Hyppää sisältöön

Helli-vauva syntyi Volvoon moottoritien rampilla – kätilönä toiminut isä ehti kuvata videonkin: "Että tällee meni tällä kertaa"

Heidi Hänninen on yksi niistä, jotka eivät ehtineetkään sairaalaan asti synnyttämään. Kiireellä maailmaan tulleen vauvan kätilönä toimi ammattilaisen sijaan oma isä. Syntymäpaikkakin on erikoinen.

Isä kuvasi Helli-vauvan ensimmäiset hetket
Isä kuvasi Helli-vauvan ensimmäiset hetket

Askolalaisen Helli-vauvan syntymätiedot ovat erikoista luettavaa. Ennen aamuviittä joulukuisena pakkasyönä syntyneen vauvan syntymäpaikaksi on merkitty on Volvo XC90, ramppi 71. Vauva syntyi jo matkalla sairaalaan.

Hellin äiti Heidi Hänninen muistelee tapahtumia hieman huvittuneena.

– Synnytys ei aina mene niin kuin toivoo, mutta minä pidän tätä ihan hyvänä kokemuksena. Mikäs siinä oli synnyttäessä, kun oli hyvä kätilö ja hyvät puitteet!

Synnytys alkoi joulukuisena yönä kuin salama kirkkaalta taivaalta. Hänninen heräsi koviin kipuihin, ja vessassa käynnin jälkeen supistuksia tuli jo siihen tahtiin, että kohta pienokainen syntyy.

Hännisen avomies ja Hellin isä Väinö Pitkäniitty nukkui talon yläkerrassa kuin tukki.

– Huusin yläkertaan, mutta hän ei herännyt. Soitin ja laitoin viestejä, mutta puhelinkin oli äänettömällä. Lopulta pidin varmaan niin kovaa meteliä, että hän nousi sekavana ylös ja soitti isänsä lastenvahdiksi. Puolen tunnin päästä me sitten lähdimme.

Auton keula kääntyi kohti Kymenlaakson keskussairaalaa Kotkassa, johon on matkaa noin 100 kilometriä.

Hellin syntymästä on tehty kaksi taulua. Toiseen on merkitty Kymenlaakson keskussairaala, mutta se tarvitsee vierelleen hieman lisäselityksiä. Kuva: Heidi Hännisen kotialbumi

Vaikka supistukset tekivät kipeää, matka sujui Hännisen mukaan oikein mukavasti.

– Oli meillä hauskaakin, juttelimme ja naureskelimme. Kun ajoimme Porvoon palolaitoksen ohi, naureskelimme, että pitäisikö jäädä tähän, kun on ambulanssejakin rivissä.

Matka kuitenkin jatkui. Väinö Pitkäniitty ajoi minkä ehti ja oli jo soittamassa synnytyslaitokselle, jotta henkilökunta olisi heti paria vastassa. Vauvalla oli toiset suunnitelmat, ja tarve ponnistaa kertoi Hänniselle, että synnytyslaitokselle ei enää ehditä.

Siinä vaiheessa Hänninen sanoi, että nyt ei auta kuin pysähtyä ja soittaa hätäkeskukseen. Matka oli silloin edennyt jo Pyhtään Siltakylään.

– Siihen rampille me sitten pysähdyimme pilkkopimeään.

Matkasynnytyksiä on enemmän kuin ennen

Tuoreimmat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tilastot kertovat, että matkasynnytysten määrä on kasvanut selvästi vuoden 2012 jälkeen.

Esimerkiksi vuonna 2019 yli sata äitiä synnytti matkalla sairaalaan, kun vuonna 2012 sama luku oli 63. Uusin tilasto on vuodelta 2020, ja silloin matkalla sairaalaan synnytti 83 äitiä. Matkasynnytysten vuosittaiseen määrään heijastuvat syntyvyysluvut.

Suunnittelemattomia kotisynnytyksiä on miltei saman verran kuin matkasynnytyksiä.

Synnytyssairaaloiden määrä on laskenut viime vuosina, ja tämä pidentää joidenkin synnyttäjien matkaa sairaalaan. Esimerkiksi vuoden 2015 jälkeen synnytykset ovat loppuneet Oulaskankaan Sairaalassa Oulaisissa, Kätilöopiston sairaalassa Helsingissä ja Porvoon sairaalassa.

Sosiaali- ja terveysministeriön määrittämä raja sairaalan synnytystoiminnalle on tuhat synnytystä. Vuoden 2020 tilastolukujen mukaan kuudessa sairaalassa oli alle tuhat synnytystä vuoden aikana. Listalla ovat Etelä-Karjalan, Lapin, Länsi-Pohjan, Kainuun, Mikkelin ja Ahvenanmaan keskussairaalat.

Porvoossa loppui synnytystoiminta vuonna 2016. Askolassa asuvilla Heidi Hännisellä ja Väinö Pitkäniityllä olisi ollut matkaa Porvoon sairaalaan huomattavasti vähemmän kuin Kotkaan, noin 25 kilometriä.

Isä toimi kätilönä

Hänninen ja Pitkäniitty soittivat hätäkeskukseen ja saivat ohjeita siitä, miten rampin varteen pysäköidyssä autossa pitäisi toimia ennen ambulanssin saapumista.

– Huusin niin kovaa, ettei ohjeista kuullut mitään. Mies vain sanoi puhelimeen, että kyllä se nyt taitaa täällä synnyttää, kun ottaa housuja pois, Hänninen muistelee.

Ulkona oli 16 astetta pakkasta, ja synnytyskin oli hoidettava auton ovi auki. Parin minuutin päästä vauva olikin syntynyt isänsä avustamana. Lapsivedet eivät koskaan menneet, ja syykin paljastui: vauva tuli sievästi paketoituna ehjässä sikiöpussissa.

– Hätäkeskus opasti, miten pussin saa pois, se oli aika vaikea. Sitten vauva jo parkaisikin. Hän oli tyytyväinen ja katseli ihan hiljaa. Napanuora oli vielä kiinni hänessä ja istukka oli vielä kohdussa. Sitten me siellä vain ihmeissämme istuimme.

Kun ambulanssi saapui, Hännisen oli itse käveltävä muutama metri paareille.

– Se oli aika hassu fiilis, kun vauva oli sylissä, ei ollut housuja eikä kenkiä ja istukka oli vielä kohdussa. Minulta kysäistiin, että pysynkö pystyssä ja pysyykö vauva sylissä. Kokeiltiin ja onnistuihan se.

Vauva pääsi ambulanssimatkan ajaksi vielä lämpöpussukkaan. Isä tuli perästä perheen autolla.

– Hän oli vissiin pikkuisen hitaammin ajanut loppupätkän, varmaan kädetkin vähän tärisivät vielä.

Heidi Hänninen, Väinö Pitkäniitty ja uusi perheenjäsen pääsivät lopulta turvallisesti Kymenlaakson keskussairaalaan. Kuva: Heidi Hännisen kotialbumi

Synnytyslaitoksella oli vielä synnytettävä istukka. Hänninen synnytti siis sekä Pyhtäällä että Kotkassa. Hellin kätilöksi merkittiin isä Väinö Pitkäniitty.

Lopputulos oli Hännisen mukaan oikein hyvä. Vauva syntyi terveenä ja äitikin pysyi rauhallisena. Tikkejäkään ei tarvittu. Ainoa, mikä vähän särkyi, taisi olla isä.

– Mies oli ihan järkyttynyt sairaalassa ja itki. Kysyin, olisiko heillä tarjota jotain kriisityöntekijää tälle minun miehelleni. Hänellä taisi vilistä kaikki skenaariot päässä, että jos joutuu vaikka elvyttämään.

Moni oli hengessä mukana

Heidi Hänninen kertoo, että heidän puhelunsa oli mennyt Kuopioon. Siellä työvuorossa ollut ensihoitaja oli ottanut häneen yhteyttä myöhemmin.

– Hän kertoi, että kaikki olivat jännittäneet ja kuunnelleet puhelua. Kun vauva oli syntynyt turvallisesti, he olivat antaneet aplodit ja joivat aamulla vielä vauvakahvit meidän vauvamme syntymän kunniaksi.

Myös Pyhtään kunta innostui vauvan syntymästä. Kunta lähetti perheelle paketin, johon laitettiin kaksi Pyhtää-pipoa ja kettukuvioinen tyynyliina.

– Kun pyhtääläisetkin vauvat syntyvät muualla, on Pyhtäällä syntynyt vauva sellainen merkkitapaus, että ansaitsee ilman muuta tulla muistetuksi, Pyhtään kunnanjohtaja Jouni Eho kertoo kunnan sivuilla.

Pieni Helli-vauva täyttää perjantaina jo seitsemän viikkoa. Vauvasta tuli perheen kuopus ja pikkusisko 3- ja 5-vuotiaille isosisaruksille. Äidin mukaan vauva nukkuu hyvin ja tykkää syödä.

– Jouluna tuli muutama leuka lisää! Mallikas vauva. Autossa hän tosin kyllä itkee!

Joulukuun alussa Askolassa asuvat Heidi Hänninen ja hänen avomiehensä Väinö Pitkäniitty olivat matkalla Kotkaan synnytyslaitokselle, mutta vauva päätti tulla maailmaan kesken matkan. Heidi Hännistä jututtaa Maija Tuunila.

Voit keskustella aiheesta 22.1.2022 kello 23 asti.