Hyppää sisältöön

Rakkaalla kakalla on monta hauskaa nimeä, mutta Turun kakkanäyttely ei silti ole vitsi: paljastaa paljon pipanoista ja pökäleistä

Kakka voi paljastaa pieniäkin yksityiskohtia eläinten arjesta. Turun Biologisen museon kakkanäyttelyssä on vitriineissä yli 20 erilaista jätöstä.

Rakkaalla kakalla on monta hauskaa nimeä, mutta Turun kakkanäyttely ei silti ole vitsi
Rakkaalla kakalla on monta hauskaa nimeä, mutta Turun kakkanäyttely ei silti ole vitsi

Pipanoita, papanoita, kikkareita, kakkareita, pökäleitä, kasoja ja kunnon torttuja. Turun Biologisessa museossa on esillä monenlaista kakkaa.

Varsinaisia pökäleitä on esillä yli 20 näytettä pikkuruisista hiirien ja myyrien jätöksistä valtavaan karhun jöötiin.

– Kakka kiinnostaa kaikkia. Luonnossa se on johtolanka siitä, mikä eläin on kulkenut. Tieteessä kakkaa tutkitaan yhä kiivaammin, kertoo museon amanuenssi Siiri Jaakkola.

Jo päällisin puolin kakka voi kertoa eri eläinten ruokavaliosta. Muotokieli antaa osviittaa siitä, onko kyseessä kasvissyöjä vai petoeläin.

– Kasvinsyöjillä jätökset ovat papanamaisia. Eläimet syövät koko ajan ja ulostavat taukoamatta. Jos eläin syö lihaa, jätökset ovat pitkulaisempia ja mukana voi olla luita ja karvaa.

DNA-tutkimuksilla voidaan päästä pintaa syvemmälle ja selvittää tarkemmin, mitä eläimet ovat syöneet ja missä. Suden kakasta voidaan muun muassa tutkia eri laumojen sukulaisuussuhdetta.

– Papanat paljastavat myös, mitä tiettyä puuta liito-orava on käyttänyt pesäpaikkanaan, Siiri Jaakkola kertoo.

Amanuenssi Siiri Jaakkola on säilönyt ulostenäytettä välillä omassa jääkaapissa puolison kauhuksi. Näyttelyssä on esillä yli 20 erilaista kakkaa. Kuva: Kimmo Gustafsson / Yle

Näyttelyn kikkareista osa on Biologisen museon arkistoista, osa on kerätty näyttelyä varten. Karhun kakka on lainakakka Oulun yliopiston eläinmuseosta.

Kakat säilytetään pakastimessa. Jätös pakastekuivataan ja käsitellään pinnalta niin, etteivät hyönteiset kiinnostu siitä ja pökäle pysyy paremmin kasassa.

– Keräsin valkohäntäpeuran jätöksiä vanhempieni pihalta. Ne säilöttiin yhdeksi yöksi jääkaappiimme, Jaakkola sanoo.

Puolisolla oli jännät paikat, kun hänen piti tarkasti katsoa, mistä margariinipurkista löytyy jätöksiä ja mistä levitettä.

Ketkä eivät kakkaa ja ketkä syövät jätöksensä? 4 faktaa kakasta

1. Kaikki eivät kakkaa

On perhoslajeja, jotka aikuisena eivät syö lainkaan. Niillä ei ole edes imukärsää. Nämä perhoset pärjäävät aikuisikänsä toukkana keräämällään energialla. Koska perhoset eivät aikusena syö, eivät ne myöskään kakkaa.

2. Kakkanaamio suojaa syömiseltä

Kakan näköinen hyönteinen ei ole herkullisimman näköinen popsittava. Niinpä esimerkiksi osa hyönteisistä, kuten laikkumittari, naamioituu kakan näköiseksi. Näin se välttää joutumasta hyönteissyöjän kitaan.

3. Kakkaa aamupalaksi, lounaaksi, päivälliseksi...

Luonnossa elää eläimiä, jotka käyttävät kakkaa ravintonaan. Jäniseläimet syövät ulosteensa ja näin ollen ateriansa kahdesti. Luonnossa nähtävät papanat ovat yleensä kahdesti kakittuja. Jänisten ruokavalio on kuivaa, vähäravinteista ja huonosti sulavaa, joten eläin koittaa saada syömästään ravinnosta kaiken energian irti.

4. Vuodenaika näkyy ulosteessa

Karhun jätöksissä näkyy varsinkin syksyisin herkuttelut marjoilla ja viljoilla. Hirvellä ravinto on talvisin täysin kuivaa, näin myös papanat. Kesäisin uloste on pehmeämpää ja värikin voi olla erilainen.

Kakka kiinnostanut pienestä pitäen

Turkulaiset sisarukset Caius ja Vanamo Kupila intoilevat kakkanäyttelyn vitriinien äärellä. Sisarukset kertovat tehneensä perheensä kanssa luontoon retkiä, joilla vastaantulleista kakoista on pyritty oppimaan jotain kunkin eläimen elämästä. Välillä opettajavanhemmat ovat pyytäneet tunnistusapua tutuilta biologian opettajilta.

– Jos ei perheen kesken ole tunnistettu löydöstä, on kakasta otettu kuva, jota on näytetty kakkatietoisille tutuille, Vanamo kertoo.

Vanamo ja Caius Kupila ovat perheensä kanssa tunnistaneet eläinten kakkoja. Sisarusten lempisynonyymit kakka-sanalle ovat köntsä ja vonkale. Kuva: Johanna Manu / Yle

Ikänsä kakkoja luonnossa ihmetelleiltä sisaruksilta on kai paikallaan kysyä, mitkä ovat heidän lempikakkansa.

– Hirven kakat, ne on hauskan näköisiä, Caius Kupila kertoo.

Sisko on samaa mieltä, mutta lisää joukkoon myös pupun pipanat.

– Karhun kakkakin on mielenkiintoinen, kun siitä voi tutkia, mitä se on syönyt. Karhun ruokavalio on niin monipuolinen. Inhokkeja ovat isot, märät ja pahan hajuiset, kuten lehmän läjä.

Juttua korjattu kello 15.43: Näyttelyn pienimmät jätökset ovat hiirien ja myyrien, ei hyönteisten.

Voit keskustella aiheesta Yle Tunnuksella. Kommentointi sulkeutuu 21.1. kello 23.