Hyppää sisältöön

Uudet hyvinvointialueet tuovat tukun muutoksia, mutta moni tuttu asia myös säilyy – tässä tärkeimmät

Tulevilla hyvinvointialueillä esimerkiksi palkat tulee harmonisoida ja järjestelmät yhtenäistää. Osa palveluista on myös säilymässä pitkälti ennallaan.

Tiedätkö, mistä aluevaltuustot päättävät? Kävimme kysymässä asiaa oululaisilta
Tiedätkö, mistä aluevaltuustot päättävät? Kävimme kysymässä asiaa oululaisilta

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Voisiko maksuton ehkäisy tuoda jopa säästöjä hyvinvointialueille? Entä vaikuttaisiko se vähentävästi aborttien määrään? Toimittaja Emilia Pakkala otti aiheesta selvää.

Sunnuntaina valitaan kaikille hyvinvointialueille aluevaltuustot. Ne vastaavat sosiaali- ja terveydenhuoltoa sekä palo- ja pelastustoimea koskevasta päätöksenteosta omalla alueellaan maaliskuusta alkaen.

Jatkossa perusterveydenhoito, erikoissairaanhoito ja sosiaalipalvelut yhdistetään ja johdetaan kokonaisuutena, mikä on suuri muutos.

Tuleviin hyvinvointialueisiin liittyy vielä tällä hetkellä enemmän kysymyksiä kuin vastauksia, mutta on myös asioita, joista jo tiedetään. Tähän juttuun keräsimme listan niistä.

1. Moni kunta voi jäädä ilman edustajaa

Aluevaaleissa ei ole kiintiötä kuntakohtaisille edustajille.

Todennäköistä on, että hyvinvointialueen suurimmista kunnista valitaan eniten edustajia aluevaltuustoihin.

Hyvinvointialueen valtuustopaikat jaetaan alueen äänten perusteella suhteellisesti kuten kunta- ja eduskuntavaaleissakin.

Vaaleissa valittavien valtuutettujen määrä vaihtelee hyvinvointialueen asukasmäärän mukaan. Tammikuun vaaleissa valitaan 59–79 valtuutettua yhteen valtuustoon.

Valtuutetut eivät ole kuntiensa edustajia. Jokainen valtuutettu edustaa koko hyvinvointialuetta.

2. Järjestelmien yhtenäistämisellä on kiire

Hyvinvointialueiden kunnilla on käytössään valtava määrä erilaisia tietojärjestelmiä, jotka pitää sovittaa yhteen. Esimerkiksi potilastieto- ja palkanmaksujärjestelmien pitäisi olla toiminnassa, kun hyvinvointialueet aloittavat toimintansa vuoden 2023 alussa.

Alueet ovat arvioineet tietojärjestelmien yhteensovittamisen maksavan yli miljardi euroa. Valtio on varannut siihen rahaa 440 miljoonaa euroa.

Suurin rahan tarve on alueilla, joilla on paljon sote-palvelujen järjestäjiä. Tällaisia alueita ovat esimerkiksi Lappi, Pohjois-Pohjanmaa, Pirkanmaa ja Varsinais-Suomi. Niissä sote-palveluja järjestää sairaanhoitopiirin lisäksi vähintään parikymmentä kuntaa tai kuntien yhteenliittymää.

3. Palkkoja yhdenmukaistetaan

175 000 työntekijää siirtyy uusien hyvinvointialueiden palvelukseen. Työntekijät tulevat kuntien ja kuntayhtymien palkkalistoilta. Kun työntekijöillä on jatkossa yhteinen työnantaja, myös heidän palkkansa pitää harmonisoida keskenään.

Palkkaharmonisaatio koskee koko hyvinvointialueen henkilöstöä, ei vain hoitajia ja lääkäreitä.

Päätöksiä siitä, miten palkat harmonisoidaan, ei vielä ole. Keskustelua on käyty, tasataanko palkat mediaanin mukaan vai korkeimpien palkkojen tasolle.

Hallitus on arvioinut palkkojen yhteensovittamisen maksavan 124–434 miljoonaa euroa. Työntekijäjärjestöt pitävät summaa riittämättömänä.

4. Työterveys säilyy pitkälti ennallaan

Julkisesti järjestetty työterveys siirtyy hyvinvointialueille. Alue voi päättää, tuottaako se sen itse vai ostaako ulkoa. Tällä hetkellä työterveyshuoltoa ostetaan melko paljon yksityiseltä puolelta.

Yksityiset yritykset voivat järjestää työterveyshuoltonsa itse parhaaksi katsomallaan tavalla.

Ensi vaiheessa suuria muutoksia ei ole tulossa.

Hyvinvointialueella on velvollisuus huolehtia, että työnantajille löytyy työterveyshuollon tarjontaa. Hyvinvointialueella on myös velvollisuus järjestää työterveyshuolto omalle henkilöstölleen.

5. Korkeakouluopiskelijoiden kouluterveydenhuolto säilyy ennallaan

Lukioiden ja ammatillisen koulutuksen oppilaitosten opiskelijoiden terveydenhuollon on tähän saakka järjestänyt kunta. Jatkossa palveluista vastaavat hyvinvointialueet.

Ylioppilaiden terveydenhuoltosäätiö YTHS:n palvelut uudistettiin viime vuonna ja ne pysyvät samankaltaisina.

6. Terveyskeskuksen voi jatkossakin valita itse

Lain mukaan terveyskeskuksen voi jatkossakin valita itse. Terveysaseman voi valita myös oman hyvinvointialueen ulkopuolelta, samoin kuin nykyisinkin.

7. Omaishoitajien tukia voidaan yhtenäistää

Hyvinvointialue päättää jatkossa omaishoidon tuen suuruuden, ja myöntöperusteet yhtenäistetään. Minimisummat ovat vuonna 2022 423,61 euroa ja 847,22 euroa, riippuen hoidon raskaudesta. Niillä alueilla joilla tukea on maksettu minimiä enemmän, voidaan summaa alentaa minimiin.

8. Rahoitus tarpeen mukaan

Hyvinvointialueille myönnettävän rahoituksen määrä per asukas vaihtelee alueen mukaan. Rahoitus koostuu valtion bujetista ja palvelumaksuista.

Noin 80 prosenttia rahasta tulee alueen tarpeen perusteella, joka määräytyy THL:n tarveindeksien mukaan. Siihen lasketaan muun muassa se kuinka paljon alueella on sairastavuutta.

Asukasperusteinen osuus summasta on noin 16 prosenttia ja loput neljä ovat olosuhteiden mukaan jaettua. Siihen vaikuttavat esimerkiksi saaristolaisuus ja vieraskielisyys.

Aiemmin kun raha on tullut yksittäisistä kunnista, niiden välillä on ollut suuria eroja.

Osa alueista saa rahaa käyttöönsä nykyistä enemmän ja osa vähemmän. Rahoitukseen liittyy vielä paljon epävarmuutta.

9. Pelastusala soten kanssa samalla kukkarolla

Myös pelastusala siirtyy hyvinvointialueiden hoidettavaksi. Sen rahoitusta ei ole korvamerkitty alueiden budjeteissa, mutta rahoituksen perusteissa kuitenkin esitetään pelastustoimen rahoitus erillään. Hyvinvointialue voi näin seurata, että pelastustoimen budjettiosuus vastaa sen osuutta valtion rahoituksesta.

Hyvinvointialueen hallitus ja valtuusto viime kädessä jakavat rahat sote-toimintojen ja pelastustoimen kesken.

Pelastustoimen budjetti koko summasta on noin kaksi prosenttia.

Juttuun haastateltiin asiantuntijana hankejohtaja Jouko Luukkonen Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueelta.

Mikä sinua mietityttää uusissa hyvinvointialueissa? Keskustelu on auki 22. tammikuuta kello 23:een asti.