Aluevaalien tulosten perusteella tulevien hyvinvointialueiden aluevaltuustoissa suurinta poliittista valtaa käyttävät kolme vanhaa, suurta puoluetta: kokoomus, sosiaalidemokraatit ja keskusta.
Aluevaalien yksi voittaja oli keskustan puheenjohtaja, valtiovarainministeri Annika Saarikko.
Sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä pelastustoimen kokoaminen maakunnallisiin käsiin on ensimmäinen askel keskustan pitkään tavoittelemalle maakuntahallinnolle.
Keskustalla on ollut vaikeaa kevään 2019 eduskuntavaalien murskatappion jälkeen. Keskusta on vaihtanut puheenjohtajaa kaksi kertaa. Juha Sipilä teki ensin tilaa Katri Kulmunille ja Kulmuni joutui nopeasti vaihtoon.
Saarikko saa aluevaaleista potkua ja itseluottamusta kevään 2023 eduskuntavaaleihin. Keskusta taisteli ääntenlaskun loppusuoralla saakka kakkossijasta pääministeripuolue SDP:n kanssa.
Aluevaalitaistelussa keskusta ja perussuomalaiset olivat yksi taistelupari.
Perussuomalaisten uudelle puheenjohtajjalle Riikka Purralle ennakkoäänten tulos oli järkytys. Perussuomalaisten vaalivoitoissa vaalipäivän liikkuvat äänet ovat olleet avainasemassa, mutta aluevaaleissa perussuomalaisten vaalikampanja ei saanut kannattajia liikkeelle.
Orpo ja Marin hakivat vauhtia pääministerikisaan
Suurista puolueista kokoomus ja SDP kävivät aluevaaleissa jo kevään 2023 eduskuntavaalien esivaaleja.
Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo on vajaan kolmen vuoden aikana oppinut, miten oppositiojohtajan pitää esiintyä. Oppositiojohtajien keskinäisessä kilvassa Orpo voitti aluevaalitaistossa selvästi Purran.
Orpo haastoi tiukasti pääministerin ja SDP:n puheenjohtajan Sanna Marinin.
Voidaan ennustaa, että tämä taistelupari ottaa vielä monta kertaa yhteen ennen kuin seuraavan pääministerin nimi on selvillä.
Aluevaaleissa oman jalkansa pääministerioven väliin työnsi keskustan Saarikko, kun taas perussuomalaisten Purra jäi ainakin tällä kertaa pahasti varjoon.
Äänestysprosentin jääminen alle 50 prosentin kertoo siitä, että aluevaaleissa olivat liikkeellä puolueiden peruskannattajat.
Eduskuntavaaleissa äänestysprosentti noussee lähelle 70 prosenttia, joten silloin liikkuvien äänestäjien merkitys jälleen kasvaa.
On hyvä muistaa, että viime eduskuntavaaleissa perussuomalaiset nousi vaalipäivän ykköseksi.
Voit keskustella tästä artikkelista 24.1.2022 kello 23:een saakka.
Lisää aiheesta: