Etelä-Korea on tänään ilmoittanut, että siipikarjan lihan vienti voi alkaa maan viranomaisten hyväksymistä vientilaitoksista välittömästi.
Siipikarjanlihan vientiluvan hakeminen Etelä-Koreaan on käynnistetty jo vuonna 2007, mutta varsinainen työ päästiin aloittamaan vuonna 2016.
Lupakäsittelyn aikana Etelä-Koreaan on toimitettu laajoja selvityksiä Suomen elintarviketurvallisuudesta.
Vientilupa on osoitus suomalaisen lihan laadusta
Elintarvikeyhtiö HK-Scan alkaa viedä lähiviikkojen aikana broilerin lihaa Raumalta Etelä-Koreaan.
HK-Scan arvioi ensimmäisen vuoden vientimääräksi kolmesta viiteen miljoonaa kiloa. Etelä-Koreaan vietävät tuotteet ovat broilerin koipireisiä, siipiä ja varpaita.
HK-Scanin Rauman yksikkö sai tänään Etelä-Korean viranomaisilta vientihyväksynnän. Yhtiö sanoo investoineensa viime vuosina Rauman yksikön kasvuun myös viennin näkökulmasta.
– Vientiluvan saaminen on konkreettinen osoitus suomalaisen lihan korkeasta laadusta. Viranomaiset Suomessa ovat tukeneet kotimaisen ruokateollisuuden vientiponnisteluja ansiokkaasti, sanoo tiedotteessa HK-Scanin Suomen liiketoiminnasta vastaava johtaja Jari Leija.
Suomalaiselle siipikarjanlihalle povataan kysyntää
Etelä-Koreaan viedään Suomesta jo esimerkiksi sianlihaa ja maitotuotteita. Sianlihan osalta Etelä-Korea on Kiinan jälkeen Suomelle toiseksi tärkein viennin kohdemaa. Vuonna 2020 Suomesta vietiin Etelä-Koreaan sianlihaa 15,5 miljoonan euron edestä.
Maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio uskoo, että myös suomalaiselle siipikarjanlihalle löytyy Etelä-Koreasta kysyntää.
– Suomalaisen siipikarjanlihan myyntivalttina on Suomen hyvä eläintauti- ja salmonellatilanne sekä antibioottivapaus, Husu-Kallio sanoo tiedotteessa.
Vientilupia Etelä-Koreaan haetaan myös useille muille suomalaisille elintarvikkeille. Lupaa odottavat kananmuna ja munatuotteet, äidinmaidonkorvike, voi ja jäätelö.