Hyppää sisältöön

Hämeenlinnassa Myllyojan bakteerien alkuperä vaatii lisäselvittelyä

Hämeenlinnassa Sammon kaupunginosassa tapahtui jätevesivuoto 28. joulukuuta ja sen haittavaikutuksia tutkitaan edelleen. Tilanne on haastava, koska viimeisimmissä näytteissä on mitattu korkeita bakteeripitoisuuksia myös vuotokohdan yläpuolelta.

Tukoksen oli aiheuttanut viemäriin valutettu kinkun rasva, joka oli pääosin tukkinut viemärin. Kuvituskuva. Kuva: Juha Kemppainen / Yle

Hämeenlinnassa Sammon kaupunginosassa tapahtui jätevesivuoto joulunpyhien jälkeen. Viemäritukoksen seurauksena maastoon pääsi jätevettä noin 187 kuutiota. Bakteeripitoista vettä valui vuotopaikasta kilometrien päähän aina Hattulan Lehijärvelle saakka.

Hämeenlinnan terveysviranomaisten mukaan uimista kannattaa edelleen välttää jätevesivuodon vaikutusalueella Kivisenojassa, Myllyojassa ja Lehijärvellä Myllyojan suun läheisyydessä. Muutakaan veden käyttöä ei suositella.

– Järvivettä ei muutenkaan kannata juoda, mutta tässä tapauksessa vettä ei suositella käytettäväksi esimerkiksi löyly- tai pesuvetenä, kertoo Hämeenlinnan kaupunki ympäristöterveydenhuolto terveystarkastaja Päivi Lindén.

Tilanteen selvittely on yhä kesken ja korkeita ulosteperäisten bakteerien määriä on mitattu Myllyojasta Hämeenlinnan Jyrätien läheisyydessä. Hyvä uutinen on kuitenkin se, että bakteeripitoisuudet ovat alhaisia Lehijärven lähellä.

Mistä bakteerit ovat peräisin?

HS-Vesi on selvittänyt ulosteperäisten bakteerien alkuperää maastossa ja linjoilla tehtyjen tarkistusten sekä verkostosta ja pumppaamoilta kerääntyneiden seurantatietojen avulla. Jyrätien tuntumassa tapahtuneen jätevesivuodon vaikutuksia on seurattu vesinäytteiden avulla.

Viime viikon torstaina otettujen vesinäytteiden perusteella ulosteperäisten bakteerien määrä oli laskenut huomattavasti Myllyojassa Hämeen Härkätien jälkeen otetuissa näytepisteissä ja Lehijärvellä.

Sen sijaan Myllyojassa Jyrätien läheisyydessä oli suuria ulosteperäisten bakteerien pitoisuuksia. Terveystarkastaja Päivi Lindénin mukaan jätevesivuoto ei enää selitä sitä, miksi vuotokohdan yläpuolelta löytyy nyt korkeita bakteeripitoisuuksia, vaikka niitä löytyi vuodon jälkeen otetusta näyttestä vain vähän.

– Tällä viikolla otetaan uusia näytteitä useista eri paikoista, koska bakteerien alkuperä ei ole selvillä.

Seurannan tuloksista tiedotetaan ja niiden perusteella tilannetta arvioidaan uudelleen.

Avuksi kaivataan havaintoja maastosta

Bakteerien alkuperän selvittämiseksi voidaan tehdä tarvittaessa myös saastelähteen alkuperäselvitys.

– Bakteereja tutkimalla voidaan selvittää mistä eläimestä ne ovat peräisin, kertoo terveystarkastaja Päivi Lindén.

Myös luonnossa liikkujien apu on tervetullutta eli jos huomaa maastossa jotain merkkejä mahdollisesta jätevedestä tai muusta, niin voi ottaa yhteyttä Hämeenlinnan kaupungin terveysvalvontaa.

Hämeen ely-keskus ja Hämeenlinnan kaupungin ympäristöterveydenhuolto seuraavat tilannetta.

Juttua korjattu 22.2.2022 kello 11:10 Korjattu kaupunginosa, jossa vuoto tapahtui.