Hyppää sisältöön

Vaalien häviäjät käyvät jälkipyykkiä – vihreät ruoskivat itseään saarnaamisesta, perussuomalaiset miettivät mitä olisi pitänyt tehdä toisin

Tutkija sanoo, että perussuomalaiset jäivät tekemään aluevaaleissa oppositiopolitiikkaa sote-uudistusta vastaan, vaikka juna on jo mennyt. Vihreät taas suuntasivat viestinsä ydinkannattajilleen.

Puheenjohtaja liris Suomelan vihreät ja Riikka Purran perussuomalaiset epäonnistuivat sunnuntaina aluevaaleissa. Kuva: Roni Rekomaa / Lehtikuva ja Sakari Piippo / Yle

Aluevaaleissa pahimman tappion kärsineet perussuomalaiset ja vihreät perkaavat huonon tuloksensa syitä.

Perussuomalaiset sai 11,1 prosenttia äänistä ja vihreät 7,4. Molempien suosio jäi selvästi huonommaksi kuin kevään kuntavaaleissa.

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ville Tavio ennakoi, että puoluejohto käy vakavan keskustelun siitä mitä vaaleissa olisi pitänyt tehdä toisin.

Hän ei kuitenkaan halua yksilöidä sitä millaisia virheitä puolue vaaleissa teki.

Tavion mukaan perussuomalaisten huono tulos johtuu ennen kaikkea siitä, että äänestysaktiivisuus jäi matalaksi. Tosin äänestysaktiivisuuden laahaamiseen voi vaikuttaa perussuomalaisten epäonnistuminen.

Tavio sanoo, että ilmeinen merkitys on sillä, että perussuomalaisille sosiaali- ja terveyspalvelut eivät ole keskeinen aihe samaan tapaan kuin maahanmuutto, EU ja ilmastonmuutos.

– Perussuomalaiset ei ole perinteisesti kampanjoinut sillä, millainen sote-hallintohimmeli tulee. Se ei ole ollut meidän äänestäjäkunnalle rakkain alue.

Myöskään puoluesihteeri Arto Luukkanen (ps.) ei halua eritellä, olisiko puolueen pitänyt tehdä jotakin toisin.

– Isoin asia oli siinä, että kansalaiset käänsivät selkänsä koko sote-hommalle, eivätkä halunneet äänestää ketään, edes meitä, hän väittää.

Perussuomalaisten tuore Kanta-Hämeen aluevaltuutettu Teppo Turja moittii puolueen tv:ssä pyörinyttä vaalimainosta, jossa kehotettiin ”äänestämään pihalle bensan hinnan korottajat”.

– Tv-spotti, jota asian tiimoilta ajettiin, oli huonosti harkittu. Oli helppoa leimata, että bensaverotus ei liity lainkaan aluevaalien teemoihin. Olisi pitänyt kyetä selittämään yhteys valtiontalouteen, Turja sanoo.

Hän moittii myös sitä, että ehdokkaiden yhteismainonta jäi liian vähäiseksi pienen budjetin takia.

Vihreiden ääniharava arvostelee Helsinki-keskeisyyttä

Vihreiden valtakunnalliseksi ääniharavaksi noussut Jaakko Mustakallio selittää vihreiden kannatuksen laskua puolueen tavalla puhutella ihmisiä.

– Me vihreät olemme liiaksi yrittäneet saarnata miten suomalaisten pitää elää, uusi aluevaltuutettu arvostelee.

Mustakallion mukaan vihreiden poliittinen kulttuuri on pääkaupunkiin rakennettu. Hän haluaa muutoksen siihen, että ”Helsingistä huudellaan”.

– Kaupungissa kestävät ratkaisut on helpompi toteuttaa. Voi rakentaa mukavan elämän niin, että liikkuu kävellen ja pyörällä, mutta muualla Suomessa se on vaikeampaa.

Mustakallio on vihreiden entinen varapuheenjohtaja. Hän toimii Tampereen kaupunginvaltuuston varapuheenjohtajana.

Mustakallion mukaan puolueessa ei ole onnistuttu tunnistamaan, että suomalaiset ovat erilaisia eri puolilla maata. Vihreiden pitäisi hänen mukaansa keskittyä enemmän suomalaisia yhdistäviin perusasioihin.

Vihreiden puoluesihteeri: Ei oltu omimmalla maaperällä

Vihreiden puoluesihteeri Veli Liikanen sanoo, että tulos oli huono ja puolueelle iso pettymys. Vihreiden tavoite oli, että aluevaalien tulos olisi ylittänyt 9,1 prosenttia eli puolueen kuntavaalien tuloksen ilman Helsingin ääniä. Kannatus jäi kuitenkin 7,4 prosenttiin.

Liikanen sanoo, että olosuhteet olivat pettymys, ja koronapandemia vaikutti äänestysaktiivisuuteen. Hän myöntää, että syytä on kuitenkin myös puolueessa itsessään ja sen omassa onnistumisessa.

– Meillä on ollut puolueessa sote- ja sosiaalipoliitikkoja, ja eduskuntaryhmässä on monia vahvoja ihmisiä. Siitä huolimatta jäimme varjoon. Nämä teemat eivät ole niitä, joita vihreisiin ensimmäisenä liitetään, hän sanoo.

– Ei oltu omimmalla maaperällä, ja tässä on petraamista.

Liikasen mukaan valmistautumisaika vaaleihin oli tavanomaista lyhyempi puoluekokouksen, puheenjohtaja Maria Ohisalon vanhempainvapaan sekä tuuraajien valinnan takia.

– Näissä vaaleissa onnistuivat valmiiksi tunnetut poliitikot ja ne, joilla oli valmiiksi vahvaa sote-osaamista. Tuntui, että perinteiset puolueet ylisuoriutuvat ja meillä oli heikko päivä.

Vihreät ja PS kärsivät, kun identiteettipolitiikka jäi sivummalle

Yleisen valtio-opin dosentti Hanna Wass Helsingin yliopistosta sanoo, että aluevaalien asetelma oli sama kuin kevään kuntavaaleissa.

Molempia hallitsivat kaksi suomalaisen politiikan keskeistä ulottuvuutta, eli vasemmisto-oikeistojako ja aluejako.

Keskusta hyödynsi aluevaaleissa leipälajiaan alueellisen tasa-arvon turvaamista. Kokoomus ja vasemmistopuolueet puolestaan hyötyivät esimerkiksi kiistelystä yksityisten yritysten ja julkisen palvelun rooleista sote-palveluissa.

– Identiteettipolittinen tai kulttuurisotainen akseli jäi sivummalle, ja se on ongelma sekä perussuomalaisille että vihreille, Wass sanoo.

– Vihreät pyrkivät tuomaan sitä mukaan vähemmistöjen oikeuksien ja ekologisen kestävyyden kautta ja perussuomalaiset "suomalaiset ensin" -kärjellä.

Vihreät yrittivät tehdä politiikka myös kahdella perinteisellä akselilla. Wass sanoo, että puolueella oli hyvin seikkaperäinen aluevaaliohjelma, ja nostoja esimerkiksi mielenterveyspalveluista. Se ei onnistunut kuitenkaan murtamaan kolmen suurimman puolueen ylivaltaa.

Perussuomalaisilta "neliraajajarrutus"

Perussuomalaiset jäivät Wassin mukaan tekemään oppositiopolitiikkaa koko sote-mallia vastaan. Wass sanoo sitä neliraajajarrutukseksi kun juna on jo mennyt, koska aluevaaleissa ei ollut enää kyse siitä onko sote-malli mielekäs vai ei.

– Viesti jäi ontoksi, koska ei sellaista sote-vallankumousta ollut enää mahdollista toteuttaa.

Wass erittelee, että puolueen vaihtoehdot jäivät vähäisiksi. Perussuomalaisten rakentama vastakkainasettelu suomalaisten palvelujen turvaamisen ja kehitysavun lisäämisen välillä ei ollut Wassin mukaan kaikista rakentavin eikä aluevaalien agendaa.

– Heidän äänestäjiensäkään oli vaikea siitä viestistä riehaantua.

Wass sanoo, että jos perussuomalaiset eivät petraa sote-kysymyksissä, puolueen on vaikeaa palauttaa asemaa neljän suuren joukossa.

– On niin todennäköistä, että myös ensi eduskuntavaalit ovat sote-vaalit. Ei voida ajatella, että identiteettipolitiikan paluu olisi odottamassa kulman takana.

– Ohjelmatyöhön on pakko panostaa, jos mielii olla yleispuolue. Olisi löydyttävä ratkaisuja. Muutakin kuin se, että kaikki on pielessä.

Vihreiden ex-puheenjohtajilta arvostelua

Vihreiden suosion laskusta Wass sanoo, että laajoja äänestäjäryhmiä puhuttelevana yleispuolueena olo on yllättävän hankalaa.

– Näissä vaaleissa ei edes yritetty. Viesti oli suunnattu ydinkannattajille, Wass sanoo.

Vihreiden entinen puheenjohtaja, europarlamentaarikko Ville Niinistö tviittasi maanantaina (siirryt toiseen palveluun), että vihreät kasvoi suureksi puolueeksi laventamalla teemoja, mutta nyt niitä on kavennettu ja puolueessa käännytty sisäänpäin.

Niinistön mukaan hallitusvastuussa käperrytään helposti ja ajetaan omia viestejä koko ajan kapeammasta kärjestä kapeammalla yleisölle, jotta erotutaan edes jotenkin.

Kuntavaalien jälkeen useat vihreiden ex-puheenjohtajat arvostelivat puolueen näkymättömyyttä talouspolitiikassa. Aluevaalien jälkeen samaa jatkoi ainakin vihreiden entinen puheenjohtaja Tuija Brax.

Brax kysyi Twitterissä (siirryt toiseen palveluun), voisivatko monet juuri vihreiden potentiaalisista äänestäjistä pitää kysymyksiä "mitä maksaa" ja " mistä rahat" oleellisina?

Voit keskustella aiheesta 25.1. kello 23:een saakka.