Hyppää sisältöön

Onko tamperelainen perheenisä raaka joukkomurhaaja? Puolustus antoi täyslaidallisen kritiikkiä esitutkintaa kohtaan Liberian sotarikosjutussa

Yle tapasi Liberian sisällissodan aikaisista raakuuksista syytetyn Gibril Massaquoin Tampereella vuoden kestäneen oikeudenkäynnin viimeisenä päivänä.

Gibril Massaquoi odotti oikeuden päätöstä vangittuna pitämisestään Tampereen oikeustalon säilytyssellissä 24. tammikuuta 2022. Kuva: Tuomas Rimpiläinen / Yle

Viisikymppistä miestä uhkaa elinkautinen vankeus raskaimmista mahdollisista rikoksista, joista Suomessa voidaan syyttää. Silti sierraleonelainen perheenisä Gibril Massaquoi, 52, näyttää huokuvan rauhallisuutta odottaessaan käräjäoikeuden päätöstä siitä, pääseekö hän vapaaksi tutkintavankeudesta.

Sellaisen kuvan hän ainakin haluaa itsestään antaa. Toisaalta välillä hän intoutuu puhumaan ja elehtimään kiihkeästi. Näin käy etenkin silloin, kun puhutaan häneen kohdistuneesta esitutkinnasta.

Massaquoita syytetään murhista, raiskauksista, törkeästä sodankäyntirikoksesta ja törkeästä ihmisoikeuksien loukkaamisesta Liberian toisessa sisällissodassa vuosina 1999–2003.

Yle tapasi Massaquoin Tampereen oikeustalon säilytyssellissä maanantaina, lähes vuoden kestäneen oikeudenkäynnin viimeisenä päivänä.

Päätyi Suomeen todistajansuojelussa

Massaquoi eli Tampereella vuosia suhteellisen tavallista elämää. Vuonna 2018 Keskusrikospoliisi alkoi tutkia häntä epäiltynä raaoista sotarikoksista Liberiassa. Tutkintavankeudessa hän on ollut maaliskuusta 2020 alkaen.

Massaquoin tausta liittyy sierraleonelaiseen ryhmittymään Revolutionary United Front (RUF), jonka riveissä hän taisteli Sierra Leonen sisällissodassa 1990-luvun alussa. Myöhemmin Sierra Leonessa toiminut totuuskomissio piti häntä osallisena sodan aikana tapahtuneisiin murhiin ja kidutuksiin, mutta hän ei joutunut niistä oikeudelliseen vastuuseen.

Kun RUF:n joukot liittyivät Liberian sisällissotaan joulukuussa 1999 alkaen, Massaquoi oli yhä järjestön johtajistoa.

Vuonna 2002 YK:n alainen Sierra Leonen erityistuomioistuin antoi Massaquoille syytesuojan, koska hän suostui todistamaan RUF:ia vastaan oikeudenkäynnissä, jossa selvitettiin Sierra Leonen sisällissodan aikaisia julmuuksia. Oikeudenkäynti ja syytesuoja eivät kuitenkaan koskeneet Liberian toisen sisällissodan tapahtumia.

Todistamisen myötä hän pääsi todistajansuojeluun. Suomeen hänet sijoitettiin Suomen ja erityistuomioistuimen välisen valtiosopimuksen nojalla.

– Suomessa kukaan ei koskaan tunnistanut minua. Sain olla ihan rauhassa, Massaquoi sanoo Ylelle.

Ei vaatinut välitöntä vapauttamista

Maanantaina Pirkanmaan käräjäoikeudessa Massaquoi vakuutti ottavansa sen, mikä eteen tulee.

Hän ei vaatinut oikeudenkäynnin päättyessä välitöntä vapauttamista vaan kiitti käräjäoikeutta hyvästä oikeudenkäynnistä. Massaquoin avustaja, asianajaja Kaarle Gummerus kuitenkin pyysi oikeutta harkitsemaan Massaquoin vapauttamista ennen tuomion antamista.

Odotussellissä Massaquoi toisti Ylelle uskonsa oikeusjärjestelmään.

– Luotan täydellisesti suomalaiseen oikeusjärjestelmään. Olen rauhallinen, koska olen syytön, Massaquoi sanoo.

Mikäli oikeus toteaa hänet syylliseksi raskaimpiin syytekohtiin, ainoa mahdollinen rangaistus on elinkautinen vankeus.

Syyttäjien mukaan näyttö osoittaa, että Massaquoi syyllistyi Liberian toisessa sisällissodassa lukuisiin julmuuksiin, joiden yksityiskohdat ovat hyvin raakoja. Syyttäjien mukaan Massaquoi jopa söi ja syötti sotilailleen ihmisten osia ja poltti vangittuja ihmisiä elävältä.

Puolustus arvostelee tutkintaa rajusti

Puolustus on pitkin oikeudenkäyntiä onnistunut horjuttamaan syyttäjien todistajien lausuntoja ja vastanäytöllään pakottanut syyttäjät muun muassa muuttamaan rikosten teonkuvausten tapahtuma-aikoja.

Todistajien lausunnot ovat myös muuttuneet ajan kuluessa tavalla, joka on herättänyt epäilystä ulkopuolisesta vaikutuksesta lausuntoihin. Valtionsyyttäjä Tom Laitinen pitää muutoksia kuitenkin luonnollisina.

– Täytyy muistaa, että tapahtumista on pitkä aika, ja ihmisen muisti ei ole täydellinen. Meidän mielestämme tämä päällimmäisenä selittää kertomusten muuttumista, Laitinen sanoi maanantaina ennen istunnon alkua.

Myös puolustuksen mukaan todistajanlausuntojen muuttuminen on tietyllä tapaa luonnollista, sillä puolustuksen mielestä esitutkinta oli kelvotonta.

Puolustuksen asianajaja Kaarle Gummerus istunnossa Liberiassa keväällä 2021. Kuva: Liselott Lindström / Yle

Puolustuksen mukaan Massaquoi ei ole voinut olla paikalla väitetyissä julmuuksissa Liberiassa 2000-luvun alussa, koska hän osallistui tekojen aikaan rauhanneuvotteluihin RUF:n puhemiehenä eikä käynyt Liberiassa kesäkuun 2001 jälkeen.

Osaan teoista hänen alibinsa on se, että hän oli niiden aikaan YK:n erityistuomioistuimen järjestämässä turvatalossa Sierra Leonessa.

Kysymys kuuluu, olisiko hänellä ollut mahdollisuus poistua talosta johtamaan sotatoimia naapurimaassa. Puolustuksen mukaan ei ollut eikä se edes olisi ollut Massaquoin etujen mukaista.

Puolustus toi loppulausunnossaan esiin, että Keskusrikospoliisin esitutkinnassa tekemillä virkamatkoilla Liberiaan todistajat alkoivat vasta usean matkan jälkeen nimetä Massaquoita rikosten tekijäksi ja tunnistaa häntä KRP:n käyttämistä valokuvakollaaseista.

Kun tieto tutkinnasta levisi ja pääsi uutisiin, yhä useammat alkoivat tunnistaa Massaquoin. Gummeruksen mukaan tämä kertoo siitä, että todistajien lausuntoihin vaikutti ulkopuolelta tullut tieto.

Suorittiko kansalaisjärjestön työntekijä tutkintaa?

Puolustus arvosteli esitutkintaa lukuisista virheistä, jotka sen mukaan rikkovat esitutkintalakia tai Poliisihallituksen ohjeita. Vakavimmat ongelmat liittyvät sen mukaan kansalaisjärjestön aktiivin käyttämiseen apuna tutkinnassa.

Tutkinta alkoi, kun Keskusrikospoliisi sai tietoja väitetyistä teoista sotarikoksia selvittävältä sveitsiläiseltä Civitas Maxima -kansalaisjärjestöltä ja sen liberialaiselta sisarjärjestöltä Global Justice and Research Projectilta (GJRP).

Gummeruksen mukaan jokainen syyttäjän todistaja on valikoitunut tutkintaan ja oikeudenkäyntiin poliisia auttaneen miehen kautta. Mies oli GJRP:n työntekijä, joka "irtautui" kansalaisjärjestöstä siksi aikaa, kun työskenteli KRP:lle.

Puolustuksen mukaan mies käytännössä puhutti todistajia alustavasti, mitä voidaan pitää esitutkintatoimenpiteenä. Esitutkintaa saa suorittaa vain viranomainen.

Gummerus ei väittänyt, että mies olisi tarkoituksella johdatellut todistajia. Hänen mukaansa kyse oli virheestä, jonka syntyminen on luonnollista, kun vakavan rikoksen tutkinnassa avustaa poliisin ulkopuolinen henkilö.

Loppulausunnossaan puolustus esitteli miehen muistikirjaa, jonka muistiinpanot puolustuksen mukaan osoittavat, että mies oli toiminut mahdollisten todistajien tapaamisessa toisin kuin KRP oli ohjeistanut. Gummeruksen mukaan mies oli muun muassa kertonut todistajille asioita, joita hän ei olisi saanut kertoa.

Syyttäjien mukaan KRP:n oli pakko käyttää miestä apunaan tutkinnassa, jotta todistajiin saatiin yhteyksiä. Gummerus puolestaan totesi, että siinä tapauksessa miehen mukana olisi pitänyt kulkea suomalainen poliisi varmistamassa, että esitutkintatoimenpiteet suoritetaan oikein.

Ongelman merkitys korostuu siksi, että syyttäjien koko näyttö perustuu todistajankertomuksiin. Mitään kirjallista tai rikosteknistä näyttöä vastaajan syyllisyydestä ei ole.

Perjantaina syyttäjä tyrmäsi omassa loppulausunnossaan puolustuksen teorian tiedon leviämisestä todistajien keskuudessa. Syyttäjän mukaan tarvittaisiin "aikamoinen käsikirjoittaja" tällaisen juonen punomiseksi.

Oikeus harkitsi vangittuna pitämistä

Aluesyyttäjä Matias Londen (vas.) ja valtionsyyttäjä Tom Laitinen oikeuden istunnossa Liberiassa keväällä 2021. Kuva: Hanna Nordenswan

Käräjäoikeus kävi oikeudenkäynnin aikana kahdesti läntisessä Afrikassa kuulemassa todistajia. Oikeudenkäynti oli kauttaaltaan poikkeuksellisen vaikea.

Epäselvyyksiä ilmeni jopa siinä, mihin vuoteen jotkin Liberian toisen sisällissodan sotatoimet ajoittuivat.

Puolustuksen mukaan se onnistui oikeudenkäynnissä osoittamaan, että Massaquoi ei ole voinut syyllistyä rikoksiin, joista häntä syytetään. Joka tapauksessa esitutkinta ei Gummeruksen mukaan ollut riittävää, jotta puolustus pystyisi sen perusteella testaamaan omia vaihtoehtoisia tapahtumienkulkuja.

– Syyte on hylättävä, jos puolustuksen vaihtoehtoa ei voi sulkea pois, Gummerus sanoi loppulausunnossaan.

Maanantaina oikeudenkäynnin lopuksi oikeus vetäytyi harkitsemaan Massaquoin vangittuna pitämistä. Noin 45 minuutin harkinnan jälkeen oikeuden puheenjohtaja, käräjätuomari Juhani Paiho julisti ratkaisun: Massaquoi pysyy toistaiseksi tutkintavankeudessa.

Tuomion käräjäoikeus aikoo antaa huhtikuun loppuun mennessä.

Lue lisää: