Hyppää sisältöön

Oppositio moittii Marinin Nato-kommenttia virheeksi, Marin: Lausuntoni oli realistinen, kyse ylitulkinnasta

Pääministeri Sanna Marin totesi Reutersin haastattelussa, että Suomen liittyminen Natoon tällä hallituskaudella on "hyvin epätodennäköistä". Tutkijat eivät pidä Marinin lausuntoa ongelmallisena.

Sanna Marin Reutersin haastattelussa
Sanna Marin Reutersin haastattelussa

Oppositio arvostelee pääministeri Sanna Marinin kommentteja Suomen Nato-jäsenyydestä. Marin sanoi uutistoimisto Reutersin haastattelussa, että Suomen liittyminen Natoon on "hyvin epätodennäköistä" tällä hallituskaudella.

Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra ja kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kai Mykkänen sanovat Marinin lausuntoa virheeksi:

– Kyllä se melkoinen turvallisuuspoliittinen virhe on. Oikea lapsus. Tietenkään tällaisia asioita ei kannata mennä kansainväliselle medialle sanomaan, vaikka pääministeri itse tätä mieltä olisikin, Purra sanoo.

Myös Mykkänen on sitä mieltä, että Nato-lausunnon muotoilu ei ollut etenkään tässä herkässä tilanteessa onnistunut.

– Minusta on virhe luonnehtia epätodennäköisyyksiä tai todennäköisyyksia kansainväliselle medialle tilanteessa, jossa korostuneesti haetaan vivahteita siinä mikä on Suomen suhde Natoon.

– Meillä on turvallisuuspoliittisessa selonteossa vahvistettu optio Natoon liittymiselle, ja toivoisin, että pääministeri pitäytyisi sen toteamisessa, että Suomi pitää Natoon oven auki ja arvioi kussakin tilanteessa oman etunsa kannalta jäsenhakemuksen jättämistä, Mykkänen sanoo.

Katso miten pääministeri perusteli kantaansa.

Pääministeri Sanna Marin ei katso tehneensä virhettä.

– Suomen Nato-kanta on ennallaan eli meillä on mahdollisuus hakea jäsenyyttä. Tästä mahdollisuudesta pidämme myös kiinni, Marin vastaa Ylen haastattelussa.

– Tällä hetkellä meillä ei ole eduskunnan enemmistön eikä kansan enemmistön tukea Nato-jäsenyyden hakemiselle, joten tässä suhteessa lausuntoni oli realistinen ja olemassaolevan asiantilan toteava.

Marin torjuu kokoomuksen tulkinnan, että hänen lausuntonsa heikentäisi Suomen Nato-optiota.

– Ehkä tässä on nyt ylitulkintaa. Vaalit ovat sunnuntaina ja kenties tämäkin on sitten kirvoittanut erilaisia kannaottoja oppositiopoliitikkojen suunnalta.

Vanhanen: Tavoite pitäisi olla se, että etukäteen ei suljeta ovia

Entinen pääministeri, kansanedustaja Matti Vanhanen (kesk.) sanoo, että Marinin muotoilu on erilainen kuin yleensä käytetään, mutta hän jätti puheeseensa liikumatilan, joka ulko- ja turvallisuuspoliittisessa selonteossakin on.

– Tavoite pitäisi olla se, että etukäteen ei suljeta ovia vaan pidetään liikkumatila aitona. Luulen, että hänen muotoiluunsa on vaikuttanut se, että tätä vaalikautta on aika lyhyt aika jäljellä, Vanhanen sanoo.

Vanhanen pitää hyvänä asiana, että Marinin puheessa oli termi todennäköinen, joka kuvaa liikkumatilaa. Vanhanen ei usko, että Marinin puheista olisi ollut Suomelle haittaa.

– Hän hyvin nopeasti vielä totesi jälkeenpäin, että Suomen linja ei ole muuttunut mihinkään, Vanhanen sanoo.

– Ei ole voinut olla epäselvää mikä kantamme on, ja kyllä kanta on varmasti maailmalle välittynyt.

Vanhanen nostaa esiin, että mahdollisuus hakea Naton jäsenyyttä määriteltiin vuonna 2004 hänen ensimmäisen hallituksensa ulko- ja turvallisuuspoliittisessa selonteossa.

– Arviointi tapahtuu aina reaaliajassa ja liittyy kansainvälisen tilanteen kehittymiseen. Silloin omaksuttiin kanta, että emme etukäteen sano juuta eikä jaata, vaan pidämme itsellämme harkintavaran.

Tutkija ei pidä Marinin Nato-kommenttia ongelmallisena

Ulkopoliittisen instituutin UPI:n johtaja Mika Aaltola ei pidä Marinin lausuntoa ongelmallisena.

– Ulkopoliittinen linja on Niinistön uuden vuoden puheen perusteella (siirryt toiseen palveluun) kristallinkirkas. Toisin sanoen jokaisella maalla on oikeus päättää puolustusratkaisustaan ja tämä koski myös Nato-jäsenyyden mahdollisuutta. Niinistö ei tarkoittanut, että Natoon oltaisiin hakemassa. Nehän ovat kaksi eri asiaa. Niinistö myös korosti malttia, Aaltola sanoo.

– Marin puolestaan antoi ikäänkuin aikajakson asialle. Tämä hallituskausi kestää enää vuoden. Kun Niinistö sanoo, että on aika malttaa, niin Marin sanoo, että maltetaan ainakin hallituskauden loppuun saakka. Näkisin, että ne on tavallaan yhteensopivia, vaikka parhaimmillaan puolustusratkaisujen on hyvä perustua tilannesidonnaisiin arviointeihin, Aaltola jatkaa.

Aaltola ei usko, että lausunto olisi myöskään heikentänyt pelote-efektiä Venäjää kohtaan. Venäjälle Suomen Nato-jäsenyys olisi erittäin epämieluisaa.

– Mielestäni ei heikentänyt. Niin Yhdysvalloissa kuin Venäjälläkin tiedetään, että Suomi ei ole samantien Natoon liittymässä, mutta että Venäjä voi omalla toiminnallaan sen ennen pitkää aiheuttaa. Esimerkiksi täysimittainen hyökkäys Ukrainaan, voisi johtaa meilläkin tämän "epätodennäköistä" kohdan uudelleen käsittelyyn.

– Jäsenyyshakemus konfliktin levitessä saattaisi tosin olla ongelmallista ja panokset kannattaisi laittaa silloin suorempiin järjestelyihin, Aaltola sanoo.

Tutkija: Nato-kommentti lähti "tarpeettomille kierroksille"

Helsingin yliopiston tutkijakollegiumia johtava Tuomas Forsberg puolestaan tulkitsee, että reaktiot Marinin Nato-kommenttiin lähtivät tarpeettomille kierroksille.

– Nyt lähdettiin tekemään yksittäisistä sanoista sellaisia tulkintoja, että annettu lausunto olisi kummallisempi tai linjasta poikkeavampi kuin se onkaan, Forsberg sanoo STT:lle.

Kansainvälisen politiikan professorinakin toimiva Forsberg huomauttaa, että Marinin kommentti on Suomen ulkopoliittisen linjan mukainen. Marin piti haastattelussa kiinni Suomen mahdollisuudesta liittyä sotilasliittoon ja päättää siitä itsenäisesti.

Forsberg arvioi, että kritiikkiä esittävät ennen kaikkea ne, jotka haluaisivat, että Suomi muuttaisi linjaansa eli hakisi Naton jäsenyyttä mahdollisimman pian.

Kello 19.25: Lisätty video Marinin haastattelusta ja Mika Aaltolan kommentit

Kello 21.20: Lisätty Matti Vanhasen ja Tuomas Forsbergin kommentit

Lue lisää: