Hyppää sisältöön

Markku Jokisipilä aluevaalien äänestysaktiivisuudesta: "On jopa todennäköistä, että viidenkymmenen prosentin raja ylittyy"

Suomen historian ensimmäisten aluevaalien varsinainen äänestyspäivä on sunnuntaina. Syntymässä on kokonaan uusi poliittinen päätöksenteon taso. Äänestysprosentti on vielä arvailujen varassa.

Markku Jokisipilä
Eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja Markku Jokisipilä Ykkösaamun vieraana

Historialliset vaalit ovat ovella. Huomenna sunnuntaina Suomi äänestää ensimmäisissä aluevaaleissa. Takana on vuosikausien poliittinen vääntö niin maakuntahallinnosta kuin sote-uudistuksestakin. Demokratian kannalta yksi asia on ylitse muiden: äänestysaktiivisuus.

– Se 50 prosenttia on jossain määrin kriittinen kynnys eli kun äänestämättä jättäneitä on enemmän kuin äänestäneitä niin herää kysymys tämän valittavan elimen kansainvaltaiseen legimiteettiin liittyen, sanoi johtaja Markku Jokisipilä Turun yliopiston Eduskuntatutkimuksen keskuksesta lauantaina Ykkösaamussa.

Äänestysaktiivisuus on vielä arvoitus, mutta Jokisipilä pitää mahdollisena, että äänestysprosentti nousee yli viidenkymmenen. Hän perusteli näkymystään Ykkösaamussa muun muassa ennakkoäänestäjien määrällä.

– Nyt näyttäisi ennakkoäänestyksen pohjalta, että on ihan mahdollista ja jopa todennäköistä, että viidenkymmenen prosentin raja ylittyy.

Äänestysaktiiviisuuteen vaikuttavat Jokisipilän mukaan monet tekijät kuten vaalien uutuus, aluevaltuustojen suhde ely-keskuksiin ja aluehallintoviranomaisiin sekä vaaleja mutkistava koronapandemia.

Jokisipilä ennakoi, että joillakin alueilla uurnille lähdetään muuta maata vilkkaammin.

– Sellaisten kuntien alueella, joissa ollaan jo ennen sote-uudistusta jouduttu tekemisiin palveluverkon harvenemisen ja keskittymisen uhkakuvien kanssa. Sellaisissa kunnissa, jossa asukkaat näkevät omien palvelujensa mahdollisesti olevan uhattuina.

Näitä kuntia harvaan asutussa Suomessa riittää. Yksi esimerkki alueilla käytävästä taistosta on Etelä-Savo, jossa Savonlinna pyrkii puolustamaan omaa keskussairaalaansa. Samankaltainen tilanne on Länsi-Pohjan alueella.

Ensimmäinen aluevaltuustojen kausi voi olla opettelua

Suomeen syntyy kokonaan uusi poliittisen päätöksenteon taso, aluevaltuustot. Ne poikkevat niin kuntavaltuustoista kuin eduskunnastakin siinä, että niiden tehtävä on tarkkaan rajattu: sosiaali-, terveys-, palo- ja pelastuspalvelut.

– Ensimmäinen kausi tulee olemaan aluevaltuustoille ja hyvinvointialueille paljon myös oman roolin opettelua ja tehtäväkenttään tutustumista, ennakoi Jokisipilä.

Aluevaltuustojen ensimmäinen kausi kestää 31.5. 2025 asti, tämän jälkeen kaudet ovat nelivuotisia.

Yksi juonne demokratian kannalta on, miten monet eri päätöksenteon tasoille valittavat poliitikot kykenevät toimimaan eturistiriitojen paineessa. Silloin on ratkaistava, miten toimia, jos kunnan, alueen ja valtakunnan edut risteävät.

– Mielenkiintoista tulee olemaan se, miten monella eri tasolla luottamustehtäviä omaavat henkilöt aluevaltuutettuina toimiessaan ratkovat niitä ilmiselviä intressikonfliktitilanteita, joita eri roolien erilaisista vaatimuksista koituu, huomauttaa Jokisipilä.

“Alueellisuus on haaste myös aluevaltuutetuille”

Jokisipilän mukaan suurin haaste uusille aluevaltuutetuille on aidon alueellisen näkökulman löytäminen päätöksentekoon, oman hyvinvointialueen erityispiirteiden, vahvuuksien ja heikkouksien sekä tulevaisuudennäkymien mahdollisimman tarkka hahmottaminen.

– Pidemmällä aikavälillä kyse on suomalaisen hyvinvointivaltion tulevaisuudesta, palveluverkon kattavuudesta sekä palvelujen tuottamisen tavoista. Tärkeimpiä poliittisia ulottuvuuksia tulevat olemaan palveluverkon maantieteellinen kattavuus sekä julkisen ja yksityisen palvelutuotannon suhde, hän sanoo.

Mielenkiintoista aluevaaleissa on myös se, miten äänestyspäätöksissä painottuvat kotikunta, alueellisuus ja puoluekanta ja miten tämä vaikuttaa keskuskuntien ja maaseutukuntien väliseen aluevaltuustopaikkojen jakaumaan.

Juttua on täydennetty lauantaina Jokisipilän haastattelun jälkeen.

Lue lisää: