Hyppää sisältöön

Analyysi: Aluevaalien tulos latistaa perussuomalaisten ja vihreiden tunnelmia, mutta ennustaa tuskin eduskuntavaaleja

Vuoden päästä koittavissa eduskuntavaaleissa sekä vaaliteemat että äänestäjäjoukko näyttävät toiselta, kirjoittaa Ylen politiikan toimittaja Robert Sundman.

Vihreiden varapuheenjohtaja Hanna Holopainen harmitteli eilen puolueensa tulosta historian ensimmäisissä aluevaaleissa. Vihreitä äänesti 7,4 prosenttia uurnilla käyneistä suomalaisista. Kuva: Silja Viitala / Yle

Historian ensimmäinen aluevaalitulos houkuttelee tekemään isoja tulkintoja. Julkisuudessa on esitetty arvioita niin ”kolmen suuren paluusta” kuin ”identiteettipolitiikan tappiostakin”.

Eilisillan väripalkit näyttävät monella tapaa samalta kuin eduskuntavaalitulokset ennen ensimmäistä, vuoden 2011 jytkyä. Se, joka uskaltaa veikata tästä politiikan pysyvämpää uusvanhaa normaalitilaa, joutuu todennäköisesti pettymään.

Aluevaalien tulos kertoo ennen kaikkea siitä, millaisia päättäjiä ääntään käyttäneet suomalaiset valitsivat päättämään juuri sosiaali- ja terveyspalveluista sekä pelastustoimesta uusilla hyvinvointialueilla.

Muissa arvioissa kannattaa olla varovaisempi. Esimerkiksi vuoden päästä koittavissa eduskuntavaaleissa sekä vaaliteemat että äänestäjäjoukko näyttävät toiselta.

Samalla kun keskusta juhlii ja ehkä hengähtääkin hetkeksi, joutuvat perussuomalaiset ja vihreät tutkiskelemaan omaa tilannettaan.

Tästä huolimatta vaalitulokset vaikuttavat aina puolueiden tunnelmiin.

Samalla kun keskusta juhlii ja ehkä hengähtääkin hetkeksi, joutuvat perussuomalaiset ja vihreät tutkiskelemaan omaa tilannettaan.

Perussuomalaiset on aiemminkin osoittanut, että puolue onnistuu eduskuntavaaleissa. Niin kutsutut toisen asteen vaalit ovat puolueelle vaikeampia. Eroa kuvaa hyvin Ylen tammikuiset puoluekannatusmittaukset: tammikuussa julkaistuissa kyselyissä eduskuntavaalikannatus oli 18,3 prosenttia ja aluevaalikannatus reilusti alhaisempi, 14,3 prosenttia.

Aiemmin sama on nähty esimerkiksi kuntavaalien kohdalla. Puolue on pyrkinyt tuomaan tällaisiin vaaleihin yleispoliittisia teemoja, mutta toistaiseksi se ei ole ollut avain suurempaan menestykseen.

Vihreät pesivät varsinkin alkusyksystä ahkerasti kuntavaalien jälkipyykkiä. Nyt näyttää siltä, että tästä ei saatu juurikaan eväitä puolueen suosion kasvattamiseen.

Vihreät eivät voi selittää toista vaalitappiotaan lyhyen ajan sisään pelkällä Helsingin poissaololla aluevaaleista. Vihreiden tulos viime kesän kuntavaaleissa oli 9,1 prosenttia, kun Helsinkiä ei oteta huomioon. Aluevaalien 7,4 on kaukana tuosta.

Vihreät pesivät varsinkin alkusyksystä ahkerasti kuntavaalien jälkipyykkiä. Nyt näyttää siltä, että tästä ei saatu juurikaan eväitä puolueen suosion kasvattamiseen.

– Puolueessa on selkeytettävä linjaa ja löydettävä keinot lunastaa suomalaisten luottamus, kirjoitti muun muassa ympäristö- ja ilmastoministeri Emma Kari Twitterissä pian tuloksen selviämisen jälkeen.

Entisellä puheenjohtajalla Ville Niinistölläkin oli nopeasti oma analyysi tarjolla:

– Suureksi puolueeksi kasvamista tehtiin laventamalla teemoja ja johtajuutta tulevaisuuskeskustelusta laajasti kaikkien suomalaisten hyväksi. Se oli velvoittava tavoite jossa puolueen piti avautua. Nyt kavennuttu, käännytty sisään.

Arvio vihreiden sisällä kuuluu, että hallitustaival on ollut muille puolueille parempi kuin heille.

Hallitus löytää edestään pian keväiset ilmasto-, työllisyys- ja kehyspäätökset. Kuten aina, neuvotteluista on povattu vaikeita.

Vaikeaa on myös arvioida, miten aluevaalien tulos hallituksen kevääseen vaikuttaa. Hyvän tuloksen tehnyt keskusta voi ehkä hieman rentoutua – tai vaihtoehtoisesti vaatia voimiensa tunnossa enemmän.

Arvio vihreiden sisällä kuuluu, että hallitustaival on ollut muille puolueille parempi kuin heille. Vaalituloksen valossa tämä kieltämättä pitää paikkansa.

Olisi ihme, jos tällä ei olisi vaikutusta neuvotteluiden dynamiikkaan.

Lue myös: