Hyppää sisältöön

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Tilanne on kireä niin Ukrainassa kuin Itämerellä, lähellä Suomea.

Mistä tässä kaikessa on kyse, ja kuinka huolissaan Suomessa pitäisi olla sodan alkamisesta? Valaisemme asiaa näiden viiden tuoreen ja poikkeuksellisen tapauksen avulla.

1. Miksi Venäjä tuo joukkoja Ukrainan lähelle?

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Videolla näkyvät junavaunut tuovat Venäjän sotakalustoa ja sotilaita Valko-Venäjälle. Venäjän mukaan joukot tulevat harjoituksiin. Mutta Ukrainan pääkaupunki Kiova on vain sadan kilometrin päässä Valko-Venäjän rajalta, ja kalustoa voi käyttää myös sotatoimiin.

Venäjä on tuonut viime viikkoina poikkeuksellisen paljon, arvioiden mukaan jo yli 100 000 sotilasta Ukrainan lähelle. Tällä viikolla joukkoja vahvistettiin entisestään Venäjän itälaidalta lähteneillä sotilailla ja kalustolla.

Venäjän sotilaita on myös Krimin niemimaalla, jota se on miehittänyt pian kahdeksan vuotta. Itä-Ukrainassa sen ylläpitämät kapinallisjoukot käyvät jo nyt asemasotaa Ukrainan armeijaa vastaan.

Suomalaisen sotilasasiantuntijan mukaan Ukrainan ympärille tuodut joukot eivät vielä riitä koko maan valtaamiseen. Rajatumpi hyökkäys olisi jo mahdollinen.

Eli onko Venäjä todella hyökkäämässä Ukrainaan?

Sen tietää vain Venäjän johto.

Venäjä on ilmoittanut, ettei se aio hyökätä. Samalla presidentti Vladimir Putin on uhannut epämääräisesti "sotateknisillä" toimilla, jos länsimaat eivät hyväksy sen vaatimuksia turvatakuista. Putin väittää, että länsi uhkaa Venäjää nimenomaan Ukrainan kautta.

Länsimaat ovat tyrmänneet Venäjän vaatimukset. Niistä käydään silti yhä neuvotteluja, viimeksi perjantaina, kun Yhdysvaltain ja Venäjän ulkoministerit tapasivat Genevessä.

Tulevat päivät ja viikot näyttävät, mitä Venäjä todella tekee.

2. Miksi Ruotsi laivaa sotilaita Gotlantiin?

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Sodan uhka Ukrainassa heijastuu myös Itämerelle.

Viikko sitten Ruotsi toi Gotlannin saarelle noin 120 valmiusjoukkojen sotilasta vartioimaan satamia ja lentokenttää. Saarella on vakituisesti vain 160 sotilasta. Kyse oli poikkeuksellisesta varautumisesta.

Hieman aiemmin Venäjä oli liikutellut kuutta maihinnousualusta Itämerellä.

Pelkääkö Ruotsi siis todella, että Venäjä yrittäisi valloittaa Gotlannin?

Tuskin, sillä hyökkäystä pidetään hyvin epätodennäköisenä. Venäjä ei ole uhkaillut Ruotsia eikä se ole tuonut suuria sotilasjoukkoja Itämerelle.

Maihinnousualuksetkin jatkoivat pian matkaansa. Torstaina Venäjä kertoi valtavasta Tyyneltä mereltä Välimerelle ulottuvasta merisotaharjoituksesta, johon kyseiset alukset osallistuvat.

Joka tapauksessa Venäjä haluaa näyttää siis voimaansa joka puolella, ei vain Ukrainan lähellä. Samalla Ruotsi on halunnut osoittaa, että se on varuillaan.

3. Miksi Suomen yli lentää outo lentokone?

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Viikonloppuna Moskovasta lähtenyt rahtikone muutti yllättävästi suuntaansa kesken lennon. Ensin kohti Murmanskia suunnannut kone lensi Suomen yli ja päätti matkansa lopulta Saksaan.

Suomen tiedotusvälineissä kiinnitettiin huomiota siihen, että kone lensi läheltä Tikkakoskea, jossa sijaitsee Suomen Ilmavoimien esikunta ja osa Puolustusvoimien tiedustelulaitoksesta.

Vakoiliko kone kenties Suomea?

Tätä ei voi varmuudella sanoa. Ilmavoimat itse kommentoi niukkasanaisesti, että lennon reitti oli tiedossa ja hyväksytty.

Vähintään tapaus kertoo siitä, että kireä tilanne saa myös suomalaiset huomioimaan asioita, jotka eivät tavallisina aikoina aiheuttaisi ehkä lainkaan keskustelua.

Ruotsin tapaan myös Suomen puolustusvoimat on nostanut valmiuttaan.

4. Miksi Yhdysvaltain presidentti puhui Ukrainan sodan mahdollisuudesta – ja Suomesta?

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Yhdysvaltain presidentti Joe Biden puhui keskiviikkona poikkeuksellisesti Suomesta, kun häneltä kysyttiin Venäjän uhkasta.

Bidenin mukaan Suomi on huolissaan Venäjän toiminnasta. Samalla hän muistutti, ettei Venäjä varmasti haluaisi, että Suomi muuttaisi turvallisuuspoliittista asemaansa eli toisin sanoen liittyisi Natoon.

Suomesta ovat puhuneet viime aikoina myös Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg ja Yhdysvaltain ulkoministeri Antony Blinken.

Miksi maailman johtajat puhuvat yhtäkkiä pienestä Suomesta?

Kun Biden ja muut länsijohtajat puhuvat Suomesta, he muistuttavat Venäjää siitä, että sillä on paljon menetettävää, jos se todella hyökkää Ukrainaan.

Venäjä pitää Naton laajenemista uhkana. Yksi sen keskeisistä turvatakuuvaatimuksista on, ettei Nato saa ottaa enää uusia jäsenmaita.

Suomi ja Ruotsi ovat lähellä Venäjää mutta eivät kuulu Natoon. Jos Venäjä todella hyökkäisi Ukrainaan, molemmat maat saattaisivat kokea asemansa turvattomiksi ja voisivat alkaa harkita Nato-jäsenyyttä ihan tosissaan.

Länsi valmistelee myös talouspakotteita Venäjälle, jos se alkaa sotia Ukrainassa. Yhdysvallat on ajanut kovia rangaistuksia, kun taas Euroopassa on ollut erimielisyyksiä niiden laajuudesta. Pakotteiden toivotaan hillitsevän Venäjää.

5. Miksi Suomen pääministeriltä kysytään Natoon liittymisestä?

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Keskiviikkona pääministeri Sanna Marin (sd.) sanoi uutistoimisto Reutersin haastattelussa, ettei hän pidä liittymistä sotilasliitto Natoon todennäköisenä hänen kaudellaan.

Lausunnossa ei olisi normaalisti ollut mitään poikkeavaa, mutta nyt tilanne on kireä. Oppositio arvostelikin sitä kovin sanoin.

Kokoomuksen Petteri Orpon mukaan Marin heikensi Suomen mahdollisuutta liittyä Natoon tarvittaessa. Marinin mukaan hän vain teki arvion siitä, mikä tilanne on.

Keskustelu Suomen Nato-jäsenyydestä on nyt kiivaampaa kuin pitkään aikaan. On myös harvinaista, että keskustelusta ollaan ylipäätään kiinnostuneita ulkomailla.

Onko Suomi liittymässä nyt Natoon?

Sitä on liian aikaista sanoa. Juuri nyt se ei näytä olevan tapahtumassa.

Naton kannatus on kasvanut sekä poliitikkojen että kansan parissa, mutta vastustajia on yhä enemmän. Vain 28 prosenttia suomalaisista haluaa Nato-jäsenyyttä Helsingin Sanomien kyselyssä. (siirryt toiseen palveluun)

Suomelle on silti ollut perinteisesti tärkeää, että se voi halutessaan päättää itse liittymisestään Natoon. Tästä ovat puhuneet viime viikkoina presidentti Sauli Niinistö, pääministeri Marin ja monet muut poliitikot.

Jos mahdollisuutta ei olisi lainkaan, Suomi voisi luisua lähemmäs Venäjän valtapiiriä. Pahimmassa tapauksessa Venäjä voisi alkaa painostaa Suomea samalla tavalla kuin Ukrainaa nyt.

Siksi Venäjän vaatimus Naton laajentumisen pysäyttämisestä on myrkkyä myös Suomelle.

Julkisten Nato-puheiden lisäksi Suomi on käynyt ahkeraa puhelindiplomatiaa. Presidentti Niinistö on puhunut tällä viikolla Yhdysvaltain Joe Bidenin, Ranskan presidentin Emmanuel Macronin ja Venäjän Vladimir Putinin kanssa.

Putinille Niinistö painotti, että Suomi päättää itse omista asioistaan.

Korjattu 22.1. klo 11.42: Toisin kuin jutussa aiemmin väitettiin, Ruotsilla on Gotlannissa vakituisesti 160 sotilasta.

Lue myös: