Hyppää sisältöön

Sote-ammattilaisia haluttiin ehdolle aluevaltuustoihin, koska he tuntevat päätöksentekokentän hyvin – liian läheinen kytkös voi kuitenkin aiheuttaa ongelmia

Aluevaalien ehdokkaissa korostuvat sote- ja pelastusalan ammattilaiset. Eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja Markku Jokisipilä arvelee, että esteellisyyksiä joudutaan päätöksenteossa pohtimaan.

Suomen ensimmäiset aluevaalit käydään tänään. Valtakunnallisesti kaikista ehdokkaista noin viidennes on sote-alan ammattilaisia. Kuva: Heli Kaski / Yle
Kuuntele: Eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja Markku Jokisipilää haastattelee toimittaja Elina Niemistö.

Aluevaaleilla valittavat aluevaltuustot päättävät jatkossa hyvinvointialueiden sote- ja pelastusalan asioista.

Puolueiden ehdokaslistoilla sosiaali-, terveys- ja pelastusalojen ammattilaisia on korostuneen paljon.

Esimerkiksi Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueellla lähes joka kolmas ehdokas on hoitaja, lääkäri, sosiaalialan tai pelastusalan ammattilainen.

Etelä-Pohjanmaan neljästäsadasta ehdokkaasta noin 130 toimii aloilla, jonka asioista aluevaltuustossa päätetään. Hoitajia heistä on kuutisenkymmentä ja lääkäreitä kymmenkunta. Iso ammattiryhmä ovat myös yrittäjät,

Turun yliopiston Eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja Markku Jokisipilä arvelee, että aluevaltuustoissa joudutaan ratkomaan estellisyys- eli jääviysasioita sitä mukaa, kun ne tulevat vastaan.

– Jääviyden syntyminen ei ole mikään helppo tai yksinkertainen kysymys vastata, koska toisaalta heillä [valtuutetuilla] on vaaleissa saatu mandaatti, joka sitoo heitä käyttämään valtaansa riippumatta siitä, mikä ammatti on.

Jokisipilän mukaan on periaatteessa hyvä, että sote- ja pelastusalalta valituksi tulevat päättäjät tuntevat tulevan tehtäväkenttänsä ammatillisen osaamisensa perusteella hyvin. Toisaalta:

– Jossain kohtaa ammatillinen tiukka kytkös sote-kenttään voi pikemminkin vaikeuttaa riittävän riippumattoman alueellisen näkökulman saavuttamista omassa toiminnassa.

Esteellisyys eli jääviys syntyy, kun päätöksentekijän suhde päätöksenteon kohteena olevaan asiaan vaarantaa hänen puolueettomuutensa.

Poliittinen kulttuuri vielä arvoitus

Jokisipilä toteaa, ettei ole oikeusteteilijä eikä siksi lähde ottamaan kantaa jääviyden kynnykseen tulevassa päätöksenteossa. Se on yksi aluevaltuustojen työskentelyyn liittyvistä vielä hiukan epäselvistä asioista.

– Meillä ei ole vielä käsitystä, millaiseksi poliittinen kulttuuri käytännössä tulee muodostumaan.

Ammattitaustan kautta päätöksenteko saattaa kuitenkin tulla lähelle.

– Joudutaan varmasti pohtimaan, missä kohtaa ihmiset päättävät niin läheisesti itseensä ja omaaan työhönsä liittyvistä asioista, että heidän pitäisi jäävätä itsensä, Jokisipilä sanoo.

Eduskunnassa ja kunnissa päätöksentekokenttä on huomattavasti laajempi kuin aluevaltuustoilla nykyisellään. Siksi puolueissa sote- ja pela-ammattilaisia pidettiin uskottavina ehdokkaina, Jokisipilä uskoo.

– Tämä on vähän uudenlainen juttu. Ei ole löydettävissä aikaisempaa historiallista vertailukohtaa sille, millaisia aluevaltuustot ovat edustuksellisina eliminä.

Markku Jokisipilän mukaan aluevaltuustojen päättäjiltä edellytetään ennen kaikkea alueellista ymmärrystä. Kuva: Yrjö Hjelt / Yle

Tärkeintä sittenkin

Ensimmäisissä aluevaaleissa tänään valittavien päättäjien tärkein ominaisuus on Jokisipilän mukaan alueellinen ymmärrys.

Aluevaltuuston tehtävä ei ole sen paremmin sairaanhoitoa kuin palontorjuntaakaan, Jokisipilä muistuttaa.

– Kyse on yhteiskunnallisesta kokonaisharkinnasta, erilaisten intressien yhteensovittamisesta maakunnan puitteissa – sanalla sanoen se on politiikkaa, Jokisipilä sanoo.

Jokisipilä muistuttaa myös, että aluevaltuustojen tehtävät saattavat ajan myötä muuttua. Saavatko ne hoidettavakseen muita alueellisia tai valtakunnallisia tehtäviä, jää nähtäväksi.

– Julkisen talouden ymmärtäminen on myös äärimmäisen tärkeä ominaisuus, sillä puhutaan suurista rahasummista.

Aiheesta voi keskustella maanantaihin 24. tammikuuta kello 23 asti.