Hyppää sisältöön

Satavuotista taivaltaan juhliva Kansallisbaletti ulkomaalaistuu kovaa vauhtia – suomalaisia tanssijoita enää vajaa kolmannes

Kilpailun koveneminen on johtanut siihen, että yhä useampi Kansallisbaletin tanssija tulee ulkomailta. Vain noin joka neljäs Balettioppilaitoksesta valmistuva pääsee suoraan töihin Kansallisbalettiin.

Japanilainen Hanako Matsune tanssii Joutsenlammen ensi-illassa valkoisen joutsenen. Kuva: Roosa Oksaharju

Kansallisbaletissa on nielty viime aikoina pettymyksen karvaita kyyneliä. Talon piti avata satavuotisjuhlat jo viime viikolla Joutsenlammella, mutta Kansallisooppera ja -baletti perui kaikki esitykset koronatilanteen takia helmikuun loppuun asti. Siinä meni myös suurin osa Joutsenlammen näytöksistä.

Nyt yksi balettimaailman ikonisimmista teoksista esitetään ilman yleisöä ensi-illassa, jonka Yle televisioi. Australialaisen David McAllisterin koreografioiman Joutsenlammen voi katsoa Yle Teeman lisäksi suorana myös Yle Areenassa sekä Kansallisoopperan- ja baletin Stage24-palvelussa lauantaina 29.1.

Esitys on näillä näkymin erikoinen. Mustan ja valkoisen joutsenen tanssii normaalisti yksi ja sama henkilö, mutta suorassa lähetyksessä kaksoisrooli on jaettu tasapuolisuuden nimissä kahdelle tanssijalle: valkoisena joutsenena nähdään japanilainen Hanako Matsune ja mustana joutsenena saksalainen Violetta Keller.

Poikkeuksellisen järjestelyn seurauksena myös prinssit vaihtuvat ensi-illassa. Matsunen kanssa tanssii tšekkiläinen Michal Krčmář ja Kellerin parina kiinalainen Jun Xia.

Kansallisbaletti on kansainvälistynyt voimakkaasti viimeisen kahden johtajan kaudella, ja se näkyy Joutsenlammen miehityksessä.

Mustana joutsenena nähdään saksalainen Violetta Keller. Kiinalainen Xun Jia on prinssi Siegfried. Kuva: Roosa Oksaharju

Greve piiskasi Kansallisbaletin uudelle tasolle

Kansallisbaletti on nimestään huolimatta tänä päivänä todella kansainvälinen työpaikka. Ryhmään on palkattu yhä enemmän ulkomaalaisia tanssijoita 15 viime vuoden aikana. Kansallisbaletin ulkomaalaistuminen on herättänyt myös kritiikkiä, koska nuoret, suomalaiset tanssijat eivät pärjää enää entisaikojen malliin työnhaussa.

Baletin taiteellinen johtaja Madeleine Onne on täysin tietoinen tilanteesta.

– Luulen, että tilanne on sama kaikkialla Pohjoismaissa.

Suuntaus alkoi Kenneth Greven kaudella, sillä ennen häntä tanssijoista vain noin joka neljäs oli ulkomailta. Greve joutui lähtemään talosta muutama vuosi sitten epäasiallisen käytöksen seurauksena.

Greve halusi nostaa Kansallisbaletin tasoa kilpailun kiristämisellä, ja siinä hän onnistuikin.

Viime vuosikymmenen puolivälissä ulkomaalaisia tanssijoita oli jo noin puolet, ja nyt heitä on jo yli kaksi kolmasosaa kaikista Kansallisbaletin tanssijoista.

Tanssijat liikkuvat aiempaa enemmän työn perässä, ja alasta on tullut Onnen mukaan kovempi. Kilpailu työpaikoista on kiristynyt, ja se näkyy kaikkialla maailmassa.

– Olemme samalla tasolla kuin kaikki muutkin kansallisbaletit eli vaadimme tanssijoilta parasta mahdollista kansainvälistä tasoa. Priorisoimme joka vuosi suomalaisia tanssijoita, jotka täyttävät nämä kriteerit, Onne sanoo.

Balettioppilaitoksen rekrytointipohja on ollut Onnen mukaan jo pidempään epätasainen. Sillä hän tarkoittaa sitä joukkoa, josta ammattikoulutukseen hakevat valitaan.

– Sen tulokset näkyvät parhaillaan tanssijoissa. Toivon, että Balettioppilaitoksen muutto takaisin oopperataloon lisää baletin hohdokkuutta ja nuorten kiinnostusta siihen niin, että Kansallisbaletissa on tulevaisuudessa enemmän suomalaisia tanssijoita huipulla.

Kansallisbaletin balettioppilaitos on Suomen ainoa opinahjo, josta voi valmistua balettitanssijaksi.

Kuva: Jyrki Lyytikkä / Yle

Suomalaisten taso ei aina riitä Kansallisbalettiin

Vain noin joka neljäs Balettioppilaitoksesta valmistuneista tanssijoista on päässyt suoraan töihin Kansallisbalettiin viiden viime vuoden aikana.

– Totta kai opiskelijamme ovat tietoisia tanssikentän nykytilasta ja siitä, että alan kansainvälistyminen on kiristänyt kilpailua, Balettioppilaitoksen rehtori Satu Ristlakki sanoo.

Hän toteaa samaan hengenvetoon, että Kansallisbaletti on silti unelmatyöpaikka suurimmalle osalle oppilaitoksen opiskelijoista.

– Pidän erityisen tärkeänä sitä, ettemme unohtaisi tässä kansainvälisyyden huumassa näitä meidän omia suomalaisia erityispiirteitä ja vahvuuksia.

Niiksi hän mainitsee muun muassa alkuvoimaisen ilmaisun, lavakarisman ja sisun.

Balettioppilaitoksen ammatillisessa koulutuksessa opiskelee noin 35 nuorta vuosittain. He ovat 16–18-vuotiaita. Opiskelijoita on noin 10 per luokka-aste.

Kansallisbaletti työllistää puolestaan lähes 90 tanssijaa.

Balettioppilaitos sai tilat Elannon vanhalta leipätehtaalta Sörnäisistä vuonna 2003, mutta nyt oppilaitos muuttaa takaisin oopperataloon.

– Se on pitkäaikainen unelma ja projekti. Kun nuori tanssija kasvaa teatteritalon kulttuurissa ja kulttuuriin, ja voi seurata siellä päivittäin omia esikuviaan, niin sellaista ei voi korvata millään, Ristlakki sanoo.

Kansallisbaletin balettioppilaitos on ainoa opinahjo Suomessa, josta voi valmistua balettitanssijaksi. Pihla Seppänen on viimeisellä luokalla. Kuva otettu Balettioppilaitoksessa Elannon entisellä leipätehtaalla tammikuussa 2022 ennen muuttoa oopperataloon. Kuva: Esa Fills / Yle

“Olen tehnyt kuusipäiväistä työviikkoa 9-vuotiaasta”

Kesällä 2018 Kansallisbaletin taiteellisena johtajana aloittanut Onne on jäämässä poikkeusolojen kriisijohtajaksi. Pitkän uran Tukholman Kuninkaallisessa baletissa tehnyt Onne tuli Helsinkiin Yhdysvalloista Houstonin balettiakatemian johtajan pestistä.

Ja jo puolentoista vuoden kuluttua koronapandemia sulki teatterit, jotka ovat pääkaupunkiseudulla yhä kiinni.

Vaikka Kansallisooppera ja -baletti on ollut välillä auki koronarajoitusten keskellä, pandemia on muuttanut baletinjohtajan suunnitelmat moneen kertaan.

– Oi, mitä se ei olisi muuttanut, Onne puuskahtaa.

Hän kertoo olevansa onnekas siinä, että Kansallisbaletin ensemble oli ehtinyt juuri hitsautua yhteen, kun pandemia alkoi. Asioita oli helpompi käsitellä yhdessä.

– Totta kai pandemia oli kaikille shokki. Olemme niin tottuneita kaikenlaisiin lukujärjestyksiin ja tarkkoihin listoihin siitä, mitä pitää milloinkin tehdä. Yhtäkkiä ei ollut mitään, ja tanssijat joutuivat harjoittelemaan kotona.

Hänen kaudestaan Kansallisbaletissa ei ole jäänyt juuri muuta mieleen kuin ruotsalaisen Pär Isbergin baletti Peppi Pitkätossu. Onne jättää Kansallisbaletin kesällä, kun hänen nelivuotiskautensa päättyy, ja seuraaja on jo valittu. Hän on Kansallisbaletin entinen tanssija, suomalais-meksikolainen Javier Torres.

– Minulla on monta kiinnostavaa projektia kiikarissa. Otan ensin kuitenkin rauhallisesti ja aion vain olla. Olen tehnyt kuusipäiväistä työviikkoa yhdeksänvuotiaasta lähtien, Onne sanoo.

Madeleine Onnen kausi baletin taiteellisena johtajana päättyy kesällä 2022. Kuva: Pekka Tynell / Yle