Hyppää sisältöön

Kahnausta kaduilla

Pääkaupunkiseudun katujengit edustavat tiettyjä kaupunginosia. Poliisilla on tällä hetkellä tutkinnassa eriasteisia väkivallantekoja ympäri kaupunkia "blockien" yhteenottojen jäljiltä.

Loppuvuodesta 2019 parikymppinen Irakista Suomeen muuttanut mies alkoi striimata sosiaaliseen mediaan holtittomia tempauksia.

Ensin hän varasti kauppakeskuksesta kalliin takin suorassa lähetyksessä omalla Instagram-sivullaan. Sitten varasti kengät suorassa somelähetyksessä, jota tuhannet ihmiset, pääasiassa nuoret, seurasivat.

Miehestä tuli ilmiö ja seuraajamäärät kasvoivat. Striimien kommenttien perusteella osa piti toimintaa älyvapaana, osaa se viihdytti.

Huomionhakuisten tempausten lomassa miehen rikoshistoria on venähtänyt pitkäksi. 21-vuotias on esimerkki ilmiöstä, jossa ihannoidaan väkivaltaa, jengiytymistä ja gangstakulttuuria ja jossa sosiaalisella medialla on keskeinen rooli. Rikoksista kuvataan videoita tai ne striimataan suorana lähetyksenä nuorten suosimissa somekanavissa.

Tällä hetkellä mies istuu vangittuna. Häntä epäillään törkeästä henkeen tai terveyteen kohdistuvan rikoksen valmistelusta ja törkeästä ryöstöstä, ampuma-aserikoksesta sekä törkeästä pahoinpitelystä.

Mies otettiin kiinni, kun poliisi esti viime lokakuussa katujengien välisen joukkotappelun, jonka oli määrä tapahtua rap-keikalla ravintola Kaivohuoneella. Kyseessä oli merkittävin katujengeihin liittyvä tapaus, jonka poliisi on estänyt.

Vuonna 2000 syntyneen miehen uusimmat rikosepäilyt koskevat ampuma-aserikosta ja törkeää pahoinpitelyä. Tapahtumapaikkana näissä epäillyissä rikoksissa on Espoo.

Helsingin rikospoliisin johtaja Markku Heinikari ei voi ottaa kantaa henkilöihin, mutta Kaivohuoneen valmistelurikoksesta vangittuina olevista kolmesta henkilöstä kaksi vangittiin viime viikolla Espoon tapahtumista.

– Epäillään, että nämä jengiläiset ovat ampuneet aseella useita laukauksia kohti omakotitaloa, jossa on ollut kotijuhlat käynnissä. Siellä on ollut nuoria ja myös toisen jengin jäseniä sisällä. Siinä on ollut ihan konkreettista vaaraa näille henkilöille, Heinikari kommentoi.

Lisäksi miestä vastaan on aiemmin nostettu syyte törkeästä lapsenraiskauksesta ja raiskauksesta.

Helsingin rikospoliisin johtaja Markku Heinikari.
Pääkaupunkiseudun katujengit leimautuvat tiettyihin kaupunginosiin. Jengien välillä on nähty jo ampumatapauksia ja vakavia väkivallantekoja, Helsingin rikospoliisin johtaja Markku Heinikari kertoo.

Keväällä 2020 Helsingissä alettiin puhua teinien puukkoryöstöistä (siirryt toiseen palveluun). Poliisin mukaan ilmiössä keskeistä oli kalliiden vaatteiden ihannointi. Tekovälineenä käytettiin usein puukkoa tai nyrkkirautaa ja saaliina oli esimerkiksi merkkivaatteita, kuulokkeita ja pieniä summia rahaa.

Rikoksia yhdistettiin roadman-kulttuuriin, joka on peräisin Britanniasta. Roadmanilla tarkoitetaan väkivaltaista, mahdollisesti katujengiin kuuluvaa ja usein teräasetta mukanaan kantavaa nuorta miestä. Poliisin mukaan teräaseita ja astaloita on viime vuosina takavarikoitu aiempaa enemmän alaikäisiltä. Roadman-kulttuuriin liitetään myös kalliit, tietyn merkkiset vaatteet ja erilaiset rap-genret kuten drill ja trap.

Helsingin käräjäoikeuden papereista selviää, että mies on muun muassa myynyt anastettua merkkireppua eteenpäin ja tunkeutunut väkivallalla uhaten kotibileisiin Helsingissä. Lisäksi hän on pahoinpidellyt miehen pyydettyään tältä huumeita ja saatuaan kieltävän vastauksen.

Heinikarin mukaan pääkaupunkiseudulla toimii vajaat kymmenen katujengiä, ja niissä keskeisiä henkilöitä on satakunta. Valtaosa heistä on ulkomaalaistaustaisia nuoria miehiä ja mukana on myös alaikäisiä. Poliisin tutkinnassa on useita katujengeihin liittyviä törkeitä väkivaltarikoksia sekä ampumistapauksia, joissa vaarassa on ollut myös sivullisia.

Loppukesästä Vantaalla tapahtuneessa katujengien välisessä yhteenotossa loukkaantui vakavasti yksi katujengeihin liittyvä henkilö. Espoossa taas sivullisen ihmisen asuntoon lensi luoti, kun katujengeihin liittyvät henkilöt käyttivät asetta kerrostalon pihalla.

Meillä on vielä ihan suhteellisen hyvä tilanne täällä, kun pystytään muutamilla kiinniotoilla rauhoittamaan selkeästi tätä tilannetta, mutta samaan hengenvetoon voin sanoa, että siellä pinnan alla kuplii koko ajan.

Markku Heinikari, Helsingin rikospoliisin päällikkö

Somesta löytyy videoita, jossa vangittuna oleva 21-vuotias mies räppää. Videopalvelu Youtubessa on hänen musiikkivideoitaan, joissa viuhuu puukkoja, aseita, naisia ja kalliita autoja. Videoilla miesjoukko uhoaa kommandopipot päässään.

Miehen musiikkivideoissa toistuu jengitunnus, jolla viitataan tiettyyn käsiaseeseen. Lisäksi mies antaa somessaan kuvan, että samaisella jengillä olisi oma “label” eli levy-yhtiö. Mistään todellisesta levy-yhtiöstä ei kuitenkaan löydy viitteitä.

Eräässä musiikkivideossa mies kävelee ulos vankilasta ikään kuin olisi vapautumassa sieltä. Mies siis haluaa tulla yhdistetyksi mielikuvaan vaarallisesta katurikollisesta.

Ylen haastatteleman musiikkivideon ohjaajan mukaan vankilan edessä kuvattu kohtaus oli kuitenkin näytelty. Ohjaaja ei myöskään kokenut, että mies ja hänen musiikkivideollaan esiintyneet henkilöt olisivat kaikki osa jotain tiettyä katujengiä, vaan pikemminkin porukka kavereita ja tuttavia, jotka halusivat olla mukana musiikkivideolla.

Haluaako ne (väkivaltaiset nuoret), että tästä tulee Ruotsi? Ei tästä tule. Me ollaan Suomessa, ja jengin oma elämä vaan kärsii näistä väkivaltaisuuksista.

Kevin Tandu, räppäri ja promoottori

Yle on haastatellut myös neljää katujengiläisten lähipiiriin kuuluvaa tai niiden liikkeitä seuraavaa nuorta, joiden mukaan Suomen katujengeissä on kyse ”Ruotsin meiningin larppaamisesta”. Ruotsissa surmataan tällä hetkellä ampuma-aseilla enemmän ihmisiä kuin koskaan. Kyse on usein rikollisjengien välisistä reviiririidoista tai yhteenotoista.

Joukko pääkaupunkiseudulla asuvia nuoria pyrkii luomaan ”biiffiä” eli erimielisyyttä eri ”blockien” eli kaupunginosien välille. Mallia on otettu Ruotsin lisäksi Yhdysvalloista, jossa eri kaupunginosien katujengien ja räppäreiden välillä on raakaa väkivaltaa ja jopa tappoja sekä murhia.

Ylen tietojen mukaan Kaivohuoneelle suunnitellussa joukkotappelussa oli kyse nimenomaan ”blockien” ja räppäreiden välisestä kränästä, joka alkoi alun perin sosiaalisessa mediassa ja eskaloitui loppusyksystä.

Poliisi havaitsi tilanteen vakavoitumisen syksyn kynnyksellä ja aloitti salaisen tiedonhankinnan rikosten ennaltaehkäisemiseksi.

Kaivohuoneen peruutetun Nonstop-nimisen tapahtuman ”host” eli järjestäjä Kevin Tandu kertoo Ylelle, että järjestäjätiimi oli lokakuisena perjantaina aamusta asti tietoinen siitä, että ainakin TikTokissa ja Snapchatissa pyörii sisältöä, jossa uhataan illan pääartisteja muun muassa puukotuksella.

Tandu kertoo saaneensa itsekin päivällä somepalvelu Snapchatissa tuntemattomilta henkilöiltä puhelun, jossa häntä uhattiin väkivallalla, mikäli hän ei kertoisi järjestetäänkö illan keikkaa vai ei.

Ylen tietojen mukaan vangittu someräppäri oli ladannut Snapchatiin kuvan, jossa hän poseerasi toisen miehen kanssa. Kuvan yhteydessä julkaistun tekstin voitiin tulkita olevan ”dissi” eli solvaus ja uhkaus illan pääesiintyjiä ja heidän edustamaansa kaupunginosaa kohtaan. Yle yritti tavoittaa illan pääesiintyjiä tätä juttua varten tuloksetta.

– Blockien välillä on ollut jonkin sortin kränää, mutta ilmeisesti siinä on mennyt monet draamat sekaisin, vangitun räppärin tuttu kommentoi Ylelle.

Tandun mukaan Kaivohuoneen portsareiden kanssa sovittiin päivän aikana, että illan tapahtumassa olisi tiukennetut turvajärjestelyt. Lisäksi poliisi oli paikalla soundcheckin aikaan turvaamassa tilannetta, kun Tandu itse saapui paikalle.

Paikalle kokoontui jo iltapäivällä myös ulkopuolisia katsomaan, mitä tapahtuu, Tandu muistelee. Lopulta poliisi päätyi perumaan tapahtuman väkivallan uhan takia. Someräppäri ja yhdeksän muuta miestä otettiin kiinni samana päivänä. 21-vuotias mies vangittiin yhdessä 25-vuotiaan toisen miehen kanssa.

Ylen haastatteleman rap-asiantuntija Osmonautin eli Oskari Salon mukaan kyseessä oli ensimmäinen kerta, kun hän on tuntenut olonsa varautuneeksi rap-keikalle menemisestä. Hän kertoo saaneensa viestejä ystäviltään, joissa häntä kehotettiin pysymään turvassa. Tällaisia kehotuksia hän ei ollut ikinä ennen kuullut ennen keikkaa.

Kaivohuoneelle suunniteltu väkivaltarikos sekä Espoossa tapahtunut ampuma-aserikos kuuluvat samaan kokonaisuuteen, joka saatetaan tammi-helmikuun vaihteessa syyteharkintaan. Poliisin on määrä kertoa silloin lisää katujengirikollisuudesta pääkaupunkiseudulla.

Helsingin rikospoliisin johtaja Markku Heinikari.
Sosiaalisessa mediassa tapahtuva katujengien välinen nokittelu konkretisoituu reaalielämässä vakavina väkivallantekoina, Helsingin rikospoliisin johtaja Markku Heinikari kertoo.

Kaivohuoneelle suunniteltu väkivaltarikos ei ollut ensimmäinen kerta, kun someräppäri pyrki olemaan väkivaltainen toista räppäriä kohtaan.

Alkuvuodesta 2020 Helsinkiin saapui keikkailemaan yhdysvaltalainen rap-artisti. Nyt vangittuna oleva someräppäri uhosi somekanavillaan ”jumppaavansa” eli käyvänsä kadulla jenkkiräppärin kimppuun, mikäli näkisi tämän Helsingissä.

Mies sai vihiä, että yhdysvaltalainen liikkuisi Helsingin keskustassa. Hän suuntasi keskustaan ja striimasi Instagram-sivullaan, kuinka hän etsi miestä ja lopulta löysi tämän. Striimistä löytyvällä kuvankaappauksella mies käy räppärin kimppuun. Samalla jenkkiräppärin seurueen jäsenet yrittävät huutaa, että kyseessä ei ole räppäri. ”Tää on video! Tää on feikki!”

Pahoinpitelyn kohteeksi joutuikin väärä henkilö. Jenkkiä esitti suomalainen nuori, joka oli kavereidensa kanssa kuvaamassa somea varten videota, jossa hän esittää kyseistä räppäriä.

Someräppäri tuomittiin syksyllä 2020 ehdolliseen vankeuteen tapauksesta. Miehen kertoman mukaan hän oli aidosti luullut hyökänneensä muusikon kimppuun, sillä tämän luona oli ollut hieno auto ja paljon ihmisiä.

Jengiytymistä on havaittavissa myös muissa isommissa suomalaisissa kaupungeissa, kuten Turussa. Räppäri ja promoottori Kevin Tandu pitää huolestuttavana kehityssuuntaa, jossa mallia otetaan naapurimaan katujengeistä.

– Haluaako ne (väkivaltaiset nuoret), että tästä tulee Ruotsi? Ei tästä tule. Me ollaan Suomessa, ja jengin oma elämä vaan kärsii näistä väkivaltaisuuksista, Tandu sanoo.

Kuva: Kuva: Silja Viitala / Yle, kuvamanipulaatio: Joonas Haverinen / Yle

Mediassa on käyty keskustelua siitä, onko Helsingissä katujengejä vai ei. Helsingin nuorisotyöntekijät sanovat, että he eivät ole havainneet katujengiytymistä, poliisi taas on.

Se kuitenkin tiedetään, että Helsingin väkivaltarikostilastoissa korostuvat ulkomaalaistaustaiset nuoret eli nuoret, joiden kumpikin tai ainoa tiedossa oleva vanhempi on syntynyt ulkomailla.

Youtubesta löytyy useampikin video, jossa vangittu someräppäri kertoo, miten hän päätyi Suomeen. Omien sanojensa mukaan hän saapui Suomeen 16-vuotiaana yksin Irakin Kurdistanista oleskeltuaan ensin ainakin Bulgariassa ja Tanskassa. Yle ei pystynyt varmistamaan miehen kertomusta virallisista asiakirjoista.

Ulkomaalaistaustaisuus itsessään ei ole syy rikoksiin ajautumiseen, mutta joissain tapauksissa huono-osaisuus, kontrollin puute ja kielteiset elämänkokemukset voivat lopulta johtaa väkivaltarikoksiin.

Rikosalttiuden taustalla on sosioekonomista huono-osaisuutta eli matalaa koulutus- ja tulotasoa. Miehen omien sanojen mukaan hän ei ole viihtynyt koulussa, eikä ilmeisesti töitäkään ole löytynyt.

Lisäksi kokemukset syrjinnästä ja rasismista ovat rikollisuuden riskitekijöitä.

Helsingin rikospoliisin johtajan Markku Heinikarin mukaan katujengien jäsenistä suuri osa on käynyt läpi viranomaisten ennaltaehkäisevän toiminnan, jossa tavoitteena on ollut, etteivät he päätyisi rikolliselle tielle.

Koska rikolliselle tielle on kuitenkin päädytty, täytyy poliisin suunnata katujengiläisten kohdalla resursseja niin sanottuihin koviin toimiin eli rikoskierteiden katkaisemiseen ja epäiltyjen rikosvastuuseen saattamiseen.

Heinikarin mukaan tilanne rauhoittui, kun katujengeissä keskeisiä nuoria miehiä vangittiin viime lokakuussa Kaivohuoneen tapahtumien yhteydessä.

– Meillä on vielä ihan suhteellisen hyvä tilanne täällä, kun pystytään muutamilla kiinniotoilla rauhoittamaan selkeästi tätä tilannetta, mutta samaan hengenvetoon voin sanoa, että siellä pinnan alla kuplii koko ajan. Ei tämä tällä ole taputeltu, vaan meidän pitää seurata tarkasti tilannetta ja olla valmiita reagoimaan ja toimimaan, kun tarvetta tulee, Heinikari sanoo.

Lisää aiheesta: