Hyppää sisältöön

Isä puukotti äitiä ja lapsia valvotun tapaamisen päätteeksi Helsingissä vuonna 2019 – viranomaiset selvisivät ilman syytteitä

Syyttäjän mukaan tapaamisesta vastanneet kaupungin työntekijät eivät ole syyllistyneet rikokseen. Laissa ei määritellä sitä, miten vanhempien välinen konflikti pitäisi huomioida perheen valvotuissa tapaamisissa. Virkavelvollisuutta määrittävässä säännöksessä korostetaan lapsen etua.

Sosiaalihuoltolaissa ei säännellä vanhempien välisten konfliktien huomioimisesta valvotuissa tapaamisissa. Kuvituskuva. Kuva: Juho Liukkonen / Yle

Syyttäjä on päättänyt olla nostamatta syytteitä kahta Helsingin kaupungin työntekijää vastaan valvotussa tapaamisessa tapahtuneeseen väkivaltatilanteeseen liittyen.

Perheen isä hyökkäsi teräaseen kanssa 3. maaliskuuta 2019 lapset valvottuun tapaamiseen tuoneen äidin, lasten ja miehen kimppuun Helsingissä Haagassa. Entinen aviopari oli eronnut vuonna 2018.

Lasten isä oli saanut ennen tapaamista tietää entisen vaimonsa menneen uudestaan naimisiin. Äidillä oli lapsia tapaamisesta noudettaessa mukanaan uusi mies. Entinen puoliso ryntäsi kiellosta huolimatta ulos tapaamispaikasta ja puukotti uhreja. He saivat vammoja, mutta säilyivät hengissä.

Naiseen kohdistunut väkivallan uhka oli lastensuojelun viranomaisten tiedossa. Mies oli pahoinpidellyt naista ennenkin. Mies oli oikeudessa määrätty lähestymiskieltoon. Nainen oli kertonut sosiaalityöntekijälle pelkäävänsä entistä miestään. Sen sijaan lasten ei tiedetty olevan vaarassa.

Syyttäjä selvitti virkavelvollisuuden rikkomista koskevassa syyteharkinnassa sitä, miten perheen valvotut tapaamiset oli järjestetty. Selvityksessä oli myös se, oliko tapaamisissa huomioitu riittävästi perheen sisäisen väkivallan uhka.

Poliisi epäili virkavelvollisuuden rikkomisesta yhtä päällikkötason työntekijää ja yhtä lastenvalvojaa.

Valvotuissa tapaamisissa korostetaan lapsen etua

Syyttäjä arvioi ratkaisussaan, olivatko työntekijät rikkoneet virkavelvollisuuttaan. Valvottuja tapaamisia koskeva lainsäädäntö perustuu lapsen edun näkökulmaan.

Päällikkötason työntekijän tehtävänä oli sosiaalihuoltolain mukaan valita perheelle sopivin tapaamispaikka, jossa huomioidaan erityisesti lapsen etu.

Lastenvalvojan tehtävänä oli esittää paikkaa päällikölle. Hänen oli säännöksen mukaan arvioitava, oliko tapaamisesta luovuttava lapsen edun näkökulmasta.

Sosiaalihuoltolaki ei sisällä säännöksiä siitä, miten vanhempien välisiin konflikteihin tulisi tapaamisten yhteydessä varautua. Syyttäjän mukaan työntekijät olivat toimineet sääntöjen ja määräysten mukaan, joten syytteitä ei nosteta.

– Asiassa ei ole näyttöä siitä, että mitään täsmällisyysvaatimuksen täyttävää säännöstä tai määräystä olisi rikottu rikoksen tunnusmerkistön täyttävällä tavalla, erikoissyyttäjä Tapio Mäkinen toteaa.

Mäkinen kritisoi päätöksessään sosiaalihuollon valvottuja tapaamisia koskevia säännöksiä.

– Perheen sisäisen väkivallan uhka – silloin kun se ei kohdistu lapsiin – on käytännössä kokonaan sääntelemättä, syyttäjä Mäkinen sanoo.

Poliisi tutkii väkivaltatilannetta murhan yrityksenä. Mies pakeni teon jälkeen todennäköisesti Irakiin, eikä häntä ole tavoitettu. Epäillyn murhan yrityksen esitutkinta on yhä kesken. Mies ja hänen entinen puolisonsa olivat muuttaneet Suomeen vuonna 2015.

Lisää aiheesta: