Hyppää sisältöön

Näin aluevaaleissa kävi – katso 5 tärkeintä asiaa vaalien tuloksesta

Nyt valitut 21 hyvinvointialueiden aluevaltuustoa aloittavat toimintansa maaliskuussa. Vaaleissa äänestettiin kaikkialla Suomessa Helsinkiä ja Ahvenanmaata lukuunottamatta.

SDP:n puheenjohtaja Sanna Marin, kokoomuksen Petteri Orpo ja keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko median edessä Helsingin Kuntatalolla 23. tammikuuta 2022. Kuva: Silja Viitala / Yle

Sunnuntaina Suomessa käytiin historialliset ensimmäiset aluevaalit, joissa valittiin edustajat 21 hyvinvointialueen aluevaltuustoihin.

Vaaleissa äänestettiin kaikkialla Suomessa, paitsi Helsingissä ja Ahvenanmaalla.

Valtuustot päättävät alueiden sosiaali- ja terveyspalveluista sekä pelastustoimesta. Aluevaltuustot aloittavat toimintansa maaliskuussa.

Valtuustojen paikkoja oli jaossa lähes 1400.

Ääntenlasku valmistui varhain maanantaina puoli kahden jälkeen. Tarkastuslaskennan tulokset julkaistaan keskiviikkona 26. tammikuuta, kun kaikki vaalilautakunnat ovat kokouksissaan vahvistaneet tulokset oikeusministeriön vaalijärjestelmään.

Vaaliuurnilla kävi reilut 1,86 miljoonaa äänestäjää.

1. Vaalien tulos

Suomen historian ensimmäisten aluevaalien selvä voittaja oli kokoomus, joka sai 21,6 prosenttia äänistä.

Tiukan taistelun seuraavasta sijasta kävivät pääministeripuolue SDP sekä hallituskumppani keskusta, mutta loppumetreillä SDP:n 19,3 prosentin kannatus vei toiselle sijalle ja keskustan 19,2 prosentin kannatus toi kolmannen sijan.

Perussuomalaiset jäivät selvästi kärkikolmikon taakse neljänneksi 11,1 prosentin kannatuksella.

Vasemmistoliitto sai tasan kahdeksan prosenttia, vihreät 7,4 prosenttia, RKP 4,9 prosenttia, kristillisdemokraatit 4,2 prosenttia ja Liike Nyt 1,8 prosenttia äänistä.

Uusi tulokas Valta kuuluu kansalle (VKK) sai 1,3 prosentin kannatuksen.

Sitoutumattomista koostuva Muut-ryhmä sai 1,1 prosenttia. Keski-Uudellamaalla, Etelä-Karjalassa sekä Lapissa pääsi läpi yhteensä kahdeksan ehdokasta, jotka kuuluvat erilaisiin sitoutumattomiin yhteislistoihin.

Muut eduskunnan ulkopuoliset pienpuolueet eivät saaneet ehdokkaita läpi vaaleissa.

2. Valtuustojen sukupuoli- ja ikäjakauma

Aluevaltuustoihin on tulossa naisten enemmistö, kun 53 prosenttia valituista on naisia. Miehiä valtuustoihin valittiin 47 prosenttia.

Aluevaaleissa oli ehdolla naisia enemmän kuin kuntavaaleissa, mutta kaikkiaan miesehdokkaita oli naisia enemmän ehdolla.

Valittujen keski-ikä on 51 vuotta. Suurin yksittäinen ikäryhmä on 35–49 -vuotiaat, joita valtuutetuista on 497. Toiseksi suurin ikäryhmä on 50–64 -vuotiaat, joita valtuutetuista on 467.

3. Vaalien äänestysprosentti

Aluevaalien äänestysprosentti oli 47,5, joka oli selvästi alhaisempi kuin viime vuoden kuntavaalien äänestysprosentti. Tuolloin äänestämässä kävi 55,1 prosenttia äänioikeutetuista.

Alueista alhaisin äänestysprosentti oli Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella, jossa äänestysprosentti jäi ainoana alueena alle 40 prosentin.

Korkein äänestysprosentti oli Pohjanmaan hyvinvointialueella, jossa 53,8 prosenttia äänioikeutetuista antoi äänensä vaaliuurnilla.

Kunnista korkein äänestysvilkkaus oli Luodossa Pohjanmaan hyvinvointialueella, jossa äänestysprosentti nousi 66,6 prosenttiin. Vantaalla vuorostaan äänestäminen kiinnosti vain 38 prosenttia äänioikeutetuista.

4. Kunnat, joissa ei päässyt ehdokkaita läpi

Vaikka useilla hyvinvointialueilla jokainen kunta sai vähintään yhden valtuutetun, jäi myös moni kunta täysin ilman omaa edustajaa peräti kolmellatoista eri hyvinvointialueella.

Länsi-Uudellamaalla Siuntio jäi ainoana kuntana ilman edustajaa.

Varsinais-Suomessa ilman edustajaa jäivät Aura, Koski (Turun läänin), Kustavi, Kemiönsaari, Pyhäranta, Rusko sekä Vehmaa.

Satakunnassa nollille jäivät Jämijärvi, Karvia, Nakkila ja Siikainen.

Kanta-Hämeessa ilman edustajaa jäivät Humppila, Jokioinen, Tammela sekä Ypäjä.

Pirkanmaalla ilman edustusta jäivät Akaa, Ikaalinen, Juupajoki, Kihniö, Kuhmoinen, Pälkäne, Ruovesi, Urjala sekä Virrat.

Päijät-Hämeessä ilman edustajaa jäi ainoastaan Hartola.

Kymenlaaksossa ilman edustajaa jäi Miehikkälä.

Pohjois-Savossa nollille jäivät Joroinen, Kaavi sekä Rautavaara.

Keski-Suomessa ilman edustajaa jäivät Kannonkoski, Kinnula, Kivijärvi, Konnevesi, Luhanka, Multia sekä Toivakka.

Etelä-Pohjanmaalla vain Isojoki jäi ilman valtuutettua.

Pohjanmaalla vuorostaan Kaskinen jäi ilman valtuutettua.

Pohjois-Pohjanmaalla ilman edustajaa jäivät Hailuoto, Ii, Lumijoki, Merijärvi, Pyhäntä, Reisjärvi, Vaala sekä Utajärvi.

Lapin hyvinvointialueella ilman valtuutettua jäivät Enontekiö, Muonio, Pelkosenniemi sekä Posio.

5. Vaalien ääniharavat

Aluevaalien suurin ääniharava oli vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson, joka oli ehdolla Varsinais-Suomen hyvinvointialueella. Hän sai lähes 7 800 ääntä.

Toiseksi eniten ääniä sai SDP:n kansanedustaja Aki Lindén, joka oli myös ehdolla Varsinais-Suomesta. Hän sai noin 7 700 ääntä.

Andersson ohitti pitkään johdossa olleen Lindénin viime hetkillä, kun ääniä oli laskematta enää muutama prosentti.

Yli viidentuhannen äänisaaliita saivat lisäksi vain RKP:n varapuheenjohtaja Henrik Wickström sekä kokoomuksen Mia Laiho. Molemmat olivat ehdolla Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella.

Aiheesta lisää: