Hyppää sisältöön

Aluevaalien äänestysprosentti jäi matalaksi – tutkija: "Demokratian eriarvoistuminen näkyi erityisen räikeästi"

Aluevaalien äänestysprosentti 47,5 jäi pahimmista odotuksista, mutta tutkijat ovat huolissaan siitä, että laimeaksi jäänyt äänestysinto voi johtaa vinoumiin päätöksenteossa, jossa heikompiosaisten ääni kuuluu huonosti.

Ensimmäinen äänestäjä saapui äänestyspaikalle heti aamu yhdeksältä Vantaan Korsossa aluevaalien varsinaisena vaalipäivänä. Kuva: Emmi Korhonen / Lehtikuva

Helsingin yliopiston yleisen valtio-opin dosentti Hanna Wass arvioi, että alhaisen äänestyaktiivisuuden aluevaaleissa äänestämässä kävivät innokkaimmin korkeasti koulutetut ja hyvin toimeentulevat äänestäjät.

– Aluevaaleissa näkyi erityisen räikeästi edustuksellisen demokratian elitisoituminen ja eriarvoistuminen. Hyvinvointialueille valittiin nyt hyvinvoivien äänestäjien toimesta hyvinvoivia valtuutettuja, Wass tiivistää.

Wass pitää tulkintoja edustuksellisen demokratian syvästä kriisistä yliampuvina. Vaarana on kuitenkin se, että eniten sote-palveluita käyttävien ääni ei kuulu päätöksenteossa.

– On tärkeää, että valitut edustajat ymmärtävät edustavansa kaikkia hyvinvointialueen asukkaita, eivät pelkästään omia äänestäjäryhmiään. Kun hyvinvointialueilla joudutaan tekemään erilaisia priorisointeja, pitää ottaa huomioon myös heikompiosaisten tarpeet ja intressit.

Helsingin yliopiston väitöskirjatutkija Veikko Isotalo pitää vinoumia matalan äänestysaktiivisuuden keskeisenä ongelmana.

– Tärkeää on etenkin se, että eri yhteiskuntaluokat äänestäisivät koulutukseen ja ikään katsomatta tasavertaisesti niin, että kaikki olisivat yhtälaisesti edustettuna, Isotalo sanoi Ylen Politiikkaradiossa.

Yksi merkittävimmistä jakolinjoista kulkee koulutusasteiden välillä. Isotalon mukaan viime eduskuntavaaleissa 78 prosenttia korkeakoulutetuista äänesti, kun taas toisen asteen tutkinnon suorittaneilla äänestysaktiivisuus jäi 48 prosenttiin.

Tarkkoja tilastoja aluevaaleissa äänestämässä käyneiden taustoista ei ole vielä olemassa.

Ikärakenne selittää eroja äänestysaktiivisuudessa alueiden välillä

Alueellisten vertailujen perusteella ahkerimmin äänestämässä käytiin Pohjanmaalla, kun taas perää pitää Vantaan ja Keravan hyvinvointialue.

Kuva: Laura Merikalla / Yle

Wassin mukaan eniten eroja selittää väestön ikärakenne eri alueilla.

– Monilla Uudenmaan alueilla, joissa väestö on hyvinvoivaa, äänestysaktiivisuus oli kohtuullisen matalaa. Siellä on enemmän nuorta väestöä, joiden osallistumisaste on matalampaa kuin vanhemmilla. Lisäksi ne ovat muuttovoittoisia alueita. Maahanmuuttotaustaisilla äänioikeutetuilla osallistumisaste on matalampaa kuin syntyperäisillä.

Puolueista matalasta äänestysaktiivisuudesta kärsivät erityisesti perussuomalaiset ja vihreät. Wassin mukaan molemmat puolueet ovat tavanneet houkutella äänestämisestään epävarmoja.

Perussuomalaiset ovat saaneet uurnille heikommin toimeentulevia ja vähemmän koulutettuja, vihreät taas ovat houkutelleet nuoria. Nyt molemmat puolueet näyttävät epäonnistuneen oman kannattajakuntansa tavoittamisessa.

Wassin mukaan matalan äänestysaktiivisuuden epäsuhtaa voidaan tasata hyvinvointialueilla erilaisilla osallistuvan demokratian keinoilla, joilla voidaan tuoda vaaleissa marginaaliin jääneiden ääni osaksi päätöksentekoa.

– Kansalaisilta päätöksentekoon tuleva syöte on nyt kapeutunut. Sen takia on erityisen tärkeää, että hyvinvointialueilla kirjataan strategiaan monenlaisia osallistumisen muotoja, kuten vanhus- ja vammaisneuvostoja. Niin saadaan tieto- ja kokemuspohjaa päätöksentekoon muutenkin kuin vaalien kautta.

Aiheesta lisää: