Hyppää sisältöön

Kotimaisten draamasarjojen katsojista on tullut kriittisiä ja nirsoja – siksi rikossarjat hakevat nyt inspiraatiota komediasta ja fantasiasta

Murhamysteeri toimii vuodesta toiseen, mutta Suomessakin on rohkaistuttu tekemään esimerkiksi scifiä. Myös suoraviivaiset ihmissuhdesarjat kiinnostavat nyt yllättävän paljon.

Auli Mantilan käsikirjoittama ja ohjaama tv-sarja Transport käsittelee rahanpesua ja elintarvikeväärennöksiä. Sarjan pääosassa nähdään Emmi Parviainen. Transport tulee katsottavaksi Ylen kanavilla maaliskuussa. Kuva: MAARTEN DE BOUW PHOTOGRAPHY GCV

Suomalaiset ovat ahmineet korona-aikana tv-sarjoja suoratoistopalveluista. Esimerkiksi Yle Areenalle viime vuosi oli ennätyksellinen, sillä suomalaiset kuluttivat aikaa palvelussa keskimäärin 70 minuuttia viikossa.

Suoratoistopalvelut näyttelevät yhä isompaa roolia suomalaisten arjessa. Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin selvityksen mukaan alle 45-vuotiaat katsoivat viime vuonna ensimmäistä kertaa enemmän netti-tv:tä kuin perinteistä televisiota.

Ihmiset katsovat suoratoistopalveluista komediaa, ihmissuhdedraamoja ja rikossarjoja. Katsojista on tullut aiempaa kriittisempiä.

– Sisältöä on todella paljon tarjolla, joten yhä tärkeämpää on erottautua laadulla, rohkeudella, uudentyyppisellä tarinankerronnalla ja ajankohtaisilla tarinoilla ja aiheilla. Ihmiset tekevät katsomispäätökset tosi kriittisesti, sanoo Elisan sisältöliiketoiminnan johtaja Ani Korpela.

Nordic noirin väri muuttaa sävyjään

Rikossarjat ovat tv-sarjojen kivijalka. Ihmiset viihtyvät niiden parissa vuodesta toiseen.

Viime vuosikymmenellä pohjoismaiset nordic noir -sarjat muokkasivat tyylilajia uusiksi Silta-sarjan johdolla. Tummanpuhuvia sarjoja on tehty myös Suomessa, ja niistä menestyneimpiä ovat olleet Sorjonen ja Ivalo.

Yle Draaman päällikön Jarmo Lampelan mukaan nordic noirin kuolemasta on puhuttu jo viimeiset viisi vuotta. Näin ei ole kuitenkaan käynyt. Aivan samaa ei kuitenkaan enää toisteta, sillä käsikirjoittajat eivät halua kopioida vanhaa.

– Jos miettii viime vuosien pohjoismaisia tuotantoja, niin sinne on tullut komediallisia piirteitä tai jopa fantasiaa tai yliluonnollisuutta.

Yksi viime vuosien suosituimmista rikossarjoista on ollut Ylen Paratiisi. Sarjan toista tuotantokautta kuvataan parhaillaan Espanjassa. Pääosissa nähdään Fran Perea ja Riitta Havukainen. Kuva: Ana Belen Fernandez / MRP Matila Röhr Productions

Rikossarjoihin halutaan tällä hetkellä tuoda myös enemmän keveyttä synkistelyn sijaan. Päähenkilön ei tarvitse olla myöskään enää poliisi.

Yksi esimerkki on Elisa Viihde Viaplayn tuleva Munkkivuori-sarja, jossa pihapiiristä katoavan lapsen katoamista kuvataan lähes pelkästään lasten näkökulmasta.

– Nordic noir ei ole sarjoissa enää niin dominoiva piirre. Niihin halutaan saada lisää sävyjä. Se tuo lisää kiinnostavuutta, ettei toisteta sitä samaa vaan tuodaan uutta. Valoisempia sarjoja voisi kutsua nordic blueksi, sanoo Ani Korpela.

Ylen Jarmo Lampela kutsuu ensi vuonna nähtävää Pohjantähti-sarjaa puolestaan nordic blanciksi.

– Vaikka kyseessä on Rovaniemelle sijoittuva rikossarja, niin perhetarina on keskeinen ja vielä keskeisempi kuin Sorjosessa.

Yhteiskunnallista pohdintaa

Ylen tulevissa rikossarjoissa on vahva yhteiskunnallinen vire. Maaliskuussa julkaistaan Auli Mantilan käsikirjoittama ja ohjaama Transport, joka kertoo siitä, kuinka tavallinen ihminen joutuu rahanpesun ja väärennetyn elintarviketeollisuuden rattaisiin.

Toukokuussa tulee puolestaan sarja Pysäyttäkää Nyqvist, joka kertoo Helsingissä tapahtuvasta vakoilusta ja hybridisodankäynnistä.

– Käsikirjoittajat ovat lähteneet työstämään aihetta mustan komedian keinoin jo viisi vuotta sitten, mutta aiheet ovatkin yllättävän ajankohtaisia tällä hetkellä, sanoo Jarmo Lampela.

Loppuvuodesta katsottavaksi tulee Sorjosen tekijöiden yhteiskunnallinen rikossarja Helsinki-syndrooma, jonka pääosassa nähdään Peter Franzén.

– Se ei ole poliisisarja vaan keskittyy panttivankitilanteen kautta purkamaan 90-luvun laman tuskaa, Lampela kertoo.

Scifi on uusin trendi

Game of Thrones on yksi viime aikojen menestyneimmistä tv-sarjoista. Sille odotettiin manttelinperijää, mutta sellaista ei tullutkaan. Jarmo Lampelan mukaan ison fantasian aikakausi on hiipunut.

– Yllättäen nyt pärjäävät Rakasta mua -sarjan tyyppiset aika yksinkertaiset ihmissuhdetarinat. Se ei ole tärkeintä, että kenellä on isoin budjetti ja näyttävimmät erikoistehosteet, vaan hyvin kirjoitettu, harkittu ja näytelty draama toimii.

Tammikuun lopussa ilmestyy Elisa Viihteen alkuperäissarja Jälkeläiset. Suomalais-tanskalaisena yhteistyönä tehty sarja sijoittuu lähitulevaisuuteen.

Nuori Liv (Nika Savolainen) kärsii kroonisista kivuista, joihin hän ei ole saanut lääketieteellistä selvitystä. Pian hän saa selville, että hänen geeniperimässään voi olla vastaus koko ihmiskunnan tulevaisuuteen. Livin DNA-näyte varastetaan biopankista ja murtoa selvittää tietoturvaagentti Markus Volf (Elmer Bäck). Livin perimästä ovat kiinnostuneita myös Pohjoismaiden suurinta biotiedeyhtiötä vetävät sisarukset (Matleena Kuusniemi ja Antti Vihmavirta).

Suomalais-tanskalaisessa Jälkeläiset-sarjassa seurataan Nika Savolaisen (kesk) esittämää Nikaa, jonka geeniperimässä saattaa olla vastaus koko ihmiskunnan tulevaisuuteen. Kuva: Liekki promotions

Sarja laittaa katsojat pohtimaan geenimanipulaatiota ja sen etiikkaa. Käsikirjoittajat Minna Panjanen ja tanskalainen Valeria Richter tekivät useamman vuoden taustatyötä perehtyessään aiheeseen.

– Taustalla on oikeita kysymyksiä geenimanipuloinnista. Kymmenen vuoden päästä geenimanipulointi tulee olemaan osa meidän arkea, niin miten se tulee vaikuttamaan yhteiskuntaan. Samaan aikaan pitää esittää paljon eettisiä kysymyksiä tämän aiheen tiimoilta. Vaikka tämä on fiktiivistä draamaa niin samaan aikaan kysymykset ovat oikeita, Panjanen sanoo.

– Kun lapsi luodaan geenimanipulaation kautta, se jatkuu seuraaviin sukupolviin, ja sitten olemme jo luoneet uuden elämänmuodon, pohtii Richter.

Lue myös: