Hyppää sisältöön

Pekingin olympialaisten yllä iso saasteriski – kisojen ympäristölle aiheuttamaa kuormaa rajataan, mutta osittain vahingot vain siirretään eri paikkaan

Kiina estää suurelta osin kisojen ympäristökuorman valvomisen. Olympiakomitea ei piittaa, jos kisajärjestäjä pettää ympäristön huomioimisesta antamansa lupaukset.

Peking ei ole saanut saasteongelmaa kuriin
Peking ei ole saanut saasteongelmaa kuriin

Pekingin olympialaisten alkuun on alle kaksi viikkoa. Kisan osanottajat ja myös ympäristönsuojelijat alkavat nyt ottaa selvää, kuinka hyvin järjestäjät ovat onnistuneet ympäristöasioiden hoitamisessa.

Keskeinen ongelma tässä vaiheessa ovat Kiinan teollisuuden ja liikenteen saastepäästöt. Järjestäjät ovat luvanneet, että kisat voidaan viedä läpi "hyvässä ympäristössä".

Kuten vuoden 2008 kesäkisoissa, järjestäjillä on oikeus määrätä teollisuuslaitoksia suljettaviksi, jotta normaalisti kaupunkia peittävät saasteet vähenisivät.

Kiinalaisille kisajärjestäjille on kunnia-asia, että kisojen aikana taivas on kirkkaansininen. Kiinan luonto- ja ympäristöministeriö kertoi kuitenkin tänään maanantaina, että talvisää on "erittäin epäsuotuisa", jotta puhtaan ilman tavoite voitaisiin saavuttaa.

Pekingin rakennuksia saasteisena päivänä 5.11.2021. Kuva: Roman Pilipey / EPA

Gobin autiomaan hiekkamyrskyt voivat peittää kisapaikat keltaiseen hiekkaan.

Pekingissä on tehty paljon saasteongelman vähentämiseksi. Viime vuonna pahimman saastesumun aiheuttajien, 2,5 mikrometrin suuruisten hiukkasten pitoisuus putosi ensi kertaa alle Kiinan valtion asettaman enimmäisrajan, 33 mikrogramman kuutiometrissä.

Maailman terveysjärjestön WHO:n raja on kuitenkin selvästi tiukempi; viisi mikrogrammaa kuutiossa.

Vesi, päästöt ja luonto

Kisajärjestäjien suuri ongelma on tuottaa valtaisa määrä lunta seudulla, joka tähän aikaan vuodesta on kuiva ja kylmä. Asukkaat saavat käyttövetensä pohjavesikaivoista, kertoo kisojen ympäristösaldoa tutkinut Washington Post -lehti (siirryt toiseen palveluun).

Kisapaikoilla ei ole mahdollisesti lainkaan luonnonlunta. Järjestäjien mukaan heille on luvattu "vapaat kädet" lumen käyttöön. He ovat tuottaneet valtavasti keinolunta. Ympäristöväki ihmettelee käytetyn veden määrää.

Järjestäjät eivät ole kertoneet tarkkoja tietoja vedenkäytöstä, ne luvataan antaa vasta päätösseremonian jälkeen. Järjestäjien mukaan kisat vievät 9,8 prosenttia Zhangjiakoun alueen normaalista vedenkulutuksesta.

Koronapandemian takia kisoihin ei päästetä turisteja, mikä vähentää ilmastopäästöjä. Osanottajat liikkuvat oman koronakuplansa sisällä paikalle varatuilla tuhannella vetykäyttöisellä bussilla.

Kiinan ilmastoansioita kuitenkin himmentää se, että maa on maailman suurin saastuttaja ja hiilivoiman käyttäjä. Saastuttavan hiilienergian käyttö lisääntyi Kiinassa viime vuonna viisi prosenttia.

Nainen taluttaa polkupyörää saasteisena päivänä Pekingissä 21.11.2021. Kuva: Wu Hong / EPA

Järjestäjät ovat luvanneet, että kisojen aiheuttamat ilmastopäästöt korvataan metsityksellä. Järjestäjien mukaan Zhangjiakoun alueella kukkuloiden rinteille on istutettu 2,3 miljoonaa puuta, pääasiassa mäntyjä. Istutettu ala on Washington Postin mukaan 9 000 hehtaaria.

Kömmähdyksiäkin on sattunut. Suunnitteluvaiheessa huomattiin, että eräs latu olisi mennyt suoraan suojellun metsän läpi. Latulinjaa muutettiin, mutta metsä piti osittain uhrata.

Tästä syystä järjestäjät kaivoivat maasta 20 000 puuta ja istuttivat ne toiseen paikkaan, joka julistettiin metsänsuojelualueeksi. Puut ehkä säästyivät tuholta, mutta alkuperäisen metsänsuojelualueen muu luonto tietysti menettiin.

Tarkastukset ja Olympiakomitea

Miten kisat onnistuvat ympäristötavoitteissaan, selviää vain tarkastusten avulla. Tähän pitäisi liittää rangaistusten uhka, jos puutteita havaitaan.

Ympäristönsuojelijat ovat havainneet, että ulkopuolisten tekemiä ympäristötarkastuksia on tehty Pekingin kisojen yhteydessä hyvin vähän.

– Kaikki tietävät, että IOC (Kansainvälinen olympiakomitea) ei vaihda kisojen järjestäjää sillä perusteella, että alkuperäinen järjestäjä ei täytä kestävyysvaatimuksia, toteaa lehden haastattelema Leuvenin yliopiston tutkija Arnout Geeraert.

Tästä on esimerkkejä edellisistä kisoista. Sotshin talvikisoista 2014 piti tulla "kaikkien aikojen puhtaimmat". Jälkeenpäin huomattiin vuoristojokien kärsineen rakentamisesta ja rakennusjätteen laittomasta dumppaamisesta.

Etelä-Korean Pyongchangin vuoden 2018 kisoista piti tulla ensimmäiset, jotka saivat kansainvälisen kestävyyssertifikaatin. Silti kisapaikkojen tieltä hakattiin arvokas metsä, jossa kasvoi uhanalaiseksi luokiteltuja lajeja.

Olympiakisat ovat maailman suurin urheilutapahtuma. Sen osanottajat ja katsojat vaativat yhä enemmän myös ympäristön huomioonottamista kisojen järjestämisessä.

Nature-tiedelehdessä (siirryt toiseen palveluun) viime vuonna julkaistun tutkimuksen mukaan olympiakisoissa ympäristöarvojen huomioiminen on vain huonontunut viime aikoina.

Voit keskustella aiheesta tiistaihin 25.1. klo 23:een asti.

Uutista korjattu, Pekingin kesäkisat pidettiin 2008, ei 2014.