Hyppää sisältöön

Merikapteeni ja tulkki ovat ammattikorkeakoululle arvokkaampia kuin sairaanhoitaja: opiskelijoiden rahallista jakamista ammattiryhmittäin arvostellaan

Tutkintojen kategorioita on kolme. Valtion ammattikorkeakoululle maksama summa valmistuneesta määräytyy linjan, opiskeluajan ja oppilaitoksesta viimeisten kolmen vuoden aikana tehtyjen tutkintojen perusteella.

Ammattikorkeakoulujen valtiolta saamat summat suoritetuista tyutkinnoista vaihtelevat muutamasta tuhannesta kymmeniin tuhansiin. Arkistokuva. Kuva: Esa Syväkuru / Yle

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

AMK:t saavat ison osan rahoituksestaan valmistuneiden tutkintojen perusteella. Mutta millä perusteella tutkinnoista jaettavat rahamäärät päätetään? Toimittajana Don Lehtinen.

Runsaan vuoden käytössä ollut ammattikorkeakoulujen rahoitusmalli hämmentää ainakin osaa opiskelijoista. Eri koulutuslinjoilta valmistuneista saatu raha on erisuuruinen, mutta summa on myös eri saman linjan opiskelijoilla heidän opiskeluun käyttämänsä ajan mukaan.

29-vuotias Max Laihonen valmistui tietojenkäsittelyn tradenomiksi Haaga-Heliasta pari vuotta sitten. Hän ymmärtää koulutuskustannuksista johtuvan hintaeron ja sen, että ammattikorkeakoulut saavat eri linjoista erisuuruisen rahasumman. Sen sijaan opiskelijoiden valmistumiseen liittyvää tavoiteajan kerrointa hän ei purematta niele.

– Opiskelin niin kuin ihmisen kuuluu opiskella, en putkessa kolme ja puoli vuotta, viimeinen vuosi harjoittelua ja sitten töihin. Työnanataja haluaa mieluummin sellaisen työntekijän, joka on pitkin opintoja tehnyt töitä. Siitä ei tulisi rokottaa niin paljon kuin nyt rokotetaan, Laihonen sanoo.

26-vuotias Gabriela Garavet puolestaan valmistui liiketalouden englanninkielisestä ohjelmasta tradenomiksi Laureasta. Hän kokee, että tavoiteajan kerroin sai opettajat hoputtamaan häntä opinnäytetyössä.

– Kyllä se näkyy, ei haluta pitää kirjoilla hirveän pitkään. Yritettiin tosi paljon hoputtaa sitä omaa prosessia. Varsinkin siinä vaiheessa, kun tein teoriaa, sanottiin, että ala tekemään jo kysymyksiä ja tutkimusta, ei haittaa vaikka teoria ei olisi vielä kokonaan valmis, Garavet sanoo.

Gravetilla on vähän ristiriitaiset fiilikset. Toisaalta hän ymmärtää tilanteen, mutta kokee, ettei ole opiskelijan edun mukaista, jos se näkyy ammattikorkeakoulun toiminnassa.

Kolmen kategorian korvauksia

Ammattikorkeakoulujen rahoitusmalli uudistui ja otettiin käyttöön vuoden 2021 alussa. Valmistumisesta saatavaan rahaan vaikuttavat tutkinnon kategoria, tutkintoon käytetty aika sekä se, onko kyseessä valmistuvan ensimmäinen tutkinto.

Lisäksi oppilaitoksen saamaan summaan vaikuttaa myös se, miten paljon opiskelijoita on valmistunut korkeakoulusta edellisen kolmen vuoden aikana, sekä heidän tutkintonsa ja niihin käytetty aika.

Tutkintojen kategorioita on kolme (siirryt toiseen palveluun). Halvimpaan eli A-ryhmään kuuluvat muun muassa tradenomit ja sairaanhoitajat, kalleimpaan eli C-ryhmään muun muassa tulkit ja merikapteenit. Esimerkiksi AMK-insinöörit merenkulkuinsinöörejä lukuun ottamatta ovat keskimmäisessä ryhmässä eli B-ryhmässä.

Nykyinen malli ei ole täydellinen, se heijastaa ministeriön toivetta nopeasta valmistumisesta.

– Sillä ajetaan tällaisia koulutuspoliittisia tavoitteita, että ihmiset valmistuvat ajoissa. Tutkintojen kalleuskerroin on enemmän kustannusperusteinen, että rahaa jaetaan oikeudenmukaisesti, sanoo opetusneuvos Jukka Haapamäki opetus- ja kulttuuriministeriöstä.

Korvauksissa jopa 21 000 euron eroja

Ammattikorkeakoulujen valtiolta saamat summat suoritetuista tutkinnoista vaihtelevat muutamasta tuhannesta kymmeniin tuhansiin.

Otetaan esimerkiksi jutun tekijä Don Lehtinen, jokavalmistui ensimmäiseen tutkintoonsa medianomiksi vajaan vuoden myöhässä tavoitteellisesta aikataulusta. Nykyisellä laskutavalla oppilaitos saisi hänen valmistumisesta noin 7 400 euroa.

Vertailukohdaksi otetaan kuvitteellinen sairaanhoitaja Silja Hoivaaja, joka on saanut juuri toisen tutkintonsa valmiiksi, mutta tavoiteajasta yli vuoden myöhässä. Sairaanhoitajan tutkinto kuuluu A-ryhmään. Hänestä ammattikorkeakoulu saisi vajaat 4 000 euroa.

Niinikään kuvitteellinen kuvataiteilija Eki Valööri on puolestaan valmistunut ensimmäiseen tutkintoonsa tavoiteajassa. Hänestä ammattikorkeakoulu saisi noin 25 500 euroa. Kuvataiteilijan tutkinto kuuluu C-ryhmään.

Nämä summat ovat ääriesimerkkejä. AMKit saavat valmistuneista jotain näiden summien väliltä.

Oppilaitoksille eri linjojen aiheuttamat kustannukset ovat erilaisia, eli ammattikorkeakoulut käyttävät todellisuudessa eri määrän rahaa kuhunkin opiskelijaan ja heidän kouluttamiseensa. Esimerkiksi valmistuneista kuvataiteilijoista tai merikapteeneista AMK:lle annettava rahamäärä on jotain muuta kuin laskennallinen arvo.

Opetusneuvos: Järjestelmän muuttaminen on hankalaa

Laurean rehtori Jouni Koski on kritisoinut rahoitusmallia blogissaan (siirryt toiseen palveluun) tiistaina 18. tammikuuta. Kosken mukaan esimerkiksi sairaanhoitajat on sijoitettu halvimpaan kategoriaan, vaikka heidän kouluttamiseensa tarvitaan kalliita erikoislaitteita ja paljon kallista pienryhmäopetusta.

Opetus- ja kulttuuriministeriön opetusneuvos Jukka Haapamäen mukaan sairaanhoitajien kohdalla kyse on suurista kustannuksista.

– Se olisi iso muutos, jos sairaanhoitajien asemaa muutettaisiin. Sairaanhoitajien volyymit ovat niin isoja, että sillä olisi huomattava vaikutus koko korkeakoulujen rahoitusmalliin, jos heidät siirrettäisiin B-koriin, Haapamäki sanoo.

Voit keskustella aiheesta lauantaihin 22.1.2022 kello 23:een saakka.

Lue myös: