Hyppää sisältöön

Cp-vammainen Janne Valkeejärvi löysi uuden kodin, jossa sänkyyn pääsee ilman seinien kolhimista – "tarpeeton" muutto ei saa tukea kunnalta

Vammaispalvelulain mukaisia yhteiskunnan tarjoamia palveluita ovat kodin muutostyöt kuten kaiteet ja luiskat. Jos muuton syynä on pääasiassa asumisviihtyvyyteen liittyvät seikat, ei kunnalla ole yleensä korvausvelvollisuutta.

Huumorintajuinen pariskunta testasi uuden kodin "talvihuonetta". Janne Valkeejärvi (vas.) ja puoliso Tomi (oik.) ovat yhtä innoissaan uudesta kodista. Kuva: Mari Vesanummi / Yle

Nokialainen Janne Valkeejärvi on puolisoineen muuttamassa uuteen kotiin, missä vessaan voi mennä etuperin, eikä makuuhuoneen seiniä tarvitse kolhia nukkumaan mennessä. Nykyisessä rivarikolmiossa kylpyhuoneesta tulee myös aina Valkeejärven suihkutellessa vettä eteisen lattialle.

Nykyisessä kodissa huoneluku on hyvä, mutta neliöiden määrä ja sijoittelu ei pyörätuolilla kulkevalle ole ideaali. Janne nukkuu puolisonsa Tomin kanssa kapeassa 120cm leveässä sängyssä, koska suuremmalle ei ole makuuhuoneessa tilaa. Nytkin makuuhuoneen seinä saa osumaa pyörätuolista, vaikka huonekaluja pidetään sentilleen samassa paikassa, jotta tältä vältyttäisiin. Seinät alkoivat kaatua Valkeejärvien päälle.

Pyörätuoli mahtuu juuri ja juuri rullaamaan kapean parisängyn viereen. Seinä saa usein osumaa, sillä ajolinjat ovat tarkkoja. Kuva: Mari Vesanummi / Yle

Nokian kaupunki ei tällä tietoa korvaa vammaispalveluista uuteen kotiin tarvittavaa ulkoluiskaa, koska muutto on sen mielestä aiheeton. Valkeejärvi ymmärtää, että johonkin raja on vedettävä, mutta mikä on kohtuullista.

– Verovaroillahan me näitä muutostöitä saadaan. Kyllä mä ymmärrän, ettei ihan maisemanvaihdon takia voi muuttaa joka toinen kuukausi. Mekin ollaan asuttu tässä kuusi ja puoli vuotta, ei tässä nyt ihan maisemanvaihdosta ole kyse.

Muuttoon tarvitaan perustelu

Vammaispalvelulain tulkinta ja Suomenkin vuonna 2016 ratifioima YK:n vammaissopimus ovat käytännön tasolla joskus ristiriidassa. Vammaissopimuksen pitäisi taata Suomessakin vammaisen yhdenvertaisuus vammattoman ihmisen kanssa. Nokian kaupungin vammaistyön johtaja Kirsi Lempiäinen-Pellinen kiistää, että Nokia ottaisi kantaa ihmisen oikeuteen muuttaa.

– Ennemminkin tässä puhutaan vammaispalvelulain tulkinnasta. Kun muuton syynä ei ole se vamma tai sairaus, ei vammaispalvelulain mukaan ole velvollisuutta näitä asunnon muutostöitä korvata.

Päätöksen mukaan Janne Valkeejärvi ei tarvitse ulkoluiskaa kotiinsa, koska hänen terveydentilassaan ei ole tapahtunut muutoksia. Kuva: Mari Vesanummi / Yle

Eri kunnissa myös tulkitaan lakia eri tavoin. Tulevan soteuudistuksen toivotaan tasavertaistavan vammaisten kohtelua. Järjestösuunnittelija Hanna Ihantola CP-liitosta haluaisi nähdä oikeusasteissa enemmänkin YK:n vammaissopimukseen vetoamista. Perimmäisenä kysymyksenä on se, kuinka usein on kohtuullista muuttaa.

– Kaikilla on tietysti YK:n vammaissopimuksen pohjalta oikeus valita se asuinpaikka ja muuttaa monenlaisista elämään liittyvistä syistä.

CP-liiton järjestösuunnittelija Hanna Ihantolan mukaan vammaisen ihmisen pitäisi lähtökohtaisesti voida muuttaa halutessaan. Yhdenvertaisuus ei Ihantolan mukaan aina toteudu, koska resurssit vammaispalveluissa ovat tiukat eikä lakia välttämättä aina osata lukea niin kuin sitä pitäisi. Kuva: Mari Vesanummi / Yle

Ei vielä ensimmäistäkään ulkoluiskaa

Nokian kaupunki avustaa Valkeejärven uuden kodin muutostöissä kaiteilla ja sähköovella. Mutta ulkoluiskaa ei myönnetä, vaikka pyörätuolilla kulkeva ei pääse kotiinsa ilman luiskaa. Perusteluina käytetään sitä, ettei Janne Valkeejärven terveydentilassa ole tullut muutoksia, jotka tekisivät muutosta välttämättömän.

Arjen apuna toimiva puoliso Tomi Valkeejärvi mielummin ennakoi tulevaa, sillä muutto ei pyörätuolin kanssa ole yksinkertaista.

– Pitääkö odottaa sinne asti, että tulee niitä oleellisia muutoksia sinne kroppaan? Muutto ei tapahdu ihan sormia napsauttamalla.

Janne ja Tomi Valkeejärvi odottelevat uudelle asunnolleen vielä hissiä ja uusia portaita. Pariskunta muuttaa alakertaan heti kun ulkoluiska on saatu asennettua. Kuva: Mari Vesanummi / Yle

Edelliseen vastavalmistuneeseeen rivitaloasuntoon pariskunta sai tilattua suoraan rakennuttajalta luiskan. Nyt evätty tuki hämmentää.

– Nokialta ei ole mennyt vielä senttiäkään meidän ulkoluiskiin.

Hyvin yksinkertaisen ulkoluiskan kustannukset vaihtelevat paikasta ja materiaaleista riippuen sadoista euroista yli tuhanteen euroon. Valkeejärvien uuden ulkoluiskan suunnitteli ja pikapuoliin toteuttaa porrasfirma, joka asentaa myös talon sisälle uudet portaat. Ulkoluiskaan tulee muun muassa lasikaiteet. Yksilöllisesti suunnitellun luiskan lopullinen hinta on vajaat 7 000 euroa.

Kun nuoripari muutti aikoinaan nykyiseen kotiin, oli Jannellakin visio pitkäaikaisesta kodista. Asunnon puutteet saivat toisiin aatoksiin.

– Ajattelin, että olen viimeinen vanha jäärä, joka tallustelee tuolla pihalla ja voivottelee kuinka on maailma mennyt erikoiseksi.

Unelmien koti vaihtoi osoitetta, niin kuin monelle käy.

– Kyllä mä ajattelen, että jos tuo olisi minun loppusijoituspaikkani.

Valkeejärvien uuden kodin muutostyöt ovat vielä kesken. Pyörätuolin vaatima luiska on jo tilattu rakennusfirmalta ja osa tarvikkeista odottaa pihamaalla. Nokian kaupunki ei toistaiseksi ole myöntänyt luiskaan mitään tukea. Kuva: Mari Vesanummi / Yle

Herättikö juttu ajatuksia? Voit osallistua keskusteluun 22.1. klo 23 saakka.