Hyppää sisältöön

Suomi-talot tunnetaan maailmalla, mutta kotimaassa ne on unohdettu – sodanjälkeiset talopaketit olivat suuri vientimenestys

Puutalo oy tuotti elementtejä, joista talon sai pystyyn nopeasti. Suurin osa tuotannosta päätyi vientiin. Unohdettu menestystarina on esillä Arkkitehtuurimuseossa.

Marja Honkakorpi ihastui Mäntykoto-tyyppitaloon. Naapurustossa Helsingin Marttilassa asuu edelleen alkuperäisasukkaita ja heidän jälkeläisiään. Kuva: Antti Haanpää / Yle

Nuppu-koira istuu omalla paikallaan Helsingin Marttilassa. Sen valtaistuin on jääkaapin vieressä, ja sinne se luo kaihoisia katseita.

Nuppu ja emäntänsä Marja Honkakorpi asuvat suomalaisittain harvinaisessa talossa. Koti on Puutalo oy:n tyyppirakennus nimeltään Mäntykoto.

Se on yksi niistä taloista, joita yritys alkoi tuottaa 1940-luvulla, jotta sodan aiheuttama asuntokriisi saataisiin ratkaistua.

Sadat tuhannet Karjalan evakot tarvitsivat uuden kodin. Puutalo oy tarjosi ratkaisuksi tehdasvalmisteisia, elementeistä koostuvia talopaketteja, joista kodin saattoi koota kuin palapelin – helposti ja nopeasti.

Helsingin Marttilaan rakennettiin 1940-luvulla koteja sotainvalideille. Alueella on edelleen kahdenlaisia Puutalo oy:n tyyppitaloja: Mäntykotoa ja Metsäkotoa.

– Minulle merkitsee valtavasti se, mikä tämän talon historia on, miksi tämä on rakennettu ja keille, sanoo Helsingin Marttilassa asuva Marja Honkakorpi. Puutalo oy:n talossa viihtyy myös Nuppu-koira. Kuva: Antti Haanpää / Yle

Marja Honkakorpi muutti omaansa kahdeksan vuotta sitten.

– Ihastuin ideologiaan, historiaan ja tarinaan tämän talon ja alueen takana. Tämä on ihmisen kokoinen, sopiva, täällä ei ole mitään turhaa. Mutta toisaalta täällä on kaikki tarvittava, hän sanoo.

Kaupat tehdessään Honkakorpi ei vielä tiennyt hankkineensa palan suomalaisen arkkitehtuurin historiaa. Vasta talonkirjoista selvisi, että rakennus on Puutalo oy:n elementeistä koottu.

Valtaosa yrityksen tuotannosta päätyi aikoinaan maailmalle ja sodan synnyttämä voimanponnistus unohtui. Nyt Puutalo oy:n menestystarina on esillä Arkkitehtuurimuseossa New Standards -näyttelyssä.

Mukana kaikki nauloja myöten

Puutalo oy syntyi vuonna 1940, kun 21 puuteollisuusalan yritystä alkoi tuottaa ympäri maata sijaitsevissa tehtaissaan valmiita taloelementtejä.

– Jos hankki Puutalo oy:n talon, paketissa tuli mukana kaikki osat nauloja myöten. Nykynäkökulmasta voisi verrata, että nämä olivat ikään kuin Ikea-paketteja, sanoo Aalto yliopiston tutkijatohtori ja yksi New Standards -näyttelyn kuraattoreista Laura Berger.

Katso filmi vuodelta 1948, jossa esitetään, miten talopaketista syntyy koti:

Kultakautenaan 1940–1955 Puutalo oy:n tehtaat tuottivat kaikkiaan 120 000 rakennusta. Niiden joukossa oli asuintaloja ihmisille, kouluja, kauppoja, teollisuusrakennuksia ja lentokonehalleja.

Erikoisen tilanteesta tekee se, että Suomeen rakennuksista päätyi vuoteen 1955 mennessä vain noin 10 000.

Pysyviä asuintaloja, sellaisia kuin Nupun ja Marja Honkakorven koti, Suomeen jääneistä oli vain pari tuhatta. Loput olivat armeijan tarpeisiin tehtyjä parakkeja, joista iso osa on jo hävinnyt.

Arkkitehtuurimuseon näyttely esittelee Puutalo oy:n sodanjälkeisen menestystarinan. Kuva: Antti Haanpää / Yle

Marttilan sotainvalidikylässä Honkakorven naapurissa asuu edelleen alkuperäisasukkaita ja heidän jälkeläisiään. Talot vaihtavat omistajaa usein suvun sisällä.

Omaa kaksikerroksista taloaan Honkakorpi kuvailee yksinkertaiseksi ja selkeäksi.

– Olen aina hämmästellyt, miten täällä on voinut asua kuusihenkinen perhe ja vielä sukulaisia. Miten he ovat mahtuneet? Nykystandardeilla tämä on omakotitaloksi hyvin pieni.

Kysyntä ylitti heti tarjonnan

Kysyntää Puutalo oy:n taloille olisi ollut sodanjälkeisessä Suomessa paljon enemmän kuin mitä yrityksen tehtaat pystyivät tuottamaan. Syynä oli vienti.

Rakennuksia lastattiin maailmalle sellaiseen tahtiin, että kotimaassa jouduttiin myymään ei-oota.

– Puutalo oy:n taloista tuli valtavan merkittävä vientituote. Taloja vaihdettiin erilaisiin tuotteisiin kuten kahviin, puuvillaan tai appelsiineihin, kaikkeen, mitä Suomessa tarvittiin kipeästi, Berger kuvailee.

Puutalo oy:n rakennuksia päätyi kaikille asutuille mantereille, yli 30 maahan, joissa ne yhä usein tunnetaan “Suomi-taloina”. Muun muassa Tanskan Århusissa on Finnebyn alue, Kolumbiasta löytyy omat korttelinsa, entisestä Neuvostoliitosta Finskie dom.

– Puutalo Oy:n rakennukset voivat olla maantieteellisesti jopa kaikkein laajimmin levinnyt suomalainen vientituote. Ennen kuin kaivoimme tietoja arkiston uumenista, tämä oli kuitenkin jäänyt pimentoon, Berger sanoo.

Mainospiirtäjä Kaarlo Humaliston akvarelli esittää Australiaan suunniteltua talotyyppiä numero 739. Kuva: ELKA

Talot loivat Suomi-kuvaa

Talojen menekkiin ulkomaille vaikutti Suomen geopoliittinen asema ja poliittinen historia. Vaihtokaupan lisäksi Suomi toimitti rakennuksia sotakorvauksina Neuvostoliittoon.

Niitä myös ostettiin muun muassa Yhdysvaltoihin, Saksaan, Isoon-Britanniaan ja Israeliin.

– Puutalo oy:n vienti ylitti poliittiset rajat, ja kauppaa käytiin laajasti eri suuntiin, Berger sanoo.

Maailmalla suomalaisten elementtitalojen menestys vaikutti – kuin vahingossa – Suomi-kuvaan. Silti aihe jäi kotimaassa pimentoon. Berger on pohtinut, miksi näin kävi. Yksi syy voivat olla tietynlaiset ennakko-oletukset.

– Voi olla mielikuvia, että standardisoimalla syntyy ikäviä ja ei-ihmisystävällisiä alueita. Mutta jos näitä taloja katsoo, ne ovat uskomattoman ihania ja pittoreskeja.

Puutalo oy:n kultakauden asuintaloja löytyy eri puolilta Suomea. Niitä on muun muassa Porissa Liinaharjan alueella, Tampereen Nekalassa, Lahden Launeella, Oulun Karjasillassa ja Helsingin Jollaksessa.

Rintamamiestaloista Puutalo oy:n kodit poikkeavat oleellisesti. Rintamamiestaloja ihmiset rakensivat sahatavarasta alusta pitäen itse. Puutalo oy:n kodit puolestaan kohosivat tehdasvalmisteisista elementeistä.

Puutalo oy:n malleja piirsivät maineikkaat arkkitehdit. Mäntykoto-talotyyppi oli kaksikerroksinen. Kuva: Antti Haanpää / Yle

Mukana nimekkäitä arkkitehteja

Malleja piirsivät nimekkäät arkkitehdit, kuten Jorma Järvi ja Erik Lindroos. Heidät tunnetaan paremmin Helsingin Pääpostitalon suunnittelijoina. Myös arkkitehtien rooli on jäänyt vähälle huomiolle.

Berger uskoo, että yhtenä syynä on halu esitellä maata ja kansakuntaa monumenttien ja merkkirakennusten kautta.

– Puutalo oy:ssä tehtiin vaatimattomampaa arkkitehtuuria, mutta kuitenkin koteja tuhansille ja tuhansille ihmisille. Tarina on jäänyt piiloon liian arkisena historiana, Laura Berger arvelee.

Marja Honkakorvella on itsellään karjalaisia sukujuuria ja hänelle talon historialla, sillä miksi ja keille se on rakennettu, on suuri merkitys.

– On hirveän tärkeätä, että tällaista rakennus- ja kulttuurihistoriaa arvostetaan ja pidetään yllä. Toivoisin, että myös kaupungin viranhaltijat ymmärtäisivät jatkossakin alueen ja sen talojen arvon. Näitä ei ole enää ihan hirveästi Suomessa jäljellä.

Helsingin Marttilaan kohosi Puutalo oy:n koteja sotainvalideille vuonna 1942. Kuva: Foto Roos / ELKA

Kultakausi hiipui 1955

Puutalo oy:n kultakausi päättyi vuonna 1955. Firma fuusioitui toisen yrityksen, Myyntiyhdistys Puurakenteen, kanssa ja keskittyi kotimaan markkinoille. Uuden yrityksen tuotantomäärät putosivat murto-osaan aiemmista.

Vuosina 1956–1978 uuden nimen saanut Myyntiyhdistys Puutalo tuotti kotimaahan noin 30 000 rakennusta. Näistä noin puolet oli kesämökkejä ja saunoja.

Ei ole olemassa tarkkoja lukumääriä siitä, kuinka paljon Puutalo oy:n ja Myyntiyhdistys Puutalon rakennuksia on Suomessa jäljellä. Berger arvioi, että korkeintaan 20 000.

New Standards -näyttelyn ovat kuratoineet Laura Berger, Philip Tidwell ja Kristo Vesikansa. Ennen Helsinkiä sama näyttely nähtiin Venetsian arkkitehtuuribiennaalessa 2021, jonne sen tilasi Arkkitehtuurin tiedotuskeskus, Archinfo.

Helsingin Arkkitehtuurimuseossa New Standards -näyttely on esillä 10.4. asti.

– Puutalo Oy:n rakennukset voivat olla maantieteellisesti jopa kaikkein laajimmin levinnyt suomalainen vientituote, sanoo Aalto-yliopiston tutkijatohtori ja Arkkitehtuurimuseon näyttelyn kuraattori Laura Berger. Kuva: Antti Haanpää / Yle

Korjattu kuvatekstiä 25.1. klo 12.11: Ensimmäisen kuvan kuvatekstissä luki virheellisesti haastateltavan sukunimenä Honkasalo, vaikka nimi on Honkakorpi.

Millaisia ajatuksia artikkeli herättää? Keskustele aiheesta 26.1. klo 23 asti.