Hyppää sisältöön

Matematiikan opettaja Anne-Elina Kinnunen hakee leuanvedon MM-kisoista taas uutta ennätystä: "Vähempi ei riitä"

Kilpaileminen pitää treenimotivaation yllä. Aikaa on kuitenkin rajallisesti, sillä Kinnunen kisaa myös esteratsastuksessa. Siksi leuanvetotreeni on karsittu olennaiseen.

Leuanvedossa käytetään monenlaisia tyylejä: kapeita ja leveitä, myötä- ja vastaotetta. Kinnusen valinta on vastaote hartioiden leveydellä.. Kuva: Raila Paavola / Yle

Kun kälviäläinen Anne-Elina Kinnunen oli lapsi, hänen isänsä viritti leuanvetotangon oviaukkoon. 11-vuotias Anne-Elina kokeili sitä ja veti 10 leukaa. Siitä se lähti.

Viikonloppuna matematiikan, kemian ja fysiikan opettaja tavoittelee omaa ja samalla oman sarjansa, yli 70-kiloisten naisten, uutta ennätystä lajin MM-kisoissa Helsingissä (siirryt toiseen palveluun).

– Olen tyytyväinen vain, jos parannan ennätystä eli samalla Suomen- ja maailmanennätystä. Vähempi ei riitä, sanoo Kinnunen.

Viimeksi hän paransi ennätystään marraskuussa: toistoja kertyi 39. Sunnuntaina tähtäimessä on 40.

– Jännitys vain parantaa suoritusta. Kisoissa saa aina vedettyä paremmin kuin treeneissä.

Edellisissä MM-kisoissa 2019 Kinnunen nappasi kultaa sekä toisto- että lisäpainoleuanvedossa. Nyt hän osallistuu vain toistoleuanvetoon.

Lajit ovat peräkkäisinä päivinä, lisäpainoleuanveto ensin, ja se söisi Kinnusen vahvempaa lajia.

Kilpailemisen Kinnunen aloitti 2015–2016, ja saavutuksia on kertynyt: SM-mitaleja on kymmenen, joista kahdeksan kultaisia ja loput hopeisia. Kilpailut tuovat motivaatiota.

– Aina on oltava jotkut kisat tähtäimessä, muuten ei jaksaisi treenata.

Leuanvetotreenissä hankitusta voimasta on paljon hyötyä myös arjessa, sanoo Anne-Elina Kinnunen. Kuva: Raila Paavola / Yle

Treenistä on nyt karsittu kaikki ylimääräinen, sillä aikaa sitoo myös hevosharrastus: Kinnunen omistaa hevosen ja kilpailee myös esteratsastuksessa.

Salitreeniä on kahdesti viikossa, mutta harjoitukset ovat pitkiä ja kovia. Harjoittelu keskittyy leuanvetoon ja roikkumiseen, sillä Kinnusen heikkous on puristusvoimassa eli gripissä. Sitä hän on parantanut roikkumalla lisäpainojen kanssa, ja kyynärvarsiin onkin tullut lisää lihasta.

Haastavinta on kuitenkin tekniikka. Oikean tekniikan löytäminen hyppäytti aikanaan Kinnusen toistomäärän 15:stä kertaheitolla yli 25:een.

– Hoksasin sen yhtäkkiä, kuin salama kirkkaalta taivaalta.

Tekniikoissa ja tyyleissä on yksilöllisiä eroja. Yksi vetää vasta- ja toinen myötäotteella, osa leveällä ja osa kapealla.

Kinnusen valinta on vastaote hartioiden leveydellä. Heiluriliike on melko suuri, kun taas jotkut eivät heilu juuri ollenkaan.

Tyyli voi vaihdella, mutta vain sääntöjen rajoissa: tuomarit valvovat, että kädet ojentuvat ala-asennossa täysin ja leuka ylittää tangon. Heiluriliikkeen suuruudellekin on rajansa: varpaat eivät saa nousta yli lantiotason.

Aikaa kisassa ei ole rajoitettu: suoritus on ohi, kun kädet irtoavat tangosta.

Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit osallistua keskusteluun lauantaihin 22.1. kello 23:een saakka.