Hyppää sisältöön

Lääkärit ja hoitajat etenkin SDP:n ja kokoomuksen aluevaalien ääniharavina Keski-Suomessa – keskusta selkeä vaalivoittaja

Keski-Suomessa aluevaalien kärki oli täysin käänteinen valtakunnan tulokseen verrattuna: täällä ykkösenä on keskusta, kakkosena SDP ja kolmanneksi eniten ääniä sai kokoomus.

Marja-Kaisa Aula ja Hilma Vepsäläinen
Viitasaarelaiset Mari-Kaisa Aula (kesk.) ja Hilma Vepsäläinen (sd.) tulivat valituiksi aluevaltuustoon. Aula onnistui keräämään ääniä koko maakunnasta, Vepsäläinen on puolestaan yksi harvoja alle 30-vuotiaita aluevaltuutettuja Keski-Suomessa. Videon kuvaus Timo Hytönen, editointi Petri Aaltonen

Jyväskyläläisehdokkaiden maltillinen äänisaalis, hoitoalan ehdokkaiden suuri suosio ja uuden Valta kuuluu kansalle -puolueen nousu aluevaltuustoon olivat Keski-Suomessa ensimmäisten aluevaalien erityispiirteitä.

Jyväskylä ei jyrännyt ennalta odotetulla tavalla Keski-Suomen aluevaaleissa, vaikka se saikin uuteen valtuustoon niukan enemmistön. 69 valtuutetusta 36 tulee Jyväskylästä.

Toiseksi eniten eli 6 valtuutettua tulee Jämsästä ja kolmanneksi eniten eli 5 Äänekoskelta. Keuruulta ja Laukaasta valtuutettuja on kolme.

Kahden valtuutetun kuntia ovat Joutsa, Muurame, Petäjävesi, Pihtipudas, Saarijärvi ja Viitasaari. Yhden valtuutetun edustus on Hankasalmelta, Karstulasta, Kyyjärveltä ja Uuraisilta.

Vaille aluevaltuutettua jäivät siis Kannonkoski, Kinnula, Kivijärvi, Konnevesi, Luhanka, Multia ja Toivakka.

Pienimpienkin kuntien ehdokkaista moni keräsi mukavan äänisaaliin. Aluevaikuttajan paikkoja lieneekin heille tarjolla sitten, kun valtuusto aloittaa ja perustaa työnsä tueksi hyvinvointialueelle lauta- ja johtokuntia.

Keski-Suomen ensimmäisen aluevaltuuston jäsenistä yli kolmannes on sote- tai pelastusalan ammattilaisia. Erityisesti lääkärit ja hoitajat keräsivät paljon ääniä. Viiden eniten ääniä saaneen joukossa on kaksi lääkäriä ja yksi sairaanhoitaja.

Sekä SDP:n että kokoomuksen listalla terveydenhuoltoala on erityisen vahvasti edustettuna. Molempien puolueiden kaksi eniten ääniä saanutta on joko lääkäri tai sairaanhoitaja.

Keskusta ja SDP vahvistivat asemiaan

Keski-Suomen aluevaalien voittaja oli tuttuun tapaan keskusta, mutta uutisena voi pitää sitä, että puolue vahvisti ykkösasemaansa reippaasti kaksiin edellisiin vaaleihin verrattuna ja keräsi nyt reilun neljänneksen vaalipiirin äänistä.

Kesäkuun kuntavaaleista keskustan suosio kasvoi 4,1 prosenttiyksikköä. 25,4 prosentin kannatus toi puolueelle 18 paikkaa 69-jäseniseen aluevaltuustoon. Keskustan ääniharava oli entinen kansanedustaja Aila Paloniemi Jyväskylästä 1798 äänellään.

Keskustan ehdokkaista peräti kuusi sai yli tuhat ääntä. Heistä puolet on Jyväskylän ulkopuolelta: Maria Kaisa Aula Viitasaarelta keräsi 1502 ääntä, Jani Ylälehto Pihtiputaalta 1256 ja Eino Nissinen Kyyjärveltä 1055 ääntä.

Mittavan äänisaaliin keskustassa saivat myös kansanedustaja Joonas Könttä, 1069, ja lääketieteen emeritusprofessori Mauno Vanhala, 1024 ääntä.

SDP kasvatti suosiotaan Keski-Suomessa 1,7 prosenttiyksikköä kuntavaaleista ja sai nyt 22 prosenttia keskisuomalaisäänistä, mikä toi 16 paikkaa aluevaltuustoon. Jyväskyläläinen valtuutettu, sairaanhoitaja Mervi Hovikoski keräsi puolueen suurimman henkilökohtaisen äänisaaliin, 1813.

Yli tuhat ääntä SDP:stä saivat myös keuruulainen lääkäri Markku Puro, 1488, ja Jani Kokko Muuramesta, 1419 ääntä.

Kolmanneksi noussut kokoomus sai 15,9 prosentin ääniosuudella 11 paikkaa. Kuntavaaleista kokoomuksen suosio kasvoi vajaan prosenttiyksikön, 0,8. Suosion kasvua siivitti Muuramen valtuuston puheenjohtajan, kirurgi Ville Väyrysen huima 2960 äänisaalis.

Tuhannen äänen rajan ylitti myös jämsäläinen Lotta Ahola, 1357 ääntä. Ahola on sairaanhoitaja, kaupunginvaltuutettu ja Keski-Suomen kokoomuksen puheenjohtaja.

Gastrokirurgi Ville Väyrynen, Keski-Suomen keskussairaala.
Keski-Suomen ääniharavan kirurgi Ville Väyrysen (kok.) mielestä on hyvä, että aluevaltuustoon on valittu useampia sote-ammattilaisia. Mahdolliset jääviysongelmat joudutaan hänen mukaansa käymään läpi siinä vaiheessa, kun esimerkiksi jaetaan aluevaltuuston puheenjohtajuuksia. Video: toimittajana Sanna Savela, editointi Petri Aaltonen

Perussuomalaisten ja vihreiden suosio laski

Perussuomalaiset menettivät kannatuksestaan lähes saman verran kuin keskusta omaansa kasvatti, 4,4 prosenttiyksikköä. 10,3 prosentin ääniosuus merkitsee puolueelle seitsemää paikkaa aluevaltuustoon.

Perussuomalaisten ääniharava oli jyväskyläläinen lähihoitaja ja kaupunginvaltuutettu Kaisa Garedew 774 äänellä.

Vihreätkin saivat seitsemän valtuustopaikkaa 9,6 prosentin kannatuksellaan. Puolueen suosio laski kuntavaaleista 1,7 prosenttiyksikköä. Kaikki vihreiden valtuutetut ovat jyväskyläläisiä ja yhtä lukuunottamatta kaupunginvaltuutettuja.

Bella Forsgrén oli ainoana kansanedustajista oman puolueensa ääniharava. Valtaosa Forsgrénin 1227 äänestä tuli kotikaupungista Jyväskylästä.

Vihreän liiton kansanedustaja Bella Forsgren hymyilee kameralle.
Aluevaalit olivat vihreille vaikeat niin Keski-Suomessa kuin koko maassakin. Jyväskylän tulokseen ja omaan äänimääräänsä vihreiden kansanedustaja Bella Forsgrén on kuitenkin tyytyväinen. Videon kuvaus: Jarkko Riikonen, editointi: Petri Aaltonen

Vasemmistoliiton kannatus oli nyt puoli prosenttiyksikköä suurempi kuin kuntavaaleissa, ja 8,7 prosentin äänisaalis vie 6 puolueen edustajaa aluevaltuustoon. Eniten ääniä, 810, sai jo kuntavaaleissa puolueensa ääniharavaksi noussut 26-vuotias jyväskyläläinen opiskelija Matleena Käppi.

Vasemmistoliiton aluevaltuutetuista Jyväskylän ulkopuolelta on yksi, äänekoskelainen kaupunginvaltuutettu Sirpa Martins.

Vaaliliitto vei VKK:n valtuustoon

Kristillisdemokraattien kannatus pysyi käytännössä lähes kuntavaalien tasolla ja puolue sai 3 ehdokastaan aluevaltuustoon. Ääniharavana oli monien edellisvaalien tapaan jyväskyläläinen kaupunginvaltuutettu Marika Visakorpi, 1029. Muutkin puolueen valtuutetut tulevat Jyväskylästä.

Yhden paikan aluevaltuustoon sai uusi Valta kuuluu kansalle -puolue. Se sai 1,3 prosentin kannatuksen, eikä sen oma äänisaalis olisi aivan kantanut valtuustoon, mutta paikan varmisti vaaliliitto Suomen kansa ensin -puolueen ja Kristallipuolueen kanssa.

VKK:n tuore valtuutettu, 29-vuotias jyväskyläläinen opiskelija Eetu Tuovila, osallistui kesäkuun kuntavaaleihin perussuomalaisten listalla ja sai silloin 66 ääntä. Nyt hän pääsi aluevaltuustoon pienimmällä henkilökohtaisella äänimäärällä, 249.

Profeettoja omalla maallaan

Ääniharavalistan kärkisijoille sijoittui yllättävänkin monta nimeä Jyväskylän ulkopuolelta. Näissä vaaleissa moni oli profeetta omalla maallaan paitsi Jyväskylässä myös pienemmillä paikkakunnilla.

Vankimmin ääniään yhden ehdokkaan taakse keskittivät pihtiputaalaiset. Jani Ylälehdon äänistä lähes 90 prosenttia tuli Pihtiputaalta. Ylälehdon suosio nosti keskustan kannatusprosentin Pihtiputaalla peräti 68,1:een.

Keuruulla valtuuston puheenjohtaja, lääkäri Markku Puro sai 85 prosenttia äänistään keuruulaisilta. Menestys näkyy puolueen kannatusluvussa: SDP nappasi 41,6 prosenttia keuruulaisten äänistä.

Myös esimerkiksi Karstulan ainoa aluevaltuutettu, eläinlääkäri Terhi Jokinen-Simonen, saa kiittää pitkälti karstusia läpimenostaan: 70 prosenttia 437 äänestä tuli kotikunnasta.

Vastaavasti monista aiemmista tehtävistään tunnettu Maria Kaisa Aula sai kyllä lähes 60 prosenttia äänistään kotikaupungista Viitasaarelta, mutta hän onnistui sen lisäksi keräämään ääniä jokaisesta Keski-Suomen kunnasta.

Äänestysprosentti jäi alle 50:n

Alle puolet keskisuomalaisista äänioikeutetuista kiinnostui aluevaaleista riittävästi käydäkseen äänestämässä. Maakunnan äänestysprosentti, 47,5, on täsmälleen sama kuin koko maassa.

Innokkaimmin äänestettiin Kinnulassa, jossa äänestysprosentti nousi 59,4:ään.

Laiskimmin uurnilla käytiin Äänekoskella: äänensä antoi 45,4 prosenttia äänioikeutetuista. Jyväskylän äänestysprosentti oli hieman parempi, 46,7.

Kuntavaaleihin verrattuna äänestysprosentti laski Keski-Suomessa lähes kuusi prosenttiyksikköä. Kesäkuun kuntavaaleissa uurnilla kävi 53,3 prosenttia Keski-Suomen äänioikeutetuista.

Laskua on tullut reippaasti vuoden 2019 eduskuntavaaleista, jolloin äänensä antoi 68,3 prosenttia vaalipiirin äänioikeutetuista.

Ensimmäinen kokous maaliskuussa

Keski-Suomen tuore aluevaltuusto on sukupuolijakaumaltaan tasa-arvoinen. Valtuutetuista 35 on naisia ja 34 miehiä.

Nuoria valtuustossa oli silmiinpistävän vähän. Alle 25-vuotiaita valtuustossa ei ole yhtään, ja alle 35-vuotiaita valtuutettuja on yksitoista. Kaksitoista valtuutettua on yli 65-vuotiaita. Aluevaltuutettujen keski-ikä on 51 vuotta.

Aluevaltuusto kokoontuu ensimmäistä kertaa 1. maaliskuuta. Kokouspaikkana on Jyväskylän kaupunginvaltuuston sali, jos epidemiatilanne sen sallii.

Muussa tapauksessa aluevaltuusto aloittaa reilun kolmen vuoden mittaisen kautensa etäkokouksella eli Teams-palaverina.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.