Hyppää sisältöön

Helsingin pörssi sulkeutui kovassa laskussa, hermoilu levisi Yhdysvalloista – "Pörssit hermoilevat, kun korot kiristyvät", sanoo analyytikko

Helsingin pörssin yleisindeksi painui pörssipäivän päätteeksi yli kolme prosenttia miinukselle. Pörssit laskivat Yhdysvaltain osakemarkkinoiden perässä perjantaina ympäri Eurooppaa ja Aasiaa.

Helsingin pörssi on kasvanut useita kymmeniä prosentteja koronakevään 2020 romahduksesta lähtien. Kuva: Silja Viitala / Yle

Helsingin pörssi sulkeutui perjantaina voimakkaassa laskussa.

Pörssin kokonaiskehitystä kuvaava yleisindeksi päätyi 3,1 prosenttia miinukselle.

Suurista yhtiöistä kurssi laski perjantaina erityisen voimakkaasti esimerkiksi konepajayhtiö Cargotecillä ja Konecranesilla, joiden kursseja painoi verrokkiyhtiön, itävaltalaisen kilpailijan Palfingerin antama tulosvaroitus. Molemmat yhtiöt painuivat miinukselle yli seitsemän prosenttia.

Viime vuosien pörssiraketin, teknologiayhtiö QT Groupin kurssista suli perjantaina yli kahdeksan prosenttia.

Kurssit olivat alamäessä ympäri Eurooppaa. Esimerkiksi Tukholman ja Köpenhaminan pörssit laskivat yli kaksi prosenttia.

Pörssit painuvat pakkaselle Yhdysvaltain osakemarkkinoiden perässä, missä tärkeimmät osakeindeksit putosivat eilen torstaina rumasti. S&P 500 -indeksi on syöksynyt viidessä päivässä yli viisi prosenttia, ja lasku jatkui yhä perjantaina.

OP-ryhmän pääanalyytikko Antti Saari toteaa, että pörssien lasku ympäri maailmaa on seurausta ennen kaikkea Yhdysvaltojen korkonäkymistä.

– Siellä pörssit hermoilevat sitä, että korot tulevat kiristymään aika paljon kovemmalla tahdilla kuin vielä hetki sitten odotettiin.

Yhdysvaltain keskuspankki Fed ennakoi kuluvalle vuodelle jopa neljää koronnostoa. Syynä on Yhdysvalloissa villinä laukkaava inflaatio, joka on korkeampaa kuin vuosikymmeniin.

– Samalla Fed on vihjannut, että se ryhtyisi pienentämään tasettaan. Nämä seikat ovat saaneet osakesijoittajat hermoilemaan, Saari sanoo.

Korkojen nousu osuu erityisesti teknologiayhtiöihin, joiden huippukorkeat osakekurssit nojaavat tulevaisuudessa siintäviin tuotto-odotuksiin pikemmin kuin nykyiseen tulostasoon.

Saari toteaa, että vaikka Yhdysvalloissa alkaneella tuloskaudella on kerrottu mainioista tuloksista, yhtiöt ovat antaneet paikoin varovaisen sävyisiä kommentteja esimerkiksi kustannusten noususta.

Yhdysvalloista levinneen hermoilun lisäksi Euroopan pörssejä painaa yhä jatkuva komponenttipula, mikä nostaa etenkin konepajojen tuotekustannuksia. Saaren mukaan komponenttipula osuu moniin eurooppalaisyhtiöihin jopa pahemmin kuin yhdysvaltalaisiin firmoihin.

Paino on siirtymässä kasvuyhtiöistä arvoyhtiöihin

OP:n Saari ei usko pitkäkestoiseen laskumarkkinaan, vaan kyse on hänen mukaansa korjausliikkeestä.

Päivän pörssilasku ei siis kerro paljoakaan pidemmän aikavälin kehityksestä.

Jos katsotaan historiaa, osakemarkkinoilla korkojen nousujaksot ovat olleet yleensä positiivista aikaa.

– Jotta korot voivat nousta, taloudella pitää mennä hyvin ja silloin yhtiöiden tulokset kasvavat. Tuloskasvu on isossa kuvassa ylivoimaisesti tärkein osakekursseja ohjaava tekijä, Saari toteaa.

Varsinaiset pörssiromahdukset johtuvat tyypillisesti talouden yllättävistä shokeista. Nyt kyse ei ole siitä.

Toimialojen välillä nähtävät suuret erot kurssilaskuissa antavat kuitenkin osviittaa myös pidemmän ajan odotuksista. Miinusta tulee nyt etenkin kasvuyhtiöille, mutta joissakin arvo-osakkeissa on nähty alkuvuonna jopa nousua.

– Odotettavissa on, että nyt on edessä arvoyhtiöiden vuosi kasvuyhtiöiden pitkän valtakauden jälkeen, Saari arvioi.

Kasvuyhtiöiden eli firmojen, joilta odotetaan tulevaisuudessa valtaisia voittoja, markkina-arvot ovat kasvaneet vuosien 2007–2009 finanssikriisistä lähtien tuhansia prosentteja.

Markkina-arvoltaan tasaisemmat, mutta tyypillisesti vakaata osinkoa maksavat arvoyhtiöt ovat samaan aikaan jääneet kurssikehityksillään kasvuyhtiöiden jalkoihin.

Lue lisää: