Hyppää sisältöön

Eduskunnan oikeusasiamiehelle ennätysmäärä kanteluita viime vuonna – apulaisoikeusasiamies perkaa syitä: Suomalaiset osaavat kannella

Viimeisen kolmen vuoden aikana kanteluiden määrä on kasvanut lähes 40 prosentilla. Maija Sakslinin mukaan suomalaiset ovat hyvin tietoisia oikeuksistaan.

Eduskunnan apulaisoikeusasiamies Maija Sakslin. Kuva: Markku Pitkänen / Yle

Eduskunnan oikeusasiamiehelle tuli viime vuonna ennätysmäärä kanteluita (siirryt toiseen palveluun), kertoi oikeusasiamiehen toimisto keskiviikkona. Kanteluita saapui yli 7 730. Se on noin 700 enemmän kuin toissa vuonna.

Myös vuosi 2020 oli ennätysvuosi kantelumäärissä. Viimeisen kolmen vuoden aikana kanteluiden määrä on kasvanut lähes 40 prosentilla.

Isoimmat kantelumäärät koskivat viime vuonna terveydenhuoltoa, sosiaalihuoltoa ja poliisin hallinnonalaa. Näistä eniten kasvua oli terveydenhuoltoon liittyvissä kanteluissa.

Eduskunnan apulaisoikeusasiamiehen Maija Sakslinin mukaan yhtenä syynä kanteluiden määrän nousuun on suomalaisten hyvä tietoisuus oikeuksistaan.

– Mahdollisuus kannella tunnetaan ja tiedetään. Suomalaiset ja Suomessa asuvat ihmiset tuntevat oikeutensa ja haluavat yleisestikin huolehtia siitä, että toiminta tässä maassa on lainmukaista, Sakslin sanoi Radio Suomen Päivän haastattelussa perjantaina.

Sakslinin mielestä myös median uutisoinnilla on ollut viime vuosina osansa kanteluiden määrän kasvussa.

– Mitä enemmän mediassa käsitellään erilaisia asioita, sitä enemmän meille tulee kanteluita.

Sakslinin mukaan kantelut on hyvä asia myös laajemmin kuin pelkästään yksilön oikeusturvan näkökulmasta.

– Arvostamme informaatiota, mitä me saadaan ihmisten kautta. Kantelu voi olla yksittäisen ihmisen asia, mutta samalla asiasta voi tulla esiin jokin suurempi epäkohta.

Nuhteet yleensä tehoavat – "Suomessa kunnioitetaan lakeja"

Maija Sakslin arvioi, että sosiaali- ja terveyspalveluihin liittyvien kantelujen määrät ovat suuria, koska näihin palveluihin liittyy yleensä paljon kohtaamisia viranomaisten kanssa.

Kantelujen ratkaisuissa oikeusasiamies voi muun muassa esittää käsityksensä jostain asiasta, kiinnittää viranomaisen huomiota johonkin asiaan tai antaa huomautuksen eli nuhdella.

Sakslinin mukaan oikeusasiamiehen antamat ehdotukset johtavat yleensä toiminnan korjaamiseen.

– Suomalainen yhteiskunta on erittäin hyvä toimintaympäristö, jossa kunnioitetaan lakeja. Kun ylimmät laillisuusvalvojat jotain toteavat, niin se yleensä pannaan toimeen, vaikka me ei voida määrätä ketään toimimaan tietyllä tavalla, Sakslin sanoi.