Hyppää sisältöön

Erikoissairaanhoito on Lapissa kallista, lastensuojelu halvempaa kuin muualla – sotekustannuksissa on isoja eroja alueiden välillä

Lapissa sosiaali- ja terveyspalveluihin käytetään runsaat 4 300 euroa asukasta kohden. Vain Kainuussa kulut ovat suuremmat.

Hoitaja siirtämässä potilasta kirurgian poliklinikalle Länsi-Pohjan keskussairaalassa Kemissä. Kuva: Antti Ullakko / Yle
  • Ylen vaaliteltoilla keskusteltiin lauantaina siitä, miten rahat riittävät hyvinvointialueella.

Huomenna sunnuntaina valittavat aluevaltuustot ovat tiukan paikan edessä joutuessaan päättämään sosiaali- ja terveystoimen ja pelastuspalvelujen järjestämisestä hyvinvointialueilla.

Vaikka palvelujen perustaso määrätäänkin valtakunnallisesti lainsäädännön kautta, tulevien hyvinvointialueiden kulurakenteessa on isoja eroja. Esimerkiksi Lapissa asukaskohtaiset menot ovat 4328 euroa, kun koko maan keskiarvo on 3623 euroa. Luku on maan toiseksi korkein.

Korkeiden sote-menojen osasyy on lappilaisten selvästi muuta maata korkeampi sairastavuus. Toinen selittävä asia ovat pitkät välimatkat.

– Lähipalvelut joudutaan järjestämään asiointialueella eli käytännössä kuntien alueella. Näitä palvelupisteitä ja siellä osaamista ylläpidetään aika pientä väestömäärää kohti, sanoo ylilääkäri Miia Palo Lapin hyvinvointialueen väliaikaisesta valmistelutoimielimestä.

Hyvinvointialueiden toiminta rahoitetaan valtion budjetista ja palvelumaksuista. Vuosittain päätettävään rahasummaan vaikuttaa esimerkiksi asukastiheys ja erikielisten palvelujen tarve.

Lapissa sosiaali- ja terveyspuolen sekä pelastustoimen vuosittaiset menot ovat noin 770 miljoonaa euroa. Valtionvarainministeriön rahoituslaskelmien mukaan Lapissa tarve olisi vielä isommalle summalle, noin 830 miljoonalle eurolle.

Valtio seuraa rahojen riittävyyttä; jos ne eivät riitä, alue voi saada lisää tukea. Jos ylitykset ovat toistuvia, alue voi joutua tarkkailuun ja palvelurakennetta voidaan rukata säästöjen saamiseksi.

Juttu jatkuu taulukon jälkeen.

Erikoissairaanhoito suurin menoerä

Lapissa toimii kaksi sairaanhoitopiiriä, joiden tehtävät siirtyvät vuoden 2023 jälkeen hyvinvointialueen hoidettavaksi.

THL:n kehittämispäällikkö Vesa Syrjän mukaan kaksi sairaanhoitopiiriä ja paljon päällekkäisiä toimintoja on merkittävä syy Lapissa erikoissairaanhoidon korkeille menoille. Esimerkiksi synnytyksissä molemmat sairaalat toimivat nykyisin poikkeusluvalla vähäisten synnytysmäärien vuoksi.

Lapissa on kaksi keskussairaalaa, Lapin keskussairaala Rovaniemellä ja Länsi-Pohjan keskussairaala Kemissä. Tämä nostaa erikoissairaanhoidon kuluja, mutta toisaalta muuten välimatkat palveluihin kasvaisivat pitkäksi. Kuva: Mia Sivula / Yle

Syrjän mukaan jatkossa Lapissa on mahdollista käyttää palveluja ja henkilöstöresurssia joustavammin nykyisten sairaanhoitopiirien ja kuntarajojen yli.

Tuoreimpien, vuoden 2020 tilastojen mukaan Lapissa erikoissairaanhoidon menot olivat 1621 euroa asukasta kohden, eli yli viidenneksen maan keskiarvoa korkeammat.

Viiden viime vuoden aikana Lapissa erikoissairaanhoitoon on käytetty vähintään 19 prosenttia ja enintään 27,5 prosenttia valtakunnallista keskiarvoa enemmän.

Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin johtaja Riitta Luosujärvi ei usko tilanteen dramaattisesti muuttuvan hyvinvointialueen myötä. Merkittävin kuluerä ovat henkilöstömenot, hallinnosta voi tulla vähäisiä säästöjä.

Ylilääkäri Jyri J. Taskilan mielestä päivystävän sairaalan lakkauttaminen Kemistä ohjaisi alueen ihmisiä käyttämään Oulun palveluita, mikä veisi myös rahat naapurimaakuntaan. Kuva: Juuso Stoor / Yle

Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin johtava ylilääkäri Jyri J. Taskila pitää kahden päivystävän keskussairaalan mallia jatkossakin Lapin kannalta parhaimpana. Tämä vaatii järkevää työnjakoa sairaaloiden välille.

– Mikäli Kemistä lopetettaisiin päivystävä keskussairaala, siirtyisi valtaosa Kemi-Tornio -alueen ihmisistä käyttämään Oulun yliopistosairaalaa. Samalla siirtyisivät heidän terveydenhoitoon tarkoitetut rahat Lapista Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen kassaan.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Voisiko maksuton ehkäisy tuoda jopa säästöjä hyvinvointialueille? Entä vaikuttaisiko se vähentävästi aborttien määrään? Toimittaja Emilia Pakkala otti aiheesta selvää.

Vähäisemmät kulut eivät kerro koko totuutta

Lapissa sote-kulut jäävät koko maan keskiarvoa pienemmiksi suun terveydenhuollossa, lasten, nuorten ja perheiden sosiaalihuollon palveluissa sekä päihdehuollon erityispalveluissa.

Miia Palon mukaan keskimääräistä vähäisempi rahan käyttö ei kerro, että Lapissa olisi välttämättä löydetty muuta maata edullisempia keinoja. Esimerkiksi päihteiden käytöstä kertovat tilastot antavat ymmärtää, että Lapissa päihdehuolto on alimitoitettu.

Vesa Syrjän mielestä Lapin keskimäärin muuta maata korkeammille sote-menoille on osin hyviä perusteita. Hän arvioi Lapissa olevan mahdollisuuksia vähentää menoja tiiviimmällä yhteistyöllä.

Erikoissairaanhoidon ohella Lapista löytyy paljon muitakin kehittämiskohteita. Syrjä mainitsee esimerkkinä perusterveydenhuollon vuodeosastomenot, jotka ovat Lapissa 50 prosenttia keskiarvoa suuremmat.

Ylilääkäri Miia Palo muistuttaa, että mikäli palveluverkkoa harvennettaisiin nykyisestä, osalle ihmisistä tulisi kohtuuttoman hankalaksi käyttää palveluja.

Tämän seurauksena myös kiinteiden kustannusten osuus kasvaa, jolloin palvelut pysyvät asukasmäärään suhteutettuna kalliita.

Pitkät välimatkat ja alueen laajuus heijastuvat muutoinkin palveluiden järjestämiseen.

– Joka ikistä neliökilometriä kohti Lapissa täytyy ylläpitää valmiutta ensihoidossa ja pelastustoimessa, sanoo Palo.

Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit keskustella sotemenoista ja hyvinvointialueista Yle Tunnuksella 23.1. kello 23 saakka.

Lisää tietoa aluevaaleista löydät Ylen vaalisivuilta.