Hyppää sisältöön

22-vuotias uusi aluevaltuutettu mietti sote-asioita jo 14-vuotiaana, toinen nuori pääsi läpi "kirjoittamalla muutaman somepostauksen"

Helpottunut, kiitollinen, häkeltynyt. Näillä sanoilla Ylen tavoittamat nuoret aluevaltuutetut kertovat tunteistaan vaalivoiton jälkeen. Alle 35-vuotiaita valtuutettuja valittiin nyt suhteessa yhtä paljon kuin kuntavaaleissa.

"Olen ollut nuorisovaltuutettuna Vantaan sote-lautakunnassa jo 14-vuotiaana", sanoo aluevaaleissa menestynyt Matilda Stirkkinen, 22. Hänet kuvattiin tänään kotikaupungissaan Vantaalla. Kuva: Esa Fills / Yle

Aluevaaleissa valittiin kaikkiaan 150 alle 35-vuotiasta valtuutettua. Joukkoon mahtuu konkaripoliitikkoja ja ensi kertaa vaaleihin osallistuneita. Se on myös suhteessa melko tarkalleen yhtä paljon kuin nuorten valtuutettujen osuus kuntavaaleissa viime vuonna.

Haastattelimme toistakymmentä nuorta valtuutettua eri puolilta Suomea, ja kysyimme, miten he haluaisivat sosiaali- ja terveyspalvelut sekä pelastustoimen hyvinvointialueellaan järjestää.

Nuorista aluevaltuutetuista valtaosaa yhdistää huoli mielenterveyspalvelujen tavoitettavuudesta ja alhaisesta äänestysaktiivisuudesta.

"Minusta tulee sairaanhoitaja ja kätilö, siksi vaalien teemat ovat tosi merkityksellisiä"

Matilda Stirkkinen, 22, sdp, kätilöopiskelija, Vantaa ja Kerava:

"Olen itse alan opiskelija eli minusta tulee sairaanhoitaja ja kätilö. Siksi vaalien teemat ovat minulle tosi merkityksellisiä. Tuntuu hyvältä, että kuntien asukkaat ovat uskoneet ja luottaneet minuun.

Sosiaali- ja terveyspalvelut ovat kiinnostaneet minua nuoresta saakka. Olen ollut nuorisovaltuutettuna Vantaan sote-lautakunnassa jo 14-vuotiaana. En tiedä vielä, olenko tekemässä politiikasta itselleni ammattia. Katsotaan, mitä aika tuo tullessaan.

Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella mielenterveyspalveluista pitää tehdä saavutettavia nuorille. Ajanvaraus tulisi voida tehdä netissä esimerkiksi chatin kautta ja vastaanottoaikoja pitäisi olla myös kouluaikojen ulkopuolella eli iltaisin ja viikonloppuisin.

Minua harmittaa ihan hirveästi, että yli 60 prosenttia äänioikeutetuista ei ole täällä Vantaalla ja Keravalla ääntään käyttänyt. Nämä ovat olleet hankalat vaalit, jotka järjestettiin keskellä talvea ja vaikeaa pandemiatilannetta. Ehkä historian ensimmäiset aluevaalit tuntuvat ihmisille jotenkin vieraalta. On vaikea hahmottaa, mistä äänestetään."

Vihreiden Julia Liljegren, 18, kampanjoi maksuttoman ehkäisyn puolesta. Kuva: Kasper Heimolehto / Yle

"Nämä vaalit ja kampanjointi vedettiin vähän niin kuin hatusta"

Julia Liljegren, 18, vihr., kaupunginvaltuutettu, Satakunta

"Jos kuntavaalit olivat maratoni, aluevaalit olivat pikajuoksua. Nämä vaalit ja kampanjointi vedettiin vähän niin kuin hatusta, koska emme vielä kampanjan aikana tienneet, millainen valtuuston rakenne tulee loppuen lopuksi olemaan.

Kun olen itse käynyt alaikäisenä äänitorilla, eihän minua siellä juuri kohdattu, koska en ollut äänioikeutettu. Ei ehdokkaita kiinnostanut.

Näissä vaaleissa minulle oli digiflaijeri, jota jaoin yksityisviestein äänestäjille somessa. Sain herätettyä näin samanlaisia keskusteluja, joita tavallisesti käytäisiin toreilla. Yhtään paperista flaijeria en jakanut.

Uskon päässeeni läpi siksi, että olen saanut innostettua nuoria äänestämään. Heihin olen ainakin yrittänyt vahvasti vedota. Olen ehkä saanut sellaisia ihmisiä äänestämään, jotka eivät normaalisti äänestäisi.

Merkittäviä teemojani ovat olleet mielenterveyspalvelut ja niiden saavutettavuus. Ja toisena kärkenä etenkin porilaisia koskettava juttu: maksuton ehkäisy. Sitä ei täällä ole saatu aikaiseksi, ja se on liikuttanut nuoria.

Matala äänestysaktiivisuus on todella suuri riski demokratialle. Kun katson tuloksia täällä Satakunnassa, huolettaa, ollaanko me saatu nuoria liikkeelle. Läpi menneissä oli vain kaksi alle 25-vuotiasta. Jos tietyt ihmisryhmät eivät äänestä ollenkaan, se on uhka demokratialle."

Vihreiden Ellaroosa Rokka aikoo ajaa terapiatakuuta Etelä-Karjalaan. Kuva: Ylen vaalikone

"En käyttänyt paljoa aikaa kampanjointiin"

Ellaroosa Rokka, 20, vihr., ympäristötekniikan opiskelija, Etelä-Karjala

"Pääsin ensikertalaisena läpi 139 äänellä ja se tuntuu todella häkellyttävältä. En käyttänyt paljoa aikaa kampanjointiin. Kirjoitin muutamia postauksia someen ja jaoin julkaisuja. Ihmiset ovat löytäneet minut varmasti myös vaalikoneista.

Kun pohdin ehdokkuutta, mietin ensin, vaaditaanko tässä paljon kokemusta. Totesin kuitenkin, että oma kiinnostus ja motivaatio ajaa nuorten asioita on riittävä syy lähteä ehdolle.

Aion ajaa terapiatakuuta Etelä-Karjalaan ja tuoda omaa näkökulmaa esiin yhdenvertaisuuden ja ilmastoasioiden puolesta.

Etelä-Karjalassa vain kaksi alle 25-vuotiasta pääsi läpi, mutta on tosi hyvä, että me kaksi nuorta pääsimme läpi. Me voimme pitää nuorten puolia vielä enemmän."

"Olen työskennellyt lähihoitajana ikäihmisten parissa koko urani, joten tiedän, minkälainen katastrofi oma koti saattaa olla, jos siellä joutuu olemaan, vaikka ei pystyisi", sanoo SDP:n Ville Hokkanen, 22. Kuva: Elli Sormunen / Yle

"Ikäihmiset ovat tehneet yhteiskunnassa oman osuutensa, nyt on meidän vuoro"

Ville Hokkanen, 22, sdp, lähihoitaja, Etelä-Karjala

"Aion tehdä töitä sen eteen, että ikäihmisille saisi heille kuuluvan turvallisen mahdollisuuden ikääntyä Etelä-Karjalassa. He ovat tehneet yhteiskunnassa oman osuutensa, nyt on meidän vuoro tehdä osuutemme.

Olen työskennellyt lähihoitajana ikäihmisten parissa koko urani, joten tiedän, minkälainen katastrofi oma koti saattaa olla, jos siellä joutuu olemaan, vaikka ei pystyisi.

Moni on kysynyt, miksi en nuorena ihmisenä puhu nuorten mielenterveysongelmista, mutta ne asiat tulevat varmasti kehittymään, koska niin moni muu läpi päässyt aluevaltuutettu nostaa niitä esiin.

Äänestysprosentti on Etelä-Karjalassa 46,3 prosenttia, ja olen älyttömän tyytyväinen tähän tulokseen. Pitää olla tosi tyytyväinen, että ihmiset lähtivät uurnille. Tulos on kuitenkin 12 prosenttia enemmän kuin mitä ajattelin."

Perussuomalaisten Asseri Kinnunen, 23, pitää tärkeänä, että palvelut pysyvät ihmistä lähellä. Kuva: Pekka Tynell / Yle

"Kun isoista asioista päätetään, koen tärkeänä olla mukana"

Asseri Kinnunen, 23, ps, kaupunginvaltuutettu, Pohjois-Karjala

"Oli ilmiselvää, että lähden ehdolle. Jos muistan oikein, vuodesta 2017–18 asti olen ollut maakuntavaaliehdokkaana, mutta vaalit ovat siirtyneet aina ja niiden nimikin on muuttunut välissä. Nyt ne sitten olivat, ja läpi päästiin.

Kyseessä ovat äärettömän tärkeät ja jokapäiväisessä elämässä näkyvät asiat. Niin kuin esimerkiksi pelastuslaitoksen resurssointi ja se, tuleeko ambulanssi paikalle tai saavatko vanhukset ja sairaat hoitoa? Kun isoista asioista päätetään, koen tärkeänä olla mukana.

Kun on Pohjois-Karjalan kokoinen alue kyseessä, tärkeää on, että se on koko maakunta, jonka etua mietitään kokonaisvaltaisesti. Palveluiden tulee pysyä lähellä ihmisiä myös pienillä paikkakunnilla. Esimerkiksi sähköinen etävastaanotto on hyvä asia, mutta niille, joille tietotekniikka ei ole vielä tuttu, täytyy olla mahdollisuus asioida lähipalveluissa.

Äänestysaktiivisuus kertoo siitä, että ei olla saatu tehtyä näistä vaaleista kiinnostavia. Katson poliitikoiden, ehdokkaiden, puolueiden ja mediankin suuntaan. Vaaleja olisi voinut rummuttaa enemmänkin."

Vihreiden Panda Eriksson, 30, pitää aluevaltuustoa tapana saada tasa-arvon ilosanomaa eteenpäin. Kuva: Yle/Lina Frisk.

"Toivoisin, että näkisin enemmän vähemmistöihin kuuluvia"

Panda Eriksson, 30, vihr, sairaanhoitajaopiskelija, Varsinais-Suomi

"En ole hirveästi seurannut tilastoja, mutta toivon, että en olisi ensimmäinen transsukupuolinen valtuutettu. Toivoisin, että näkisin enemmän vähemmistöihin kuuluvia.

En ajattele olevani poliitikko. Taustani on kansalaisjärjestöissä ja ruohonjuuritason aktivismissa. Aluevaltuusto on vain yksi tapa koittaa saada omaa inhimillisyyden ja tasa-arvon ilosanomaa eteenpäin.

Politiikka urana ei kiinnosta minua. Haluaisin nähdä enemmän ihmisiä, jotka eivät tee politiikkaa sen takia, että tämä on houkutteleva uravaihtoehto, jossa on suhteellisen hyvä palkka. Politiikassa ja aluevaaleissa on kyse inhimillisyyden perusasioista, hoidosta, palveluista ja tasa-arvosta.

Matala äänestysaktiivisuus kertoo siitä, että ei tiedetä, mistä tässä äänestetään. Joku viestinnällinen puoli on nyt jäänyt puolitiehen. Minun on vaikea iloita omasta läpipääsystä, kun en voi sanoa, oliko tämä aluevaali mikään demokratian riemuvoitto."

Keskustan Joonas Immonen, 21, tahtoo pitää palvelut kunnossa koko Satakunnassa.

"Meitä alle 25-vuotiaita valtuutettuja on vain kaksi Satakunnassa – olemme paljon vartijoina"

Joonas Immonen, 21, kesk, kunnanvaltuutettu, Satakunta:

"Lähdin ehdokkaaksi velvollisuudentunteesta kotiseutuani kohtaan. Haluan, että koko Satakunnassa saadaan palvelut pidettyä kunnossa ja myös Huittisista istutaan pöydässä, missä asioista päätetään.

Näissä vaaleissa päätetään asioista, jotka ovat arjessa lähellä meitä kaikkia. Miten isovanhemmat saa hoitoa, miten nuori pääsee mielenterveyspalveluiden pariin. Ajan sitä, että lähipalveluista ja pelastuspalvelusta ei karsita.

Hämmennyksellä ja aika isollakin pettymyksellä tarkastelen suomalaisten äänestysaktiivisuutta. Olisi ollut paljon tekemistä sen kanssa, että jokainen puolue olisi kirkastanut, miksi nämä vaalit ovat niin tärkeät. Siinä ei onnistuttu ja äänestysaktiivisuus kertoo sen.

Äänestystulos on hyvin velvoittava nuorten puolelta. Meitä alle 25-vuotiaita valtuutettuja on vain kaksi Satakunnassa. Olemme paljon vartijoina."

Kokoomuksen Henrik Vuornos, 28, pitää palveluiden saatavuutta isona haasteena. Kuva: Essi Jäälinna

"En ollut maakuntamallin fani, mutta koin velvollisuudekseni mennä katsomaan, että uudistuksessa onnistutaan"

Henrik Vuornos, 28, kok, Espoon kaupunginhallituksen puheenjohtaja, Länsi-Uusimaa

"En ollut maakuntamallin fani, mutta Espoon kaupunginhallituksen puheenjohtajana koin velvollisuudekseni mennä katsomaan, että uudistuksessa onnistutaan ja alueen puoli miljoonaa asukasta saa asianmukaiset sosiaali- ja terveyspalvelut myös tulevaisuudessa.

Länsi-Uusimaa on uudistuksen toimeenpanon osalta valtakunnallisesti ehkä kaikkein vaikeimmassa tilanteessa. Muutosprosessi pitää saada mahdollisimman hyvin tehtyä, jotta hyvinvointialue voi lähteä järjestämään laadukkaita sote-palveluita alkuvuodesta 2023.

Palveluiden saatavuus on toinen iso haaste. Jonot ovat olleet kestämättömiä jo ennen koronaa ja sen myötä tilanne on pahentunut."

"Sote-alan työ on raskasta hommaa – valtuustossa voin sanoa ennakkoon, pystytäänkö asioita toteuttamaan"

Josefina Nissilä, 31, sdp, turvallisuuskouluttaja, ensihoitaja, Etelä-Karjala

"Lasten ja nuorten mielenterveyspalvelut ovat asia, joihin haluan keskittyä. Pula tulee olemaan iso palveluissa koronankin vuoksi ja niihin tarvitaan paukkuja.

Sote-alan työ on raskasta hommaa, tiedän sen ensihoitajana. Valtuustossa voin viedä päätöksiä käytännön tasolle ja sanoa ennakkoon, pystytäänkö asioita toteuttamaan.

Harmittaa tosi kovin, että äänestysaktiivisuus jäi näin pieneksi ja äänestysprosentti Etelä-Karjalassa oli vain 46,3 %. Ihmiset eivät ole tienneet, mistä asioista näissä vaaleissa äänestetään. Edelliset kuntavaalit olivat vastikään, joten ajoitus oli huono, mutta nämä vaalit oli pakko pitää nyt."

"Me luodaan yhteiskuntana nyt nuorille aika paljon paineita"

Sakari Pääkkö, 27, kok, valtiotieteiden kandidaatti, suunnittelija, Pohjois-Savo

"Fiilis nyt on tosi helpottunut. Lähdin ehdolle, koska historiallisessa tilanteessa tarvitaan monenlaisia päättäjiä. Olen alle 30-vuotias ja minulla on kokemusta kuntapolitiikasta, joten osaamisellani on käyttöä hyvinvointialueen pystyttämisessä.

Pohjois-Savon alueella on ollut kitkaa hoitoon pääsyssä, sitä pitää nopeutta. Julkinen nokkapokka kaupungin ja sairaanhoitopiirin välillä kertoo siitä, että työnjako mielenterveyspalveluissa ei ole selvä. Kumpi hoitaa minkäkin tasoisia potilaita? Näitä asioita pitää ajaa asiakkaan näkökulmasta, ei organisaation ehdoilla.

Nuorten kasvaviin mielenterveysongelmiin on monia syitä. Yksi niistä on korona, mutta paineet ovat kasvaneet. Koulussa pitää pärjätä tosi hyvin alusta alkaen. Me luodaan yhteiskuntana nyt nuorille aika paljon paineita.

Äänestysprosentti Pohjois-Savossa jäi 46 prosentin kieppeille, ja se on tosi harmi juttu. Tämä on yksi asia, jota kaikkien pitää nyt miettiä ja katsoa peiliin. Ihan viime päivinä torilla tuli vastaan kansalaisia, jotka sanoivat, etteivät he välttämättä äänestä, kun eivät tiedä, mitä näissä vaaleissa päätetään."

"Harmittaa, miten matala etenkin nuorten äänestysaktiivisuus oli"

Matleena Käppi, 26, vas, projektipäällikkö ja opiskelija, Keski-Suomi

Minulle ykkösteema on nuorten mielenterveyspalveluiden saatavuuden parantaminen. Mielenterveyttä tulisi hoitaa niin kuin somaattisiakin sairauksia. Apua pitää saada silloin, kun sitä tarvitsee.

Toinen teema on se, että kaikkien sote-palveluiden pitää olla tasa-arvoisesti saatavilla kaikille lompakon paksuudesta riippumatta.

Harmittaa, miten matala etenkin nuorten äänestysaktiivusuus oli.

Vaalituloksesta minulla on positiiviset ajatukset totta kai. Toivoinkin ja odotin sitä, että vasemmistolla nousee kannatus, koska meillä on paljon sote-osaamista, mikä näissä vaaleissa on tärkeää.

"Kampanjointia on tehty ulkona maskit päällä. Paljon on painottunut myös etänä tekeminen", vihreiden Iiris Suomela, 27, sanoo. Kuva: Antti Haanpää / Yle

"Kansanedustajilla on paljon annettavaa tähän työhön"

Iiris Suomela, 27, vihr, kansanedustaja ja puolueen puheenjohtaja, Pirkanmaa

"Pirkanmaalla on sekä lähiöitä että pieniä kuntia, joiden palveluissa on parannettavaa. Jokaisen pitäisi saada oikea apu oikeaan aikaan – oli kyse sitten mielen ongelmasta tai fyysisestä terveydestä.

Aluevaalit ovat kiinnostavat, kun näitä nyt ensimmäistä kertaa käydään. Moni odotti kovasti, että olisi päästy erikseen näistä sosiaali- ja terveyspalveluista ja pelastustoimen asioista puhumaan. Vaalikeskustelu jäi kuitenkin turhan lyhyeksi.

Meillä kansanedustajilla on paljon annettavaa tähän työhön. Alamme aika lennosta ja nopeasti Pirkanmaan hyvinvointialueen rakentamisen. Siitä on etua, että osalla on tämän uuden mallin käsittelystä jo kokemusta."

Korjattu 24.1. klo 15.05: Asseri Kinnusen vaalipiiri.

Voit keskustella aiheesta 25.1. klo 23 asti.