Hyppää sisältöön
Kyösti ja Kimmo Väisänen valmiina laskemaan mäkeä suksilla.Kyösti Väisänen hiihtämässä.Ahti Keränen suksilla.Saukkovaaran hiihtäjiä.Mira Heikkinen henkilökuvassa.Ruusa Komulainen suksilla. Mauno Heikkinen henkilökuvassa.

Yhteistyön ihme

Viitostien varrella, reilun puolen tunnin ajomatkan päässä Kajaanista, sijaitsee talkoovoimin pyörivä Saukkovaaran laskettelu- ja hiihtokeskus.

Nyt kainuulaiset vaarat ovat saaneet riittävästi lumipeittoa, jotta luonnonlumella toimivat kolme rinnettä on saatu avattua laskijoille.

Saukkovaaralla pääsee tekemään ensimmäisen laskun ilman hissimatkaa, koska käynti rinteille on vaaran päältä.

Tämä on harvinainen paikka, maisemat ovat hienot tuonne alaspäin.

Kimmo Väisänen, hiihtokoulun vetäjä

Laskettelukeskuksen pyörittäminen vaatii kerrallaan kolmesta neljään henkeä. Yksi vuoro kestää kuusi tuntia. Talkoolaiset hoitavat hissiä, suksivuokraamoa ja kahvilaa. He myös leipovat herkkuja kahvilaan. Rinnekoneen kuljettaja hoitaa rinteitä ja saa lipputuloista korvausta.

Talkoolaiset pitävät hiihtokouluakin. Se on maksuton osallistujille.

3-vuotias Kyösti Väisänen on ensimmäistä kertaa hiihtokoulussa. Hänen näkemyksensä hiihtämisestä on selkeä. Se on kivaa.

9-vuotias Ahti Keränen nauttii urheilun ilosta. Hän haluaa hiihtää pitkälle ja jatkaa urheilua aikuisenakin. Suomen mestaruus on potentiaalinen tavoite. Syy talvilajien harrastamiselle on selvä: se, että saa urheilua.

Talkootoiminta on palkitsevaa, kun näkee että porukka on mukana ja suupielet ovat ylöspäin. Jos joku haluaa oppia välinehuoltoa, opetamme sitäkin. Kaikki ovat tervetulleita.

Kimmo Väisänen

Haluan uskoa, että tällä on iso merkitys. On mahtavaa katsoa lapsia, kun he ovat ilolla mukana. Välillä väsyttää lähteä, mutta aina tulen pirteällä mielellä kotiin.

Mira Heikkinen, hiihtokoulun vetäjä

13-vuotias Ruusa Komulainen on innostunut sekä hiihdosta että laskettelusta.

Tämä on harrastus, jossa on kavereita. On hyvä juttu, kun ei tarvitse olla kotona ja katsoa puhelinta.

Ruusa Komulainen

Pyhännänkylän kyläyhdistyksen puheenjohtaja Mauno Heikkinen on hyvissä tunnelmissa kauden alkaessa, mutta toivoo, että talkoolaisia riittää. Jos ei riitä, työ kasaantuu pienemmälle porukalle.

Talkoolaisten ikä alkaa painaa, nuoria kaivataan.

Mauno Heikkinen, Pyhännänkylän kyläyhdistyksen puheenjohtaja

Ringissä on mukana 20 talkoolaista. Se on sopiva määrä, jos talkoolaiset ovat sitoutuneet toimintaan. Talkoolaisia tarvittaisiin lisää, sillä koronakaranteenit verottavat talkooväkeä tällä hetkellä.

Rinteet eivät kuitenkaan toistaiseksi ole jääneet avaamatta talkooväen puuttumisen vuoksi, liian kovan pakkasen vuoksi kylläkin. Yli 30 asteen pakkasessa ei lasketa.

Laskettelukeskuksen rinteet ovat aluksi auki viikonloppuisin. Hiihtolomakaudella lasketellaan arkenakin, kunhan talkoolaisia riittää. Kunta auttaa rinteiden ja hissien kunnossapidossa, sekä vesakon raivauksessa.

Asiakkailta perittävät maksut menevät rinteen kunnostukseen, sähköön ja välineisiin. Viivan alle jäävä summa jaetaan mukana oleville yhdistyksille talkookorvauksina. Se voi olla tuhansiakin euroja.

Saukkovaaran rinnetoiminta käynnistyi vuonna 1980. Sitä on vuosien aikana pyörittänyt moni yrittäjä, nyt toiminnasta vastaa kaksi kyläyhdistystä ja hiihtokoulusta Ristijärven Pyry. Seuran kasvatteja ovat muun muassa menestyneet urheilijat Kari Härkönen, Pirjo Karppinen ja Kaisa Mäkäräinen.

Talkoovoimin pyöriviä laskettelukeskuksia löytyy eri puolilta Suomea: Karjaan Påminne, Porin Ruosniemen hiihtokeskus ja Kauhajoen Sotkanrinteet.

Tämä on elämäntapa. 30 vuotta sitten olen vetänyt ensimmäiset persmäet tuossa rinteessä, nyt omat lapset saavat tehdä saman.

Kimmo Väisänen, hiihtokoulun vetäjä

Tekijät

Teksti Siiri Pohjoinen
Kuvat ja videotTimo Sihvonen

Lähteet

Juttua varten on haastateltu myös Suomen Hiihtokeskusyhdistys ry:n toiminnanjohtaja Harri Lindforsia, Ristijärven kunnan kehittämispäällikkö Oiva Janssonia ja Pyhännänkylän kyläyhdistyksen sihteeri Leila Karppista.