.

Pienpaahtimon kahveja myydään verkkokaupan lisäksi kaupoissa pääkaupunkiseudulta aina Ivaloa myöten.

Suomessa olevat reilut 40 pienpaahtimoa tuottavat kuitenkin vain murto-osan suomalaisten käyttämästä kahvista.

Lehmus Roasteryn pääpaahtaja Jussi Tyrisevä paahtaa brasilialaista keskipaahtoista kahvia. Kuva: Mikko Savolainen / Yle

Kahvimaku on monipuolistunut

Perinteinen kaupan hyllyltä ostettu vaaleapaahtoinen suodatinkahvi on edelleen Suomen suosituin kahvi. Kulutustottumuksen muutokset näkyvät myös Suomen suurimman kahvipaahtimon Pauligin liiketoiminnassa, kertoo Suomen ja Baltian liiketoiminnan johtaja Lenita Ingelin.

– Tummapaahtoisten kahvien osuus on noussut jo lähes 30 prosenttiin kaikesta suomalaisten juomasta kahvista, sanoo Lenita Ingelin.

Kuluttajien kiinnostus eri kahvilaatuihin on kasvanut. Lenita Ingelin vertaa kahveja viinin maisteluun.

– Kahvi ei ole vaan kahvia, vaan nyt halutaan päästä syvemmälle makunautinnossa. Ihmiset haluavat erityyppisiä kahveja eri tarjottavien kanssa ja samalla haetaan niitä oikeita makupareja.

Suomalaisten makutottumuksen muutokset näkyvät myös kauppojen hyllyillä. Kuva: Mikko Savolainen / Yle

Kiinnostus kahviin näkyy myös kotien keittiöissä. Kuluttajat ostavat erilaisia kahvin tekoon liittyviä laitteita.

– Normaalin suodatinkahvinkeittimen lisäksi keittiössä on usein espressokeitin, kahvimylly ja muita laitteita, luettelee Lenita Ingelin.

Kahvi on luksustuote

Kahvien alkuperä kiinnostaa kuluttajia ja yhä useammat haluavat tietää, mistä pavut tulevat. Arttu Muukkonen pitää tärkeänä, että kuluttajille kerrotaan kahvin alkuperästä ja tuottamisesta.

Lehmus Roasteryn toimitusjohtaja Arttu Muukkosen mielestä paahtimoiden tehtävä on kertoa kahvin alkuperästä kuluttajille. Kuva: Mikko Savolainen / Yle

– Meidän tehtävämme on kertoa ihmisille, mitä eroja eri maista tulevilla kahveilla on ja millaisia aromeja niistä voi etsiä. Kahvi on paljon muutakin kuin pelkkä kofeiinipäräys, korostaa Lehmus Roasteryn toimitusjohtaja Arttu Muukkonen.

Sirkka Haverinen ja pienpaahtimoyrittäjä Arttu Muukkonen keskustelevat kahvimaailman trendeistä.

Muukkosen mukaan kahvia pitäisi arvostaa huomattavasti enemmän. Hänen mukaansa paahtimoilla on vastuu kertoa kuluttajille, minkälaisen prosessin kahvi käy läpi ennen kuin se on kupissa.

– Kahvi on maailman edullisin luksustuote. On sanottu, että jokainen pystyy ostamaan kupin laadukasta kahvia, mutta jokainen ei voi ostaa Ferraria.

Kahvien makumaailma on laaja. Kahvin maistelua voi verrata viinin maisteluun. Kuva: Mikko Savolainen / Yle

Kahvin hinta on noussut rajusti, mutta pienpaahtimoiden kahvi on vielä huomattavasti kalliimpaa kuin kauppojen hyllyillä myyty kahvi.

– Laatu maksaa. Kahvimarjat kerätään pensaista kypsänä käsin. Pavut paahdetaan ja pakataan käsityönä. Lisäksi raakakahvin hinta on moninkertaistunut, selittää toimitusjohtaja Arttu Muukkonen roimaa hinnan korotusta.

Kahvipavut toimitetaan säkeissä Lehmus Roasteryn paahtimolle. Kuva: Mikko Savolainen / Yle

Maailman suurin kahvintuottajamaa Brasilia on kärsinyt rajuista sääilmiöistä. Tämä on vaikuttanut myös kahvin maailmanmarkkinahintaan. Myös koronapandemian aiheuttamat logistiset ongelmat ovat nostaneet kahvin hinnan korkealle. Lisäksi kahvin viljelyyn käytettyjen lannoitteiden hinta on noussut.

Muukkosen mukaan kahvi on jopa liian halpaa Suomessa.

– Se on kauppojen sisäänheittotuote. Hintoja poljetaan ja sitä myydään ilman katetta, jyrähtää Arttu Muukkonen.

Keskon mukaan kahvin vähittäishinta on noin kolmanneksen vuoden takaista kalliimpi. Kahvin hinta muodostuu raaka-ainepörssissä myytävän raakakahvin mukaan.

Kahvikampanjat ovat merkittävä osa päivittäistavarakauppaa.

– Kahvin hinta seuraa viiveellä raakakahvin markkinahintaa. Tulevaa hintatasoa emme voi määräävän markkina-asemamme vuoksi arvioida, sanoo Keskon osto- ja myyntijohtaja Aki Erkkilä.