Hyppää sisältöön

Bidenin vaikea vuosi

Tällä viikolla Joe Biden on ollut tasan vuoden Yhdysvaltain presidenttinä. Alkuvuosi sujui hyvin, mutta nyt presidentin kannatusluvut rämpivät pohjalukemissa.

Jo lähtöasetelma oli karmea. Kun kongressi loppiaisena kokoontui vahvistamaan Joe Bidenin valinnan Yhdysvaltain presidentiksi, kongressirakennus vallattiin.

Valtaus näytti hetken kääntävän republikaanit Donald Trumpia vastaan. Mutta vuoden edetessä republikaanit ovat asettuneet tukevasti Trumpin vaalivilppivalheen taakse. Se on varjostanut Bidenin presidenttikautta koko ensimmäisen vuoden.

Kongressin valtaajia loppiaisena 2021. Kuva: Michael Nigro /AOP

Kaikesta huolimatta Bidenin kausi alkoi lupaavasti.

Georgiassa täytevaali toi demokraateille niukimman mahdollisen enemmistön senaattiin.

Kun kongressin molempien kamarien hallinta on presidenttipuolueella, Bidenilla näytti periaatteessa olevan hyvät mahdollisuudet sisäpoliittisten uudistusten edistämiseen.

Kauan odotetut koronarokotukset lähtivät USA:ssa hyvin käyntiin ja optimismi kasvoi.

Bidenin virkaanastujaisten päähuomion taisivat varastaa senaattori Bernie Sandersin lapaset. Se oli ehkä symbolista, sillä monet Bidenin suurimmista ongelmista tänä vuonna ovat johtuneet oman puolueen edustajista. Kuva: Greg E Mathieson Sr. / AOP

Talous elpyy nopeasti

Huomioiden Yhdysvaltain valtavan kahtiajakautumisen, myös Bidenin vastustajien määrä oli alussa suhteellisen pieni, vain noin 35 prosenttia amerikkalaisista suhtautui presidentin toimintaan kielteisesti.

Biden sai maaliskuussa myös läpi uuden talouden elvytyspaketin, amerikkalaiset saivat taas valtion lähettämiä sekkejä postissa.

Edellisen vuoden massatyöttömyys muuttui hämmästyttävän nopeasti suorastaan työvoimapulaksi.

Mutta jälkikäteen on näyttänyt siltä, että rahaa taivaalta -politiikka tuotti myös ongelmia.

Amerikkalaisten valtava into ostaa tavaroita synnytti osaltaan maailmanlaajuisen kuljetuskriisin. Samalla inflaatio eli hintojen nousu lähti liikkeelle tavalla, jota ei ollut nähty yli 40 vuoteen.

Damian Maculam tankkaa Los Angelesissa joulukuussa. Bensiinin hinta nousi tuolloin Yhdysvalloissa ennätyslukemiin. Kuva: Al Seib /AOP

Putin sotki ulkopoliittiset suunnitelmat

Ulkopolitiikassa Biden haluaa lisätä omien liittolaisten luottamusta Yhdysvaltoihin Trumpin kauden jälkeen.

Toinen julkilausuttu tavoite on halu haastaa vahvemmin Kiinaa.

Mutta kesällä ongelma nimeltä Vladimir Putin nousi etulinjaan.

Vladimir Putin ja Joe Biden keskustelivat videon välityksellä 7. joulukuuta 2021. Kuva: Kremlin Press Office /handout( AOP

Venäjä alkoi keväällä kasasta joukkoja Ukrainan rajalle ja pakotti Bidenin kääntämään huomionsa sinne.

Bidenin ja Putinin huippukokous kesällä sai paljon näkyvyyttä. Se oli kuitenkin suurempi voitto Putinille, jolle pelkkä kokouksen järjestäminen toimi todisteena Venäjän suurvalta-asemasta.

Ja huippukokous ei kriisiä ratkaissut, nyt tilanne Ukrainan suunnalla on entistä pahempi.

Itsenäisyyspäivänä näytti valoisalta, mutta alamäki oli jo alkanut

Mutta vielä Yhdysvaltain itsenäisyyspäivänä heinäkuun 4. päivänä Bidenin asema näytti suhteellisen valoisalta, myös suosio oli vielä korkealla.

– Tämä itsenäisyyspäivä on aivan erityinen juhlapäivä. Nousemme vuosien pimeydestä. Takana on vuosi pandemiaa ja eristystä, tuskaa, pelkoa ja pakahduttavia menetyksiä, Biden julisti itsenäisyyspäivän puheessaan.

– Miettikää, missä jamassa kansakuntamme oli vuosi sitten. Miettikää, missä jamassa te itse olitte. Ja ajatelkaa, miten pitkälle olemme päässeet, Biden hehkutti.

Mutta juuri samaan aikaan Bidenin ongelmat alkoivat kasvaa.

Rokotusten vastustajien mielenosoitus Salemissa, Oregonissa 9. heinäkuuta 2021. Kuva: John Rudoff /AOP

Rokotusten nopea eteneminen pysähtyi rokotusvastaisuuden kasvaessa erityisesti republikaanien vahvoilla tukialueilla. Deltamuunnoksen nousu herätti myös amerikkalaiset siihen, että koronakriisi ei lopukaan nopeasti.

Demokraattien vasemmistosiiven äänekkäät vaatimukset tuntuivat monista keskitien amerikkalaisista menevän liian pitkälle. Samoin esimerkiksi kiihtynyt keskustelu siitä, millaisin sanankääntein erilaisista vähemmistöistä on sopivaa puhua ja siihen liittynyt niin sanottu cancel-kulttuuri ärsyttivät myös monia perinteisiä liberaaleja.

Republikaanien on ollut helppo leimata demokraatit tavallisesta kansasta vieraantuneeksi älymystöksi.

Bidenin kannatus alkoi kääntyä laskuun jo heinäkuussa.

Sitten iski taliban.

Kabulin katastrofi

Bidenin presidenttikauden toistaiseksi näyttävin epäonnistuminen tapahtui Kabulissa elokuun puolivälissä.

Monelle ensimmäisen virkavuotensa ongelmalle Biden tuskin olisi voinut itse mitään. Koronaviruksen muuntautumista hän ei olisi kyennyt estämään.

Mutta Afganistanin sodan loppunäytöksestä Biden kantaa suuren vastuun.

Yli 600 afganistanilaista pakkautui Yhdysvaltain ilmavoimien koneeseen Kabulin valtauspäivänä 15. elokuuta 2021. Kuva: USAF / AOP

Biden teki itse keväällä päätöksen Yhdysvaltain vetäytymisestä Afganistanista, vastoin oman sotilasjohtonsa ja eurooppalaisten liittolaisten toiveita.

Talibanin nopea valtaannousu Afganistanissa toteutti pahimmat skenaariot. Yhdysvaltain historian pisin sota päättyi noloimmalla mahdollisella tavalla.

Selvä enemmistö yhdysvaltalaisista kannatti vetäytymistä Afganistanista. Mutta kuvat Kabulin lentokentän kaaoksesta jäävät historiaan.

Elokuun lopussa Bidenin vastustajien määrä ohitti kannattajien määrän, ja sen jälkeen tilanne ei ole korjaantunut, pikemminkin päinvastoin.

Valtavat hankkeet takkuavat

Joe Biden haluaa jäädä historiaan suurena presidenttinä, joka toteutti suuria sisäpoliittisia uudistuksia Franklin D. Rooseveltin tapaan.

Presidentin tarkoitus on ollut muun muassa kunnostaa teitä ja siltoja sekä kohentaa lapsiperheiden asemaa.

Hän on halunnut parantaa esikouluja ja luoda toimivat liittovaltion lapsilisä-, perhe- ja sairausvapaajärjestelmät.

Myös ilmastonmuutoksen torjuntapaketti on hyvin suuri.

Bidenin ohjelmat olivat alun perin yli 5 000 miljardin dollarin arvoinen kokonaisuus, mutta niiden läpimeno takkuaa.

Presidentin kannalta ongelmallisinta on ollut demokraattien oma sisäinen riitely.

Joe Biden puhuu Valkoisen talon lehdistöhuoneessa tammikuussa 2022. Kuva: Oliver Contreras / AOP

Erityisesti kaksi demokraattipuolueen oikean laidan senaattoria, arizonalainen Kyrstin Sinema ja länsivirginialainen Joe Manchin ovat toistuvasti olleet presidentin hankkeiden vastustajia.

Yhdysvaltain senaatissa kahden pääpuolueen puntit ovat aivan tasan, kummassakin leirissä on täsmälleen 50 senaattoria. Mutta tasatilanteessa senaatissa puhetta johtava varapresidentti Kamala Harris voi äänestää, joten demokraatit voivat saada kasaan pienimmän mahdollisen enemmistön.

Mutta yksikin vastaan äänestävä demokraattisenaattori pystyy kaatamaan tämän enemmistön.

Juuri siksi aikaisemmin valtakunnallisesti tuntematon pikkuosavaltiota edustava Joe Manchin on noussut presidentin kenties suurimmaksi ongelmaksi.

Senaattori Joe Manchin edustaa Länsi-Virginiaa, jonka taloudessa hiilikaivoksilla on suuri merkitys. Kuva: JIM LO SCALZO Jim Lo Scalzo / EPA

Marraskuussa Biden sai vihdoin läpi laajan infrastuktuuripaketin, osin republikaanien äänillä. Osa sosiaalituista, kuten lapsilisäohjelma, on saatu läpi väliaikaisina ratkaisuina.

Mutta keskeinen lakipaketti, joka sisältää pysyvämpiä perhe- ja sairausvapaauudistuksia sekä ilmasto-ohjelman, uhkaa kaatua yhden oman puolueen edustajan vastukseen.

Valkoinen talo ja senaattori Manchin ovat neuvotelleet viikkotolkulla paketin yksityiskohdista. Mutta juuri ennen joulua Manchin julisti, ettei tule hyväksymään lakia.

Monet demokraatit epäilevät nyt, ettei Manchin ollut koskaan valmis äänestämään lakipaketin puolesta ja siten presidentti hukkasi suunnattomasti energiaa turhiin neuvotteluihin oman puolueensa senaattorin kanssa.

Biden yrittää nyt saada pienempiä osia (siirryt toiseen palveluun) paketista läpi, mutta esimerkiksi suositut ja vaikutuksiltaan hyvin merkittävät määräaikaiset lapsilisät (siirryt toiseen palveluun) ovat päättymässä Manchinin vastustukseen.

Osavaltioiden vaalilait uhkaavat USA:n demokratiaa

Mutta Yhdysvaltain tulevaisuuden kannalta vielä tärkeämpi saattaa olla vaalilakiuudistus.

Viime vuonna lukuisissa republikaanien hallitsemissa osavaltioissa on säädetty uusia vaalilakeja, joiden tosiasiallinen tarkoitus on vaikeuttaa demokraatteja tukevien ryhmien äänestämistä, esimerkiksi postiäänestystä hankaloittamalla, sekä päästä vaikuttamaan suoraan ääntenlaskentaan.

Taustalla on Donald Trumpin perätön vaalivilppiväite, johon hyvin monet republikaanit uskovat.

Demokraattien vastaisku on yrittää säätää liittovaltion tasolla kaksi vaalilakia, jotka jyräisivät nämä osavaltiolait.

Mielenosoittajat vaativat liittovaltion vaalilakien säätämistä Martin Luther King Jr:n muistopäivänä 17.1.2022. Eturivissä on Kingin jälkeläisiä. Kuva: Allison Bailey / AOP

Mutta lait ovat jumittuneet senaattiin. Pystyäkseen säätämään lait demokraattien pitäisi ensin kumota senaatin määräenemmistösääntö. Senaatin sisäinen sääntö edellyttää useimpien lakien säätämiseksi 60 senaattorin ääntä, mutta tuo säännös olisi mahdollista kumota, jos kaikki demokraatit äänestävät kumoamisen puolesta.

Määräenemmistö, niin sanottu filibuster-sääntö on senaatin oma sisäinen menettelytapasääntö eikä perustu perustuslakiin. Siksi sen kumoaminen olisi mahdollista yksinkertaisella enemmistöllä. Mutta sen kumoaminen olisi itsessään raju toimenpide.

Viime viikolla Biden vetosi voimakkaasti demokraatteihin, jotta nämä kumoaisivat määräenemmistösäännöksen ja säätäisivät sen jälkeen vaalilait.

– Jos epäonnistumme nyt, nämä osavaltiot voivat jatkaa lakien muuttamista. Ei vain sitä kuka pääsee äänestämään, vaan kuka laskee äänet, Biden sanoi.

– Siinä on kyse vaalien kaappaamisesta. Siksi tämä asia on tärkeämpi kuin mikään aiempi, Biden jyrisi.

Senaattori Joe Manchin keskustelee kollegoidensa kanssa ennen senaattori Harry Reidin muistotilaisuutta tammikuussa 2022. Manchinia on painostettu kuukausia äänestämään Bidenin hankkeiden puolesta. Kuva: Bill Clark / AOP

Keskiviikkona hanke kuitenkin kaatui senaatin äänestyksessä. Sekä Joe Manchin että Kyrstin Sinema vastustivat määräenemmistön kumoamista.

Tällä hetkellä myös vaalilakien läpimeno näyttää hyvin epävarmalta.

Kannatusluvut pudonneet Trumpin tasolle

Bidenin ensimmäinen vuosi päättyy synkissä tunnelmissa.

Hänen tärkeimmät uudistuksensa takkuavat, koronatilanne on erittäin paha, inflaatiosta on tulossa vaikea ongelma ja turvallisuuspoliittinen tilanne Euroopassa on kireä.

Toisen maailmansodan jälkeen ainoastaan Donald Trump on ollut ensimmäisen virkavuotensa lopussa epäsuositumpi presidentti kuin Biden. Eikä siinäkään enää suurta eroa ole.

Lue myös: