Hyppää sisältöön

Metsähallitus tutki etelähämäläisiä perinneympäristöjä – asiantuntija yllättyi, kun kartoituksessa löytyi jo hävinneeksi luultu pistiäislaji

Tammelassa Korteniemen perinnetilalta Liesjärven kansallispuistosta löydettiin hoikkasäiläpistiäisiä, joista ei ole tehty Suomessa havaintoja vuoden 1962 jälkeen. 

Vanhojen hirsirakennusten kolot ovat tärkeitä pesäpaikkoja isolle joukolle pistiäisiä. Kuva: Tiina Kokko / Yle

Etelähämäläisten perinneympäristöjen pistiäiskartoitus paljasti jo hävinneeksi luullun lajin elelevän Kanta-Hämeessä. Korteniemen perinnetilalta Liesjärven kansallispuistosta löydettiin hoikkasäiläpistiäisiä, joista ei ole tehty Suomessa havaintoja vuoden 1962 jälkeen.

Evon retkeilyalueelta Mustajärven torpan ympäristöstä löytyi puolestaan vaarantunut otapipomehiläinen ja viisi muuta silmälläpidettäväksi luokiteltua myrkkypistiäislajia. Pistiäisiä etsittiin myös Sääksmäellä Rapolanharjulta. Sieltä löytyi peräti kolme Suomelle uutta ahmaspistiäislajia.

Metsähallitus kertoo tiedotteessaan, että sen Luontopalvelujen teettämä kolmen etelähämäläisen perinneympäristön pistiäiskartoitus paljasti, että alueet ovat erittäin tärkeitä monille uhanalaisille ja silmälläpidettäville pistiäislajeille.

Kartoituksen tehneen Villimehiläiset Oy:n hyönteisasiantuntija Juho Paukkunen kertoo tiedotteessa, että Evon Mustajärvellä ja Liesjärven kansallispuiston Korteniemen tilalla on useita vanhoja hirsirakennuksia, joiden kolot ovat tärkeitä pesäpaikkoja isolle joukolle pistiäisiä.

– Harva taitaa tulla ajatelleeksi, että vanhoilla maalaamattomilla hirsirakennuksilla on myös luonnonsuojelullista arvoa.

Paukkunen kertoo, että myös lämpimien ja runsaskukkaisten metsänlaitojen kuolleet puut ovat koloissa pesivien pistiäisten ja niiden pesäloisten suosiossa.

Pistiäinen teki paluun 60 vuoden jälkeen

Paukkunen kuvaa Korteniemen perinnetilalta tavattua hoikkasäiläpistiäistä iloiseksi yllätykseksi. Lajia ei ole aiemmin tavattu sisämaasta.

Hoikkasäiläpistiäinen (Monosapyga clavicornis) on yksi hyönteismaailman kolopesijöistä. Kuva: Pekka Malinen

– Hoikkasäiläpistiäisen toukat elävät leinikkisoukkomehiläisen pesässä ja syövät mehiläisen omille jälkeläisilleen keräämää leinikkien siitepölyä. Leinikkisoukkomehiläinen pesii Tammelassa Korteniemen hirsirakennusten seinissä.

Viime kesänä hoikkasäiläpistiäinen löytyi Korteniemen lisäksi myös Helsingistä, joten laji saattaa olla leviämässä uudelleen Suomeen.

Lisää Kanta-Hämeen uutisia Yle Areenassa: kuuntele, katsele ja lue mitä lähelläsi tapahtuu.